Oikein tiedät
Hannes Ruokokoski | 12.4.2007 22:46
4. Lapsikaupasta Suomessa
Sosiaali- ja terveystoimet harjoittavat häikäilemätöntä lapsikauppaa - huostaanottoja tehtailemalla.
Mitä enemmän olen perehtynyt huostaanottoihin, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että kyse on ÄÄRIMMÄISEN HÄRSKISTÄ YHTEISKUNNAN VEROVAROJEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ lapsen edun ja oikeuksien kustannuksella!
1. suurin osa huostaanotoista ovat aiheettomia! Vain harvoin molemmat vanhemmat ovat täysin kelvottomia lastensa kasvattajia ja vielä harvemmin lapsella ei ole kelvollisia isovanhempia tai muita lähisukulaisia, joille lapsen huolto voitaisiin uskoa kunnes lapsen oma vanhempi/vanhemmat voisivat tuettuina tai tuetta ottaa jälleen lapsen huollon vastuulleen.
2. huostaanotoissa ei edes yritetä selvittää sitä, voisiko lapsen huollon uskoa isälle, isovanhemmille tai jollekulle lapsen sukulaiselle, mikäli lapsen huoltajan (lue äidin) hoidossa lapsen tilanne on muuttunut huolestuttavaksi.
3. Läheisneuvottelua ei järjestetä. Sosiaalitoimet vain ottavat lapsen huostaan ja hänet sijoitetaan perhekotiin tai johonkin muuhun huostaanottopaikkaan, joka harjoittaa tätä äärimmäisen härskiä yhteiskunnan verovarojen väärinkäyttöä.
4. huostaanoton jälkeen lasta ei edes yritetä palauttaa omalle vanhemmalle/vanhemmille näiden kuntouduttua tai isovanhemmille tai lähisukulaisille.
Yksikin läheisneuvottelu, jonka seurauksena lapsi voitaisiin sijoittaa isälleen, isovanhemmilleen tai lähisukulaisilleen säästäsi verovaroja erään Kouvolan seudulla asuneen 11 v Mäntyharjulaiseen perhekotiin huostaanotetun pojan hinnalla 188 - 250 euroa/vrk. 365 vrk x 188 - 250 euroa = 68.620 - 91.250 euroa vuodessa. Kellä normaalilla kansalaisella on varaa käyttää lapsen huoltoon ja kasvatukseen näin paljon vuodessa? Vain vähemmistöllä vuosiansiot edes yltävät tälle tasolle. Suuri osa näistä on aiheettomia huostaanottoja. Ne junaillaan järjestämättä ihmisoikeuksien mukaisia toimia.
Kyse on erittäin härskistä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen loukkauksesta. Kuka tahansa ymmärtää, että em. summa tulona 1 lapsesta merkitsee sitä, että rahaa tulee ikkunoista ja ovista.
Hannes Ruokokoski | 12.4.2007 22:46
4. Lapsikaupasta Suomessa
Sosiaali- ja terveystoimet harjoittavat häikäilemätöntä lapsikauppaa - huostaanottoja tehtailemalla.
Mitä enemmän olen perehtynyt huostaanottoihin, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että kyse on ÄÄRIMMÄISEN HÄRSKISTÄ YHTEISKUNNAN VEROVAROJEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ lapsen edun ja oikeuksien kustannuksella!
1. suurin osa huostaanotoista ovat aiheettomia! Vain harvoin molemmat vanhemmat ovat täysin kelvottomia lastensa kasvattajia ja vielä harvemmin lapsella ei ole kelvollisia isovanhempia tai muita lähisukulaisia, joille lapsen huolto voitaisiin uskoa kunnes lapsen oma vanhempi/vanhemmat voisivat tuettuina tai tuetta ottaa jälleen lapsen huollon vastuulleen.
2. huostaanotoissa ei edes yritetä selvittää sitä, voisiko lapsen huollon uskoa isälle, isovanhemmille tai jollekulle lapsen sukulaiselle, mikäli lapsen huoltajan (lue äidin) hoidossa lapsen tilanne on muuttunut huolestuttavaksi.
3. Läheisneuvottelua ei järjestetä. Sosiaalitoimet vain ottavat lapsen huostaan ja hänet sijoitetaan perhekotiin tai johonkin muuhun huostaanottopaikkaan, joka harjoittaa tätä äärimmäisen härskiä yhteiskunnan verovarojen väärinkäyttöä.
