Alapohjan vesivahingon korjauksen yhteydessä aion tehdä 150 v hirsitaloon 30 neliön kylpyhuoneen ja parantaa lautalattian eristystä muualta (n. 120 neliötä). Talon alkuperäinen multapenkkarakenne on täytetty soralla, jonka päälle on valettu erittäin ohut betonilaatta. Betonilaatta kastui vesivahingossa, joten sen kuivaus on nyt käynnissä. Betonilaatta on valettu alimman hirren tasolle ja alin hirsi on paikkapaikoin lahovaurioitunut.
Mitä keskustelijat tuumaavat - pitäisikö nakuttaa laatta pois vai ei? Pitisikö rakentaa rossipohja vai valaa uusi laatta esim uretaanilevyn päälle esimerkiksi kivijalan syvyyteen?
Olisi kiva jos ideoita heittäisi kaikenlaisten näkökulmien edustajat... Onko muuten kellään tietoa mistä näkisi rakenne piirustuksia esim. suihkuhuoneen rakenteista - nurkat ja seinien ja katon välit kiinnostaisivat erityisesti.
T:Jussi
Mitä keskustelijat tuumaavat - pitäisikö nakuttaa laatta pois vai ei? Pitisikö rakentaa rossipohja vai valaa uusi laatta esim uretaanilevyn päälle esimerkiksi kivijalan syvyyteen?
Olisi kiva jos ideoita heittäisi kaikenlaisten näkökulmien edustajat... Onko muuten kellään tietoa mistä näkisi rakenne piirustuksia esim. suihkuhuoneen rakenteista - nurkat ja seinien ja katon välit kiinnostaisivat erityisesti.
T:Jussi
Vastaukset 17
Vanhimmat
valulaatta pois ja rossipohjatilalle ja alimmat lahovikaset hirret pois ja uudet tilalle.
näin alapohja tuulettuu paremmin ja on muutenkin paras vaihtoehto vanhalle hirsitalolle.
Koskaan ei vanhan entisöinnissä pitäsi ruveta betoni lattiaa laittaa eikä tekemään, vanhat rakennus arvot kunniaan.
Ja vielä, koska alimmat hirret on olleet lahovikasii, tarkista tarvisko ehkä kivijalkaa korottaa, sekin onnistuu ammatimiehiltä.
Rossipohja on varmasti hyvä ratkaisu. Se on varmaan aika kallis tehdä - osaatko arvioida paljonkohan maksaisi?
Maankaivuu kuljetus 150 kuutiota lapiolla ja kottikärryillä, lattiavasojen kannattimet, tuuletusaukot ja mahdollisesti multapenkan poiston jälkeen jopa kivijalan tuenta. Tuulensuoja, eristys ja lattia ovat ilmiesesti kustannuksiltaan samaa luokkaa kuin betonilaatan päälle tehtäessä (vaikka tupla eristepaksuus ehkä vaaditanee). Kys. rakennuksessa kivijalka kasvaa länsi-itä suunnassa 30 cm:stä n. 3 metriin.
Minun mielestäni rossipohjaratkaisu on melkeinpä ainut oikea. Onha niitä ratkaisuja muitakin toki.
Mutta suihkuhuoneesta sinun kannattaa tehdä aivan pullo, nykytietämyksen mukaan vedeneristyksellä ja muovilla. Siihen kunnon tuulettuva alaslaskettu sisäkattorakenne ja kyllä toimii. Tuuletus kuivaan tilaan ja kaikki on hyvin.
Koolaat vaan hirsiseinät pystykoolauksella 400mm välein ja gyprocit pintaan ja sen päälle oikein tehty vedeneristys. Ilmarako hirren ja gyprocin välissä ei merkkaa mitään, sinne ei kosteus pääse.
