Olen nähnyt näytöksiä, missä buddhalaiset tekevät suorituksia, jotka edellyttävät ihmisen fyysisen kapasiteetin maksimointia. Siinä onkin eräs buddhalaisen mentaliteetin kiehtovuus. Minkä takia juuri fyysisyys ja taistelutaito on buddhismissa monesti esillä, vaikka uskonto väkivaltaa vastustaakin? Nämä ovat retorisia kysymyksiä, koska omilta lähtökohdiltani kunnioitan buddhismia, mutta kiinnostaa viisaampien mielipiteet.
Fyysisyys ja buddhalaisuus
Kiinnostunut-->
7664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllähän monet kehonhallintatekniikat kuuluvat itämaiseen mystiikkaan mutta en ole ihan varma onko jossain buddhalaisessa traditiossa näitä harrastettu. Sinäänsä ei ole ymmärtämätöntä, etteikö uskontoihin kuuluisi paljon myös väkivaltaa, sisältäähän monet uskonnolliset tarinat taistelusankareita ym.
Buddhalaisuus on valaistumisoppi, mielenhallintaoppi. Ja kun me olemme osa kehoamme on varsin normaalia mielestäni, että fyysisyys on myös suuressa roolissa.
Aika hauskaa muuten huomata, että ihmiset pitävät esim. vaikka näitä fyysisyyttä ja taistelutaitoa ei uskonnollisena vaikka ne ihan hyvin voivat sitä olla. Johtuneeko pitkästä kristllisestä traditiosta?
Taistelulajit symboloivat mielen taistelua demonisia taipumuksia vastaan. Olisiko kyseessä siis tantrinen harjoitus jonka tarkoitus olisi puhdistaa mieli?
Buddhismi sanaa ei suositella vrt kommunismi.
Buddhalaisuus on oikea sana,itse Dalai lama sen sanoi tv-haastattelussa, no kieliopilliset seikat voi muuttaa sitä.http://shaolin-temple.gungfu.com/.Käy kylässä.
Dalai Laman puheista kirjassa Viisauden Valtameri ihan omin sanoin ja muistin varaisesti: Hän kehotti myötätuntoon, ja sopuisuuteen, ja ymmärtämään toista osapuolta. Sitten hän myös mainitsi, että jos huomaa, että tapahtuu vääryyttä tms. , niin siihen on lupa puuttua ja toimia siten, ettei tule hyväksi käytetyksi, mutta niin ettei menetä omaa mielenrauhaansa.
Muistan joskus myös lukeneeni, että taistelutaitojen kehittäminen oli tarpeen, kun joskus historian saatossa toistuvat rosvojoukkojen hyökkäykset olivat kyläyhteisöjen ja luostareidenkin kiusana. Munkit opettelivat puolustamaan lähipiirinsä yhteisöjä buddhalaisia arvoja unohtamatta. Ja näin syntyivät puolustustaidot buddhalaisin ihantein.
potkimassa persettä coolin taistelutekniikoin on todella mielenkiintoinen :D Onkohan lie mitään leffoja tehty taistelija-munkeista.
En muista oliko päähenkilö Taolainen vai Buddhalainen. Elämän asenteet ja arvot olivat jomman kumman suuntaisia. Tämä kiinalainen oli nöyrä ja vihaton, mutta tilanteen ehdottomasti niin vaatiessa hän puuttui vääryyteen kungfutaidoilla. Ongelman selvittyä mies jatkoi, kuten ennen tilannetta tyynenä ja vihatta.
Sarja oli aika lapsellinen, mutta mieleeni jäi kohta, jossa sokea opettaja kotimaassa Kiinassa kysyi päähenkilöltä vielä noviisimunkilta: Kuinka monta maailmaa on tuossa lammessa. Noviisimunkki vastasi, että yksi. Kuinka monta kalaa on tuossa lammessa, kysyi opettajamunkki. Sata vastasi noviisi. Opettaja munkki sanoi: Eikö tuossa lammessa ole niin monta maailmaa, kuin siellä on kalojakin. Se oli minusta hieno juttu.
Meditaatio natsaa hyvin äärimmäisen keskittyneessä mielentilassa tehtävien fyysisten harjoitteiden kanssa, esim. jousella ampuminen, teeseremonia, ikebana eli kukkien asettelu, kendo, taiji, chi kung ja monet muut. Kun osaa keskittää mielensä näissä, osaa keskittää sen myös meditaatiossa, ja päinvastoin. Fyysistä ja henkistä ei voi, eikä kannata erottaa.