4. huostaanoton jälkeen lasta ei edes yritetä palauttaa omalle vanhemmalle/vanhemmille näiden kuntouduttua tai isovanhemmille tai lähisukulaisille.
Yksikin läheisneuvottelu, jonka seurauksena lapsi voitaisiin sijoittaa isälleen, isovanhemmilleen tai lähisukulaisilleen säästäsi verovaroja erään Kouvolan seudulla asuneen 11 v Mäntyharjulaiseen perhekotiin huostaanotetun pojan hinnalla 188 - 250 euroa/vrk. 365 vrk x 188 - 250 euroa = 68.620 - 91.250 euroa vuodessa. Kellä normaalilla kansalaisella on varaa käyttää lapsen huoltoon ja kasvatukseen näin paljon vuodessa? Vain vähemmistöllä vuosiansiot edes yltävät tälle tasolle. Suuri osa näistä on aiheettomia huostaanottoja. Ne junaillaan järjestämättä ihmisoikeuksien mukaisia toimia.
Kyse on erittäin härskistä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen loukkauksesta. Kuka tahansa ymmärtää, että em. summa tulona 1 lapsesta merkitsee sitä, että rahaa tulee ikkunoista ja ovista.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Hannes,
Totta puhut hyvä veli. Suomessa toimitaan lastensuojeluasioissa juuri niin kuin kerroit.
Ulkomaalaistaustaiset saavat tuntea sitä mitä suomalaisen on jo vuosikymmeniä saaneet kokea.
Systeemi on läpeensä mätä. Yli 10000 lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle, moni heistä varsin hämärin perustein.
Tämä on Suomen suurin ja vakavin yhteiskunnallinen ja ihmisoikeus epäkohta.
Sosiaalitoimitunnetusti saa papereissaan lapsen ja perheen tilanteen näyttämään ihan miltä vain, tehty papereita, jossa totuuden viljelyä on jostakin syystä säästelty.
Hesarissa lääninsosiaalitarkastajan kommentti on hyvin kummallinen, kieltää epäkohdat, lakaisee ne maton alle ja heittäytyy sosiaalitoimen puolustajaksi.
Luulisi, että kaltoin kohdeltu lapsi ja perhe sosiaalitoimen asiakkaana herättäisi tarkastajan mielenkiinnon. Nyt asia on päinvastoin.
Ei tuollaiselle tarkastajalle kansalaisten kannata kanteluita tehdä, ennakko asenne on niin vahvasti sosiaalitoimeen kallellaan. Tyhjän saa pyytämättäkin
Kiitoksia vain Hesarille, joka nosti viranomaisvääryydet julkiseen keskusteluun! Mutta huostaanottojen suhteen niitä ei olisi tarvinnut rajata vain ulkomaalaisia koskevaksi. Vääryydet koskevat kaikkia perheitä kansalliseen syntyperään katsomatta. Yleensä lapsiin liittyvät asiat nostattavat aikuisissa voimakkaita tunteita ja tavallaan on ymmärrettävää, että lastensuojelussa tapahtuvat ihmisoikeusrikokset painettaisiin mieluummin villaisella, tavalla tai toisella, kuin kohdattaisiin ja otettaisiin avoimeen keskusteluun.
Huostaanoton kautta tapahtuvat pakkohoidot koskevat ihan suomalaislapsia siinä kuin ulkomaalaisiakin. Kouluihin ujutettu epätieteellinen VARPU-projekti noukkii silmätikuiksi ensimmäisenä esim. Asperger- ja ADHD-lapset, joista lähtee helposti lastensuojeluilmoitus, koska lapsen massasta poikkeava käytös katsotaan huonosta kasvatuksesta johtuvaksi.
Tai huostaanotolta vältytään vielä tuossa vaiheessa ja kouluterveyshuolto lähettää lapsen psykiatrisiin tutkimuksiin. Siellä vanhempia ei kuunnella ja on mahdoton saada lähetettä laajaan neurologiseen arvioon. Sen sijaan lapsi saa uuden lähetteen, tällä kertaa psykiatrisena potilaana huostaanotettavaksi lastensuojelulaitokseen, jossa hän ei saa sairaalatasoista hoitoa kuitenkaan. Perustuslaki takaa kansalaisille terveydenhoidon tarvittaessa, mutta huostaanotosta ja lapsen vanhemmista erottamisesta laki ei puhu mitään. Näin menetellään niidenkin perheiden kohdalla, joista lastensuojelu ei löydä lainmukaisia huostaanottoperusteita, eivätkä vanhemmat vastusta lapsen hoitoa millään tavalla.