Minulla on museoviraston "rt kortti" jossa ei anneta muita mittoja kuin koolaus jako 30 - 60 cm. Jos ymmärrän tässä esitetään seinälle oheinen rakenne:
hirsi - koolaus (ehkä 50 mm) - levy? - eriste (ehkä 100 mm) - koolaus hirrestä (50 100 mm) - kyproc tms. - höyrysulku - laatta.
Onkohan eristeellä tässä joku erikoinen funktio vai onko se vaan ajateltu suihkutilan lämmön eristyksen parantamiseksi?
Välitilassahan varmaan vetää aika vilakka veto, voisin ehkäpä rakentaa tuuletuskanavat seinän takana olevaan tuulikaappiin - jos ei ole tarvetta päästää tätä seinän ja katon alla virtaavaa ilmaa lämpimään tilaan?
Meillä juuri tekosellaan kylppäri wanhaan hirsitaloon vanhaan kylmähuoneeseen. Tehtiin seuraavasti alhaalta yläspäin:
- vanha lattia, eristeet ym. pois. Vanhat kannattajat jäivät.
- uusi pohja selluvillaeristein (eristetila madaltui, joten piti vaihtaa tehokkaampaan kuin vanha sammal/hiekkaeriste)
- viemärit sekaan mahd. vähän, pyrittiin suoraan lattian alle missä pääsi. Viemärit yhtyvät vasta maan alla
- eristeiden päälle ilmansulkupaperi
- koolaus = ilmankierto myös kylppärin lattian alla
- harvalaudoitus 22*100 K300 (vai oliko K200?)
- 3*gyproc, lattialämmitysputket keskikerrokseen
- kallistukset valulla
Seinät koolattiin suoraksi 50*50 K400, huone viilattiin suorakulmaiseksi, laatoitus helpottuu huomattavasti. On muuten työläs oikaista joka suuntaan vino huone! Muuten talossa saa nurkat olla vinossa...;)
- seiniin erikoiskova 13mm gyproc
- vesieristys seiniin ja lattiaan valmistajan ohjeiden mukaan
- pinnoitus laatoin
Kattoon höyrynsulku ja alaslasku
- ilmanvaihto huipparilla, tehonsäätö manuaalinen kylppärin seinästä, perusasetus ykkösellä
- suihkukoppi katolla, viemäri suoraan lattiakaivoon, kosteusrasitus lattialle märkien jalkojen luokkaa ja ilmankosteus minimissään, koska osa kosteudesta kondensoituu kaappiin ja valuu viemäriin. Lisäksi lattialämmitys auttaa.
Kylppäri siis "irrallinen" kuutio juuri Museoviraston ohjeiden hengessä. Viereisiin huoneisiin porattu reikiä alas ja ylös, jotta koolattu välitila tuulettuu kylppärin yläpuolella tyhjää reilusti. Vanhan huonetilan yläpuolella vintillä reilusti selluvillaa.
Itse suunnittelen kylppärin rakentamista samalla periaatteella, miten toteutit höyrynsulun katossa? Olisi hyvä saada näkemystä, tällä hetkellä katto on vielä hiukan pohdinnan alla.
Katossa poikittaiset kannattajat 2*4, höyrynsulku siihen kiinni, ja reunoilla höyrynsulku menee seinälevyn taakse noin 10-15cm. Vedeneriste sivellään seinältä katon höyrynsulun päälle hieman, olikohan vielä silikoni saumassa(?), en muista arkkitehdin kuvaa. Höyrynsulku vielä kiinnittämättä. Ilmanvaihdon putket kulkevat höyrynsulun päällä koolausten 2*4 yläpinnassa, läpiviennit tiivistetään läpivientikappalein. Höyrynsulun alapuoli olisi ollut parempi, mutta ei sopinut pienen suunnittelumokan ja tekomokan takia.
Höyrynsulun alapuolelle koolaus ja paneeli ikkunan suuntaan. Katon sähköt koolirakoon höyrynsulun sisäpuolelle.
