Magia ei ole loitsujen lukemista kynttilän valossa Harry Potter asussa.
Kenelläkään ei ole yksinoikeutta magiaan. Kabbala ei ole enemmän tai vähemmän magiaa kuin I Ching. Kristinusko on yhtä maagista kuin hindulaisuus.
Monimutkaisempien rituaalien takia voidaan väittää että katolisuus on maagisempaa kuin luterilaisuus, mutta oikeastaan molemmat ovat yhtä maagisia. Mitä tieteellistä tai arkista on ajatuksessa täydellisesta pelastuksesta? Onko siinä vaiheessa enää merkitystä sillä, millä rituaaleilla tämä ajatus maustetaan?
Voi olla, koska magia viittaa mielestäni menetelmään enemmän kuin tavoitteeseen. Mutta tämä on jälleen vain yksi tapa määritellä magia. Yhtä hyvin voidaan väittää, että magia viittaa päämäärään, ja että menetelmät ovat mielivaltaisia.
Onko zen vailla rituaaleja, vai onko se vain vähäeleistä? Ambientkin on musiikkia, vaikka toisten mielestä vain klassinen on oikeaa musiikkia.
Minä olen liberaali. Siperian shamaanien loitsut ovat varmasti yhtä päteviä kuin muinaisten kreikkalaisten. Suomalainen kuppaus toimii varmasti siinä missä kiinalainen akupunktiokin.
EHKÄ menetelmissä on tehoerojakin, eikä vain tyylieroja, mutta magiaa yhtä kaikki. Kaikki on magiaa mikä perustuu mielen ja kehon erillisyyden tunteen häivyttämiseen ja sitä kautta saadun mystisen yhteyden avulla asioiden muuttamisen tai niiden oivaltamisen suoraan vailla loogista päättelyä. Ja tämäkin määritelmä on liian jyrkkä, nurkkakuntainen ja typerä. Mutta se on minun.
Magia-alueen alta voisi löytyä kaikki rajatieto ja uskonnot ja ufot ja koko hoito, eikä päinvastoin. Siitä lähtien kun magia-alue sijoitettiin rajatiedon hikiseen kainalokuoppaan, on tällä palstalla keskusteltu enimmäkseen vain oija-laudoista ja levitaatiosta. Olen joskus miettinyt, mitä tästä olisi tullut jos alkuperäinen ehdotukseni "musta magia" palstasta olisi hyväksytty. Vaihtoehtotodellisuuksien mietiskelyssä on jotain aika hauskaa.
Musta magia olisi siitä hyvä termi, että multa on mustaa, ja siitä kaikki kasvaa kuin itsestään. Oli mikä kukka vain, samasta paskasta se nousee. Ja musta väri sisältää kaikki muut värit, jne. Sen takia minä pidän mustasta magiasta. Minusta Pekka Siitoin ei ole mikään hyvä esimerkki mustasta maagikosta. Tyhmä natsi joka hirtti muumin puuhun. Vaikka onhan typeryydessä aina nerokkuuden siemen.
Myös pimeä on "mustaa" ja pimeässä voi olla mitä vain, kaikki on mahdollista. Ehkä ulkohuussin takana on ihmissusi, kuka tietää. Mielikuvitus alkaa laukata. Mitä arvoituksellista on istua nurmikolla aurinkoisena päivänä? Itse asiassa täsmälleen yhtä arvoituksellista. Pimeys tulee siitä, että kauniina kevätpäivänä valo sokaisee silmämme todellisuudelta.
Todellinen magia menee minun mielestäni ylitse sanojen ja määritelmien, eikä sitten enää osaa tehdä mitään selvää eroa magian ja normaalin käyttäytymisen välillä. Mutta se, että puhun jostain "todellisesta magiasta" tosiasiassa paljastaa typeryyteni.
Yhtä paljon magiaa se zen tyyppien seinän tuijottaminen on kuin hihhuleiden kielilläpuhuminenkin. Se on sitten kokonaan toinen juttu, minkä kukin kokee mielekkääksi tajunnan laajentamisen elämäntavaksi. Itse en hihhuloinnista välitä. En toisaalta tuijota seinääkään.
Minä tuijotan kattoa.
Kenelläkään ei ole yksinoikeutta magiaan. Kabbala ei ole enemmän tai vähemmän magiaa kuin I Ching. Kristinusko on yhtä maagista kuin hindulaisuus.
Monimutkaisempien rituaalien takia voidaan väittää että katolisuus on maagisempaa kuin luterilaisuus, mutta oikeastaan molemmat ovat yhtä maagisia. Mitä tieteellistä tai arkista on ajatuksessa täydellisesta pelastuksesta? Onko siinä vaiheessa enää merkitystä sillä, millä rituaaleilla tämä ajatus maustetaan?
Voi olla, koska magia viittaa mielestäni menetelmään enemmän kuin tavoitteeseen. Mutta tämä on jälleen vain yksi tapa määritellä magia. Yhtä hyvin voidaan väittää, että magia viittaa päämäärään, ja että menetelmät ovat mielivaltaisia.