Erityislapsen hoito on raskasta ja joskus hoidon uuvuttama vanhempi menee pyytämään apua sosiaalitoimistosta. Vaikka pienen avun turvin kotona jaksettaisiin, niin kuitenkin turhan usein lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan perheeseen, mikä on täysin käsittämätöntä! Kun lisäksi Asperger-lapsen oireisto täsmää hyvin käsitykseen kaltoinkohdellusta lapsesta, on vanhempien kohtelu huostaanoton jälkeen sen mukaista. Tapaamisia rajoitetaan hyvinkin ankarasti, joskus suhde vanhempaan katkaistaan kokonaan lapsen 18-ikävuoteen asti, jolloin huostaanotto purkautuu.
Ja aiheettoman lastensuojeluilmoituksen jälkeen puututaan hyvinkin rankalla kädellä myös suomalaisperheiden elämään, ei se ole rajattu syntyperään missään nimessä.
meillä nyt kuitenkin on kaksi sijoitettua, joilla ei ole mahdollisuutta kumpaankaan biovanhempaa. alkoholi, rikollisuus (vankilakierre), kuolema syistä.
ja suku ei yrityksistä huolimati halunnut lasta ottaa, kun pelko biovanhemman jatkuvasta häirinnästä oli liian suuri.
ei pidä yleistää, myöskään tuohon suuntaan. kun kerrän tämän totuuden kertominen leimataan aina valheeksi.
sama tilanne.
Meilläkin 2 sijoitettua, joilla täysin aiheellinen huostaanotto takana.
Vanhemmista ei ole huolehtimaan lapsista, eikä kukaan sukulaisistakaan ollut heitä valmis ottamaan luokseen.
Tämä on meidän kokemus, meidän elämää.
tapausta niistä 15.000 - 18.000:sta huostaanotetusta.
Ovatko kaikki perheisiin sijoitetut lapset päihde- ja mielenterveysongelmaisista perheistä vai onko rikollista taustaa tms, siis jotain todellisia syitä huostaanotolle.
kuten naapuripalstalla joku kirjoitti?
puolin ja toisin, ettei koskaan yleistettäis ja syyteltäis kumpaakaan osapuolta yleistyksen pohjalta.
Voidaan kai molemmat osapuolet rehellisesti myöntää, että näitä tapauksia on niin montaa eri variaatiota kuin on tapauksiakin. On aiheellisia ja aiheettomia huost.ottoja. Jos joku lapsi on aiheetta huost.otettu se ei tarkoita, että kaikki olisivat ja jos meidän sijoitettujen vanhemmat ovat päihdeongelmaisia, eikä sukulaiset ole lapsista mitenkään kiinnostuneet, niin ei se tarkoita sitä, että kaikilta halukkailtakin pitäisi yhteydenpito lapsiin estää. Jokainen tapaus pitää käsitellä yksilöllisesti eikä siitä voi ruveta tekemään yleistyksiä.
Luulen, että me kaikki täällä kirjottelevat haluamme lopulta vain lasten parasta, keinoista ja siitä mikä se on, olemme vain eri mieltä.
Kuitenkin keskustelua pitää yhdessä jatkaa tähtäimenä lapsen paras, joka voisi olla sitä kaikkien osapuolien mielestä ja kaikkein tärkeimmän, sen lapsen mielestä myös. Monesti tuntuu, että kiivaissa keskusteluissa unohtuu lopulta se alkup.aihe ja lapsi menee pesuveden mukana.
Lastensuojelussa on todella hirveesti kehitettävää ja olen sitä mieltä, ettei minkäänlaista kehitystä tapahdu, jos tyydymme vain haukkumaan ja syyttelemään toinen toisiamme, kun meidän pitäisi pystyä yhdessä ja samassa rintamassa keskustelemaan l.suojelun kehittämisestä niin, että se tulevaisuudessa vastaisi paremmin todelliseen tarpeeseen lasten eduksi.
En minä ainakaan ketään syyllistänyt, siksi kirjoitinkin että tämä on meidän elämää. Tämä on se mitä me asiasta tiedämme, naapurissa voi olla toisin. Syyttelyllä ei voiteta mitään, enkä halua siihen syyllistyä.
Meille sijoitettujen(eivät ole sisaruksia) biovanhemmilla on mielenterveysongelmia ja alkoholi- ja huumeongelma.
Kummatkin lapset ovat erityislapsia.
perheisiin?