Hienon näköinen systeemi. Ajattelin itse laittaa vielä villan seinään ja kattoon, sekä mahdollisesti rakentaa lattian betonilaatalle.
Aikaisemman kokemuksen takia pelkään rossipohjaisen lattialämmityksen yhteydessä energiahukkaa...
vastauksesta jo tässä vaiheessa, jotain samantyylistä ratkaisua olen ajatellut, olen törmännyt myös mielipiteisiin siitä, ettei mitään höyrynsulkua kattoon tarvita, pelkkä tervapaperi ja tarpeeksi suuri tuuletusrako riittävät parista suihkusta tulevien vesihöyryjen kanssa..
Itse eristin ulkoseinän huokoisella kuitulevyllä, muut seinät sisäseiniä, joten en eristänyt lainkaan. Lattialämmitys lähinnä mukavuuslämpö ja mahdollisen kosteuden poistaja, ikkunan alla normaali vesikiertopatteri.
Kylmiltään luulisi, että haltex ulkoseinällä olisi hyvä ratkaisu. Museoviraston ohjeen mukaisessa eristyksessä on hemmetinmoinen homma (esim tuplakoolaus) ja vielä semmoinen ongelma, että hirsiseinää vasten aiheutetaan helposti aikamoinen ilmankierto, joka varmaan aiheutaa jonkintasoista ilmavuotoa hirsienvälistä ja näin ollen kylmentäisi taas kämppää. Tätä lukiessani sain ajatuksen, että jospa tekisi suljettavat/avattavat tuuletus reiät sinne välitilaan - sillä sitä sitten voisi tutkia häviääkö lämpö kun tuuletus on "täysillä". Ja vaimo saisi taas yhden syyn miettiä, olisiko viisaampaa alkaa katsella terveempää ukkoa...
Juuri siksi rivesin ulkoseinän todella huolella, ja tiivistin ilmasulkupaperilla alhaalta, ylhäältä ja salvosten kohdalta. Sitten levytin huolella halteksilla. Nyt ei pitäisi ulkoseinän kautta olla hirveä horo...
Tiedätkä Pehku onko olemassa mitään laskelmaa/ohjeistusta siitä miten ilmavirrat ja kosteudet pyyhkivät tuolla ulkohirren ja kosteantilan väliseinän kanjonissa?
Lämmin sisäilmahan ei ole kuivaa vaan voi olla kosteampaa kuin talvinen ulkoilma. Lämmin sisäilmahan lähinnä jäähtyy siellä eristetilan ja hirsiseinän välissä ja varmaan luovuttaa kosteutta ...?
Museoviraston koppi on varmaan juuri se oikea tapa tehdä, mutta olisi tosi kiva saada heiltä ihan konkreettiset ohjeet siitä miten ilmankierto tulisi järjestää.
Sovitaanko Pehku niin, että minä jätän ulkoseinän pokkana hirrelle ilman koko kosteantilan seinää ja vaihdetaan kuvia/tietoja ratkaisujen toimivuudesta ensi keväällä?
Muuten aion tehdä sinun systeemisi mukaan mutta kaikki ilmakanavat pitää vielä fundeerata kertaalleen läpi, ettei vaan tule itse järjestettyä kostealle sisäilmalle sisäänmenoja kosteussulun taakse - ilman, että se pääsee jotenkin fiksusti haihtumaan. Kattoon meinaan tosiaan tehdä suljettavat luukut, josta ilman kiertoa pääsee säätelemään ja ehkä myös kosteutta mittaamaan.
Mitää laskelmaa ei minulla ainakaan löydy, mutta lattialämmitys ja eristeetön seinärakenne lämmittänee ympäröivän ilmatilan varmasti niin tehokkaasti, ettei mahdollisen ilmankosteuden tiivistymistä varmasti tarvinne pelätä. Myös aukot muihin huonetiloihin pitävät ilman varmasti sen verran liikkeessä, etten jaksa uskoa, että ainakaan kastepisteen muodostumista tuuletusrakoon tarvitsisi odottaa. Jos irtikoolaatu seinä eristetty, tilanne tietysti eri.