Onko zen vailla rituaaleja, vai onko se vain vähäeleistä? Ambientkin on musiikkia, vaikka toisten mielestä vain klassinen on oikeaa musiikkia.
Minä olen liberaali. Siperian shamaanien loitsut ovat varmasti yhtä päteviä kuin muinaisten kreikkalaisten. Suomalainen kuppaus toimii varmasti siinä missä kiinalainen akupunktiokin.
EHKÄ menetelmissä on tehoerojakin, eikä vain tyylieroja, mutta magiaa yhtä kaikki. Kaikki on magiaa mikä perustuu mielen ja kehon erillisyyden tunteen häivyttämiseen ja sitä kautta saadun mystisen yhteyden avulla asioiden muuttamisen tai niiden oivaltamisen suoraan vailla loogista päättelyä. Ja tämäkin määritelmä on liian jyrkkä, nurkkakuntainen ja typerä. Mutta se on minun.
Magia-alueen alta voisi löytyä kaikki rajatieto ja uskonnot ja ufot ja koko hoito, eikä päinvastoin. Siitä lähtien kun magia-alue sijoitettiin rajatiedon hikiseen kainalokuoppaan, on tällä palstalla keskusteltu enimmäkseen vain oija-laudoista ja levitaatiosta. Olen joskus miettinyt, mitä tästä olisi tullut jos alkuperäinen ehdotukseni "musta magia" palstasta olisi hyväksytty. Vaihtoehtotodellisuuksien mietiskelyssä on jotain aika hauskaa.
Musta magia olisi siitä hyvä termi, että multa on mustaa, ja siitä kaikki kasvaa kuin itsestään. Oli mikä kukka vain, samasta paskasta se nousee. Ja musta väri sisältää kaikki muut värit, jne. Sen takia minä pidän mustasta magiasta. Minusta Pekka Siitoin ei ole mikään hyvä esimerkki mustasta maagikosta. Tyhmä natsi joka hirtti muumin puuhun. Vaikka onhan typeryydessä aina nerokkuuden siemen.
Myös pimeä on "mustaa" ja pimeässä voi olla mitä vain, kaikki on mahdollista. Ehkä ulkohuussin takana on ihmissusi, kuka tietää. Mielikuvitus alkaa laukata. Mitä arvoituksellista on istua nurmikolla aurinkoisena päivänä? Itse asiassa täsmälleen yhtä arvoituksellista. Pimeys tulee siitä, että kauniina kevätpäivänä valo sokaisee silmämme todellisuudelta.
Todellinen magia menee minun mielestäni ylitse sanojen ja määritelmien, eikä sitten enää osaa tehdä mitään selvää eroa magian ja normaalin käyttäytymisen välillä. Mutta se, että puhun jostain "todellisesta magiasta" tosiasiassa paljastaa typeryyteni.
Yhtä paljon magiaa se zen tyyppien seinän tuijottaminen on kuin hihhuleiden kielilläpuhuminenkin. Se on sitten kokonaan toinen juttu, minkä kukin kokee mielekkääksi tajunnan laajentamisen elämäntavaksi. Itse en hihhuloinnista välitä. En toisaalta tuijota seinääkään.
Minä tuijotan kattoa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
>musta väri sisältää kaikki muut värit
Tieteellisessä mielessä musta väri on värittömyyttä ja valkoinen väri sisältää kaikki värit.
Musta pinta ei heijasta mitään valoa vaan imee sen kaikki aallonpituudet sisäänsä. Ja kun musta imee sisäänsä valon kaikki värit, sen pimeys kuumimmin kuumenee.
Tästä saisikin mielenkiintoisen tutkielman aikaiseksi, että mitä se voisi henkisellä tasolla tarkoittaa että kappale on (muka) sen värinen minkä värin se heijastaa itsestään ulos. Eli mitä väriä se hylkii.
Noh, eiköhän pointti tullut otsikossa selväksi.
Varjottomia eli värittömiä ovat siis musta ja valkoinen.
>> Tieteellisessä mielessä musta väri on värittömyyttä ja valkoinen väri sisältää kaikki värit. >>
Miksi sitten kun sotkee kaikkia vesivärejä yhteen, siitä tulee aina ruskeaa. Haluaisin kuulla, miten tämä selittyy tieteellisessä mielessä.
Nyt saa loppua tuo nipotus. Kirjoittakaa jotain järkevämpää.
Täytyy varmaan alkaa tutkia asiaa. Tässä vaiheessa en osaa muuta kuin nipottaen sanoa että musta ja ruskea on kumminkin eri värejä.
Lisäksi voi miettiä myös että tarkoittaako joku fyysisen tason juttu jotain _aina_ henkisellä tasolla, eli heijastuvatko asiat hermeettisesti aina jonnekin toiselle tasolle.
Vesivärit vittuntuvat, kun sotkette niitä liikaa. Liika on liikaa ja jostain se tulee ulos...