Siis kun pääsyvaatimuksena on luottotiedot kunnossa ja ei rikosrekisteriä, ja muuten riittää olla ihan tavallinen perhe.
Monen erityislapsen äitikin on ollut ihan tavallinen äiti, joka on väsynyt lapsen hoidossa ja saanut avuksi vain huostaanoton. Ei tilannetta korjata sillä, että sijarit ovat kuulleet jonkin oireyhtymän olemassa olosta ja muuten lasta sitten hoidetaankin kuin hän olisi ihan tavallinen lapsi.
Lapsen olisi kuulunut saada kuntoutusta jo omaan kotiinsa, eikä mitään huostaanottoa, jos kotiolot ovat muuten kunnossa. Tällaisissa tilanteissa kuitenkin huostaanottoja tehdään ja paljon.
Miksi erityislapsia annetaan tavisperheisiin?
Meille on sijoitettu kaksi erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevaa lasta. Lapset on huostaanotettu biologisilta vanhemmiltaan lastensuojelusyistä lue: kaltoinkohtelu, vanhempien päihteiden väärinkäyttö yms.
Lapsia ei ole huostaanotettu ja sijoitettu meille siksi, että he ovat erityislapsia vaan siksi, että he tarvitsivat kodin ja sijaisperhe on arvioitu paremmaksi kasvupaikaksi lapsille kuin lastenkoti, joka olisi ollut vaihtoehtoinen sijoituspaikka.
Lapset, jotka on sijoitettu meille saavat aivan samat palvelut kuin nekin erityislapset, jotka asuvat biologisissa perheissään l. heitä käytetään tarvittvissa lääkärintutkimuksissa ja heille määrätyissä terapioissa.
Eipä selvinnyt mitä erityistä näissä lapsissa on, jotta erityislapsiksi ovat päätyneet toisin kuin ei-erityiset lastensuojelullisista syistä sijaisperheisiin sijoitetut. Muna kana leikki, herää ainakin epäilys. Juoksutetaanko lapsia tarvittaessa lääkärintutkimuksissa ja heille määrätyissä terapioissa, jotta erityislapsen status saadaan (ja sitä myöten suurempi palkkio). Huostaanotettu erityislapsi on tulonlähde paitsi sijareille, myös yhteistyökykyisille lääkäreille ja terapeuteille. Perusteettomissa tutkimuksissa voidaan avuttomia lapsia riepotella loputtomiin, kun yhteydenpitoa rajoitetaan vanhempiin eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta valvoa lapselleen tehtyjen kokeiden ja toimenpiteiden oikeutusta ja tarpeellisuutta. Sijarit puolestaan pääsevät vastuusta kun ovat taviksia, joilta ei muuta edellytetäkään. Vielä pahempia ovat kuitenkin ilmi tullut hoidollisten huostaanottojen toimintamalli, jossa vanhemmilta viedään täysin oikeus kontrolloida ja valvoa lapsen hoitoa laitoksessa, missä lapsi voi joutua ties minkä lääketieteellisen kokeen kaniiniksi. Mitään muuta perustetta valtion harjoittamaan hoidolliseen huostaanottoon en pysty keksimään varsinkin, kun lasten yhteydenpito ulkomaailmaan ja omiin läheisiinsä on rajoitettu minimiin ihmisoikeuksien vastaisesti. Haluaisin saada perustelut hoidollisen huostaanoton käytännöllemme sekä viranomaisilta että lääkäreiltä. Lisäksi kytkennät näiden ja laitosten välillä on selvitettävä. Hoidolliset huostaanotot lienevät tapauksia, joihin potilasasiamiehetkään eivät kajoa.
Takaan, että hoidollisista huostaanotoista vielä joku päättäjä joutuu vastuuseen. Aivan varmasti, sen verran rajua se menetelmä on.
Meille sijoitetuilla lapsilla on äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä johtuva ARND lievä kehitysvammaisuus ja toisella osittainen FAS, samasta syystä lapsilla on nyt kouluikäisinä mm. keskittymis- ja oppimisvaikeuksia, motorista kömpelyyttä, raajojen jäykkyyttä, puutteellinen impulssikontrolli ja vaikeuksia ylläpitää sosiaalisia suhteita ikätovereihinsa.
Vuosien varrella on ollut viivästynyttä kehitystä, pään hakkaamista, nielemisvaikeuksia, kehonhallinnan vaikeutta ym. ym.