Kylppäristä ei kostea ilma välitilaan pääse, koska se ympäriinsä höyrysnulutettu, ja alipaineinen huipparin ansiosta. Muutenkin talvella huoneilma niin kuivaa, etten usko tuuletustilan olevan mitenkään vaarassa. Ja sitoohan hirsiseinäkin oman osansa ilmankosteudesta itseensä, ja kuivaa olosuhteiden muututtua, vrt. se kuuluisa "hengittävyys".
Betonit nopeasti pois hirsien luota samoin pelkkä villa,se kun tarvitsisi kaverikseen muovia joka taas ei sovi mitenkään hirsitaloon..
Rossipohjan teet, hyvin tuulettuvana.
lisäeritykset ekovillalla tuulensuojat teet kosteuden hengittävästä pahvikartongista tietysti kuten muutkin ovat menetelleet.
Sitten tietona että jos hirsirakennus on tolppien päällä (60cm) niin maasta nouseva kosteus kiipii sitä pyöreää tolpaa pitkin hirteen asti ,vaikka alapohja on koko matkalta "kontattavissa" läpi. Rakennekosteusmittari näytti kohonneet arvot hirressä, aina siinä missä tolppa sijaitsi.
Vetäkää siitä johtopäätökset.
ei se nyt niin huono rakenne voi olla, kun on tuonkin aikaa pysynyt suht hyvänä.
pitkään tuskailin saman ongelman kanssa ja olin jo aikeissa lähteä alapohjan hiekan ja betonin tyhjennykseen kaikkien rossipohjafanaatikkojen painostuksesta. tuntui, ettei vaihtoehtoja edes ollut.
sattumalta silmiini osu kailan talotohtorista yksi ainut vihjekuva sivulta 175, jossa kaila hivenen halveksivaan sävyyn lainaa 1917 julkaistua rakennusopasta juuri sellaisesta perustuksesta kuin talossani oli.
kävin kopioimassa kirjan yliopiston kirjastossa. edellytyksenä oli se, että rakennuspaikan tuli olla ehdottoman kuiva.
etuina vedoton lattia joka suojaa hiiriltä ja rotilta.
vaihdoin vain lattiaeristeenä olleen sammaleen selluvillaan ja betonilaatan ja uusien lattianiskojen väliin laitettiin tervahuopakaistaleet. lattiat avattiin ja uusittiin, jotta nähtiin missä kunnossa piilossa olevat osat olivat.
naapuri kärräsi kaksi kesää betonimurikoita ja hiekkaa ja sai rossipohjansa.
Tämä ratkaisu tuntuu olevan tähän tilanteeseen paras. Itse olen kevään aikana tehnyt vastaavan korjauksen v.-30 rakennettuun hirsimökkiin. Betonilaatta valettu alunperin, jonka päällä n. 30 cm turvetta. Laatta routinut mökin kulmista ja lattiat todella kallellaan. Oikaisin lattiat ja lisäsin selluvillaa. Lisäksi "kengitin" mökin ympäriinsä. Alimpien hirsien lahon syynä lastulevy muovimatto. Tämäntyyppinen "hyvän rakennustavan" vastainen rakenne on todella arka kaikenlaisille kosteus-suluille. Lattiamateriaalin tulisi olla hyvin vesihöyryä läpäisevä. Rakenne ei myöskään "siedä" kosteusvahinkoja ollenkaan. Harkitsisin vakavasti kannattaako kylpyhuonetta tehdä. Rossipohja ei ole autuaaksi tekevä ratkaisu. Oikeasti jos haluaa olla rakennusperinnefanaatikko ja jos varmasti tiedät, että talossa on ollut "multapenkki" pitäisi se palauttaa.