Mikä mahtaa olla lainopillisten mielipide seuraavanlaiseen caseen?
Yritys A on markkinoinut ja tehnyt Suomessa tunnetuksi tuotemerkkiä X, joka on EU-maan yrityksen B tuotemerkki. Yritykset A ja B ovat sopineet yhdessä, että yrityksellä A on Suomessa yksinoikeus myydä yrityksen B tuotteita ja yritys A on saanut tuotemerkin X Suomessa arvostetuksi sekä myynnin hyväksi.
Mainittakoon, että yritys A on suorittanut kaikki velvoitteensa yritykselle B ajallaan sekä saavuttanut merkittävää kasvua 15-20 vuoden aikana jatkuvasti, johon valmistajayritys B on ollut tyytyväinen. Tämän lisäksi yritys B on todistettavasti (useita kymmeniä kertoja) myöntänyt yritykselle A yksinmyyntioikeuden Suomen rajojen sisällä Suomessa tunnetuksi tekemälleen merkille X.
Yritys A on puolestaan laittanut mainittujen vuosien aikana suurimman osan voimavaroistaan merkin X tunnetuksi tekemiseksi Suomessa, panostukseen kuuluu myös merkittävä summa markkinointin käytettyjä euroja. Kaikki tämä on tapahtunut yhteisymmärryksessä sekä saavutettua myynnin kasvua hakien.
Uudessa tilanteessa yrityksen B:n "Ei suomalaisen eli kansainvälisen" merkittävän asiakkaan (C) alkaessa käyttämään hyödyksi yrityksen A:n tekemää markkinointia ja myymään samoja merkin X tuotteita yhteiselle yrityksen A asiakkaille. Valmistaja B sallii tämän rikkoen yksinmyynti-ja markkinointisopimusta (syystä, että yritys C on maailmanlaajuisesti merkittävä asiakas, mutta Suomen markkinmoilla uusi).
Kysymys: Onko yrityksellä A mahdollisuus:
A) estää yritystä C myymästä yrityksen B tuotemerkkiä X Suomessa.
B) Onko yrityksellä A mahdollisuus vaatia korvausta päämieheltään yritykseltä B tekemästään työstä sekä rahallisesta panostuksestaan brandin X tunnetuksi tekemisestä, jota yritykset B ja C käyttävät hyödykseen?
C) Miten mahdollinen korvaus on määriteltävissä?
Pitkä kysymys, johon suurella mielenkiinnolla toivoisin vastausta.
Yritys A on markkinoinut ja tehnyt Suomessa tunnetuksi tuotemerkkiä X, joka on EU-maan yrityksen B tuotemerkki. Yritykset A ja B ovat sopineet yhdessä, että yrityksellä A on Suomessa yksinoikeus myydä yrityksen B tuotteita ja yritys A on saanut tuotemerkin X Suomessa arvostetuksi sekä myynnin hyväksi.
Mainittakoon, että yritys A on suorittanut kaikki velvoitteensa yritykselle B ajallaan sekä saavuttanut merkittävää kasvua 15-20 vuoden aikana jatkuvasti, johon valmistajayritys B on ollut tyytyväinen. Tämän lisäksi yritys B on todistettavasti (useita kymmeniä kertoja) myöntänyt yritykselle A yksinmyyntioikeuden Suomen rajojen sisällä Suomessa tunnetuksi tekemälleen merkille X.
Yritys A on puolestaan laittanut mainittujen vuosien aikana suurimman osan voimavaroistaan merkin X tunnetuksi tekemiseksi Suomessa, panostukseen kuuluu myös merkittävä summa markkinointin käytettyjä euroja. Kaikki tämä on tapahtunut yhteisymmärryksessä sekä saavutettua myynnin kasvua hakien.
Uudessa tilanteessa yrityksen B:n "Ei suomalaisen eli kansainvälisen" merkittävän asiakkaan (C) alkaessa käyttämään hyödyksi yrityksen A:n tekemää markkinointia ja myymään samoja merkin X tuotteita yhteiselle yrityksen A asiakkaille. Valmistaja B sallii tämän rikkoen yksinmyynti-ja markkinointisopimusta (syystä, että yritys C on maailmanlaajuisesti merkittävä asiakas, mutta Suomen markkinmoilla uusi).
Kysymys: Onko yrityksellä A mahdollisuus:
A) estää yritystä C myymästä yrityksen B tuotemerkkiä X Suomessa.
B) Onko yrityksellä A mahdollisuus vaatia korvausta päämieheltään yritykseltä B tekemästään työstä sekä rahallisesta panostuksestaan brandin X tunnetuksi tekemisestä, jota yritykset B ja C käyttävät hyödykseen?
C) Miten mahdollinen korvaus on määriteltävissä?
Pitkä kysymys, johon suurella mielenkiinnolla toivoisin vastausta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ilmeisesti yrityksen A yksinmyyntioikeus Suomessa on perustunut A:n ja B:n väliseen jälleenmyyntisopimuksen.
Mahdollista sopimusrikkomusta arvioitaessa on tietysti otettava huomioon sopimuksen ehdot ja sen voimassaolo sekä minkä maan lainsäädäntöä sopimukseen sovelletaan. Toiseksi tilanne voi johtua siitä, että puhdas yksinmyyntisopimus olisi sellaisenaan EU:n kilpailuoikeuden vastainen.
http://www.tieke.fi/verkostot/ict_klusteri/ict-sopimukset/perustietoja_sopimuksista/3_jalleenmyyntisopimukset/
* Päämies ja jälleenmyyjän yksinoikeus
Jos jälleenmyyjälle on myönnetty yksinmyyntioikeus sopimusalueelle, sitoutuu päämies olemaan myymättä sopimustuotteita alueen muille jälleenmyyjille. Päämies ei kuitenkaan voi antaa jälleenmyyjälle absoluuttista markkinasuojaa sopimusalueella. Sopimusehdot, jotka pyrkivät suojaamaan sopimusalueen rinnakkaistuonnilta, ovat EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti pääsääntöisesti pätemättömiä.
Päämies voi pidättää itselleen oikeuden myydä sopimustuotteita suoraan jälleenmyyjän myyntialueen asiakkaille, vaikka jälleenmyyjällä olisikin yksinmyyntioikeus.