Perusteettomia tutkimuksia ei näille lapsille ole tehty, vaan tutkimukset on tehty, että tiedettäisiin mistä terapiasta tai muusta tukimuodosta lapsi saisi eniten hyötyä kehittyäkseen niin hyvin, kuin hänen "eväillään" on mahdollista.
Hoidolliset huostaanotot ovat minulle täysin vieras asia, enkä ymmärrä miksi lapsi tulisi huostaanottaa siksi, että hän saisi asianmukaista hoitoa, paitsi ellei vanhempi suostu lasta tämän tarvitsemaan hoitoon viemään.
kriteerit huostaanotolle, ei edes se, että vanhemmat kieltäytyisivät lapsen tarvitsemasta hoidosta.
Niitä tehdään nykyisin enää vain tietyistä psykiatrian yksiköistä muka sairaalapaikkojen puutteen takia, en tiedä, mikä on todellinen syy. Samat yksiköt ovat niitä, joissa lapsilta kielletään laaja neurologinen arvio, vaikka vanhemmat sitä pyytäisivät.
Lapsia siis lähetetään väärillä tai puutteellisilla psykiatrisilla diagnooseilla huostaanotettaviksi joko laitoksiin tai perheisiin. Jopa osa lääkärikunnasta on yrittänyt saada muutosta tilanteeseen, mutta ei ole onnistunut toistaiseksi. Asioihin on hyvin vaikea vaikuttaa silloin kun puhutaan huostaanotoista ja hallinnollisten oikeuksien alaisista asioista. Hoidollisia huostaanottoja ei ymmärrä kukaan, joka niihin on yhtään tutustunut.
Meillä olevat sijoitetut eivät ole huostaaotettu "hoidollisista syistä". Syyt jo mainitsinkin aiemmin.
Tulonlähdettä nämä lapset eivät ole. Saisin työssä ollessani paljon parempaa palkkaa ja paljon vähemmällä työllä. En kyllä suostuisi ihan ilmaiseksikaan ajelemaan terapioiden takia yli 600 kilometriä kuukaudessa. Plus siihen päälle vielä saman verran kilometrejä tapaamiseen. Olen kyllä palkkioni ansainnut, siinä ei ole senttiäkään liikaa, päinvastoin. Saamme toisesta lapsesta hoitokorvauksen, joka kyllä taitaa kulua mieheni ansionmenetyksiin(mahtaako riittääkään?), koska hänetkin velvoitetaan olemaan mukana lasten asioissa. Tottakai ymmärrän, että tämä on koko perheen "projekti", mutta joka työstä ei niin vaan ollakaan muutamaa tuntia pois, vaan joko työssä tai koko päivä pois.
Kyllä meillä on biovanhemmat tervetulleita kaikkiin mahdollisiin tapaamisiin, joissa käsitellään heidän lastensa asioita. Joskus tulevatkin, useimmiten eivät.
Yhteydenpitoa ei ole rajoitettu, päinvastoin sekin.
Mielestäni pitää keskusrikospoliisin pikaisesti ryhtyä selvittämään, keitä ovat nämä hoidollisten huostaanotto-käytäntöjen luojat, mitkä ovat heidän taustansa ja missä asemassa he puuhastelevat lasten kanssa. Hoidolliset huostaanotot eivät ole sattuman kauppaa vaan niihin on joku syy ja joku motiivi, joko hyvä tai rikollinen lasten hyväksikäyttö. Poliisin asian on selvittää tapahtuuko sairaiden lasten hyväksikäyttöä sanahirviön "hoidollinen huostaanotto" varjossa. Taviskansalaiselle ainakin herää epäilys.
Mikäli asiaa ei tutkita suomalaisvoimin se tutkitaan kansainvälisin voimin. Näitä lapsia, suljetuissa laitoksissa ei suojele kukaan, mikäli me taviksetkin käännämme lääkäreiden tavoin katseemme muualle.
että kyseessä on poliisiasia. Mutta heti kun lasten terveydenhuoltoon sotketaan lastensuojelu, pesevät poliisit kätensä.
Keskustelin viimeksi pari kuukautta sitten poliisin kanssa eräästä lastensuojeluun liittyvästä asiasta ja keskustelukumppanina ollut rauhallinen ja asiallinen poliisi selitti, että heillä ei ole mitään tietoa lastensuojelulaista, he eivät tunne sitä ja lisäsi vielä, että hän ei tunne esim. käsitettä 'jälkihuolto', mitä se tarkoittaa.
Poliisilta ei saa apua näihin asioihin, tekivät lääkärit ja viranomaiset millaisia rikoksia tahansa lapsia kohtaan. Poliisit tutkivat lapsiin liittyen vain rikoslain alaisia asioita, kuten heitteillejättö tai pahoinpitely, mutta ei mitään, mikä liittyy lastensuojeluun!
Poliisi sanoi minulle, että rikossyytteen sosiaaliviranomaista vastaan voi nostaa vain, jos heidän kirjauksistaan löytyy jotain, joka todistaa rikoksen tapahtuneen. Mutta jos sossu jotain tuntee, niin he tuntevat hallintolain käytön ja vaikka h-otto olisi tehty miten arveluttavissa oloissa tahansa, ei nimenomaan heidän KIRJAUKSISTAAN löydy mitään, mikä todistaisi lakia rikotun.
Hyvä esimerkki omasta kokemuksesta:
Kun minulle sanottiin sossussa, että kotioloissa ei ole huostaanottoperusteita, mutta tehdään ns. hoidollinen huostaanotto, pyysin heiltä mustaa valkoisella todistuksen tuosta sanomastaan. Mutta sitä he eivät voineet - ymmärrettävistä syistä - antaa. Ei kirjauksissa saa näkyä mitään, mikä todistaisi lakia rikotun!
aina valheeksi". Kuka on leimannut?
Kyllä se enemmänkin niin päin on, että lääkärit ja sosiaaliviranomaiset saavat joitakin lapsia kohdella miten rikollisesti tahansa, mutta SEN TOTUUDEN kertominen ei ole hyväksi kaikkien mielestä.
Sanaparia "hoidollinen huostaanotto" en löytänyt lastensuojelulaista ollenkaan. Se on siis laiton määritelmä huostaanotolle, jollei sitä ole laissa, eikö? Mikä lie pedofiilirengas vaan voisi sellaisen keksiä, jollei mitään selityksiä ja perusteluja ala löytyä yleistyneelle käytännölle.
neurologisten oireyhtymien lapsilla, vaikka aiheuttajana ei missään tapauksessa ole raskauden aikainen alkoholinkäyttö. Luin juuri äsken toiselta palstalta sossun toteamuksena omasta sukulais-Aspergeristaan, että "sama rytmi ja säännöt häneen on tehonnut kuin muihinkin".
Ei voi sanoa muuta kuin että tietoa pitää saada vielä ja paljon ja mahdollisimman pian! Asperger-lapsiakin on hyvin monen eri tasoisia, joillakin tietyt asiat enemmän ongelmaa tuovina kuin jotkut muut, ja esim. oman AS-lapseni kohdalla eivät varmasti tavalliset rutiinit, rajat ja kasvatus ole koskaan olleet lapsen kannalta oikea/riittävä/lasta auttava valinta. Pahimmillaan tavalliset kasvatusperiaatteet voivat suistaa lapsen yliherkän tunnemaailman täysin raiteiltaan ja on pöyristyttävää, että lastensuojelussa ei tätä vieläkään ymmärretä!
Toivottavasti täällä kirjoittavat erityislasten sijaisvanhemmat olette saaneet myös vanhempien kurssitusta arjen tarvittavien rakenteiden luomiseen ja muutenkin riittävästi tietoa, mikä helpottaa lapsen oloa ja antaa kasvattajalle tietoa oikeasta suhtautumisesta lapseen. Se on ainoa tie välttää lapsen väärä kohtelu, mitä nyt taas saan olla vierestä seuraamassa yhden huostaanoton tunaroinnin kohdalla.
Esim. oma lapseni on aina ollut erityisen uhmakas, eikä vierestä katsoen omaehtoisuudelta näyttävä käytös niin tavattoman harvinaista ole muidenkaan assien kohdalla. Tarvitaan todella syvempää ymmärrystä lapsen aisti- ja kokemusmaailmasta, että ei tehdä niin suurta virhettä, että lasta rangaistaan siitä, että hänellä on todennäköisesti hirvittävän paha olla. Rajat toki tarvitsee erityislapsikin, mutta hänelle ne joudutaan asettamaan aika tavalla eri periaattein kuin tavislapselle.
Ihan vain lasten parasta ajatellen vielä pienenä vinkkinä, jos joku ei satu tietämään, että esim. sensorisen integraation keinoin annettava terapia on helppoa ja yksinkertaista kotioloissakin. Tietoa saa kirjastosta, kirjakaupoista, autismiliitosta. Aivan pieniinkin lapsiin sitä voi soveltaa leikin keinoin ja isommille ikätasoa vastaavasti. Aikaa se vie päivittäin muutamasta minuutista puoleen tuntiin ja helpottaa monesti lapsen oloa merkittävästi. Riippuu tietysti lapsen aistiherkkyyksien tasosta millaisia ne ovat ja miten voimakkaasti se vammauttavat häntä tavallisesta elämästä. Mutta erilaista 'siedätysterapiaa' on siis olemassa ja kannattaa käyttää, se auttaa lasta parhaimmillaan hyvinkin suuresti.
Sain tuttavalta seuraavat linkit:
Lääkärilehti 2004, 5022 - 5023
Ben Furman: Huostaanotto hoidollisista syistä?
Löytyy myös toinen Furmanin artikkeli:
Huostaanoton ei pitäisi koskaan perustua vain lastenpsykiatrin mielipiteeseen
Hoidolliset huostaanottokäytäntö ei ole mitään kyläpoliisitason juttu. Jos kyseessä on järjestäytynyt laittomuus niin päätekijät on kaivettava esiin keskusrikospoliisin avulla. Koko käytäntö haiskahtaa. Kuka esim. on ohjeistanut noita höynäytettäviä sosisaalitoimiston tyttösiäkin. Ei ne siellä ite ole tätä systeemiä keksineet. On erittäin vakava asia, että hoidollisesti huostaanotettu lapsi on laitoksessa ikäänkuin vain auktoriteettiin nojaavan lääkärin huostassa eikä edes sosiaalityttösten ulottuvilla.
huostaanotot, mitä ne poliisit niille voi, voi hyvä jyssäys taas sua! Ja se on FAKTAA!
Etkö sää lue lehtiä, kun oot aina arvostelemassa muita ja olet itse muka aina oikeassa joka asiassa!
Ois se haaskaa tietää mikä ammattisi on, kun muka tiedät joka asiaan "oikean" vastauksen?
Että ärsyttää jonkun jatkuva jäkättäminen, ei päätä ei häntää, asioissa jotka on todellisia joka ihmiselle, yritetään vain joillekkin selittää muka mikä olisi muka oikeaa!
etkös itsekkin ole TAVIS, eikös kaikki ole tavallisia, Jumalan luomia ihmisiä?
Mikä sä olet syyttelemään toisia TAVIKSIKSI?
Kaikki lapsetkin ovat ihmisen lapsia, olivatpa joko TAVIKSIA tai ERITYISLAPSIA, meneekö jakeluun?
Kaikille lapsille pitää löytyä hoitajia jos ei TAVIKSET pysty heitä hoitamaan!
Niin sijariTAVIKSET sitten hoitaa, järjellä, siis järjellä valistetut ihmiset etsivät heille TAVIShoitajat, kun ei vanhemmat pysty/osaa hoitaa heitä!
Tavis on amatööri, siis henkilö, jolla ei ole ammatillista koulutusta erityislapsen hoitoon. Lähes puoskari, jos lääketieteellisesti ajatellaan.
Se on fakta, että hoidolliset huostaanotot ovat selkeä ihmisoikeusrikos. Sitä ei yhden lääkärin tai sossutantan voimin toteuteta vaan siihen tarvitaan järjestäytynyt organisaatio. Kyseessä on järjestäytynyt rikollisuus ihan selvästi. Miksi isukki hermostuu, eihän tämä koske ollenkaa sijaisisiä, vaan hoidollista ja hallinnosta puolta julkissektorilla.
Jos lastensuojelulaista ei löydy selkeästi hoidollisen huostaanoton määrettä, niin Suomi ei pääse pälkähästä muuttamalla lakia. Ei ole mitä muuttaa. Näinollen kysynkin, kenen tehtävä on antaa keskusrikospoliisille toimeksianto hoidollisiin huostaanottoihin sekaantuneiden auktoriteettejen tutkinnassa. Älkää vastatko, että oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen. Hehän eivät tähänkään mennessä ole vuosikausia virassaan istuneina panneet rikkaa ristiin. Kenen tehtävä se on, uusi hallitus.
olla mukana kannattamassa autisminkirjoon kuuluvien lasten väärää kohtelua, jota joidenkin psykiatrien ja lastensuojelun toimesta harjoitetaan. Parhaillaan on menossa projekti, jossa vanhemmat yrittävät päästä liiton kautta vaikuttamaan oikean tiedon levittämiseen neuvoloihin, kouluterveyshuoltoon ja jopa vielä joihinkin psykiatrian yksikköihinkin, että näiden lasten väärä kohtelu voitaisiin estää.
Puutteellisin tai väärin psykiatrisin diagnoosein tehtävät lasten huostaanotot on pystyttävä estämään ja tietoa lisättävä niin, että lastensuojelussa ei lapsen ongelmia tulkita vanhempien kasvatuskyvyttömyydestä johtuviksi. Autististen lasten kohdalla esim. "symbioosi" ei ole syy ongelmiin vaan ongelmat ovat johtaneet siihen, että lapsi on tarvinnut apua ja saanut sitä vanhemmaltaan.
Englannin kielisessä kirjallisuudessa puhutaan coachista, tulkista, jota lapsi on tarvinnut itsensä ja ulkomaailman välissä ja tulkkina on yleensä oppinut toimimaan äiti. Nyt kuitenkin lastensuojelussa tämä suhde nähdään vääränä, liian läheisenä, äiti-lapsi -suhteena, joka pyritään katkaisemaan väkivalloin. Luullaan, että äiti on ehdoin tahdoin estänyt lapsen hitaan itsenäistymisen, vaikka nimenomaan AS-lapsilla tunne-elämän kypsyminen tapahtuu yleensä hitaammin kuin muilla lapsilla. Hän irtautuu hitaammin äidistä kuin ikätoverinsa, eikä "itsenäistymistä" saa hänenkään kohdalla tehdä väkivalloin, kuten nyt lastensuojelussa tapahtuu.
kasvatuksen läpi käynyt nuori kertoi jälkeen päin, miten häntä rankaistiin vanhempien ikävöinnistä ja tapaamisia rajoitettiin, koska luultiin kotilomalla tapahtuneen jotain tosi ikävää. Huostaanottovanhempiahan ei yleensä kuunnella, eikä uskota sen jälkeen kun huostaanotto on tehty, katsotaan vain lapsen reagointia kotilomien jälkeen.
Poika kertoi, miten hän kylmetti vuosien mittaan tunne-elämänsä niin, että ikäväkään ei enää tuntunut miltään, millään ei ollut enää mitään väliä ja hän yritti 'näyttää sopeutuneensa' sijoituspaikkaansa, että arki olisi ollut siedettävämpää. Väärällä kohtelulla saadaan kenelle tahansa ihmiselle myös psykiatrisia ongelmia ja autistiset lapset on altistettu väärälle kohtelulle jo vuosien ajan.
Joku kirjoitti kertjussa, että heille sijoitetut erityislapset saavat samaa kuntoutusta kuin saisivat kotona asuessaan. Hyvä, jos teidän kohdallanne on näin, sillä kovin moni autisti jää sijoituksessa täysin ilman kuntoutusta - varsinkin jos lastensuojelu on päättänyt, että lapsi ei tarvitse hänelle kouluterveyshuollonkin suosittelemaa laajaa neurologista arviota. Näin on siitä huolimatta, että keskimääräisesti ottaen huostaanotetun lapsen on helpompi päästä oikeaan tutkimukseen ja kuntoutukseen, koska on niin helppo hänen uskoa niitä tarvitsevan. Yleinen käsityshän suosii ajattelua, että kaikki huostaanotetut tulevat "ihan kauheista kodeista", jolloin on ymmärrettävää, että he tarvitsevat hoitoa ja terapiaa.
tehdään varmasti, mutta niistä ei pidä todellakaaan syyttää sijaiperheen vanhempia. He ovat kaikkien päätösten ulkopuolella ja ottavat vaan kunnan tarjoaman lapsen hoitoonsa. Nuo mainitsemasi summat hoidosta ovat varmaan jonkin ammatillisen perhekodin. Tavallinen perhe saa sijoiteusta lapsesta täällä itä-suomessa 425€ hoitopalkkiota/kk ja kustannustenkorvausta 350€/kk, summat vaihtelevat kunnittain. Summat ovat minulle maksettavia, alle 12vuotiaasta. Molemmista summista joudutaan maksamaan vero.
Kuntakohtaiset tiedot lapsista maksettavista summista löytyvät netistä. Minulle joku sijari selitti verotussysteemin niin, että jälkiverotuksessa verot palautetaan sijarille.
Hannes Ruokokosken kirjoituksessa mainitaan hintojen olevan perhekodeista.
hoitopalkkiosta menevää veroa ei tietenkään palauteta, mutta lapsen kustannusten korvauksesta otettu vero palautetaan, sinänsä älytön systeemi, miksi kulukorvausta ei voi suoraan saada verottomana..?