Olen lukenut paljon ns. pentutehtailusta jota kasvattajat ja kennelliitto alajärjestöineen kilvan tuomitsevat. Myönnän että he ovat sillointällöin oikeassa siinä että kaikkien mielessä ei ole koirien hyvinvointi mutta sitä ei silti voi yleistää. Kaikki eivät kohtele koiriaan huonosti mutta niiden pitäminen pelkästään lisääntymistarkoituksessa ei ole hyväksyttävää.
Mutta miten tähän on tultu? Ns. rotukoirien hinnoittelu on syynä tämän alakulttuurin syntymiseen. Koirien hinnoittelussa on vallalla hintakartelli joka määrittelee pennuille hinnan joka on aivan järjetön. Esim. tanskandoggin pennusta pyydettävä 1200€ on uskomaton kun sanotaan että rodun keskimääräinen elinikä on 5-7 vuotta. Jos pentuja syntyy 8 kpl niin laskekaa siitä. Vaikuttaa siltä että pennun ostajien on tarkoitus rahoittaa kasvattajien koiranhoito oman koiran lisäksi ja mielellään tarjota kipurahoja myös tehdystä työstä ja sittenkään ei tiedä kuinka pitkäikäinen oma koira on. Vaikka kasvattajan oma koira on menestynyt näyttelyissä ja ollut terve niin se ei ole tae siitä että kaikki jälkeläiset ovat fyysisesti yhtä terveitä vaan geneettinen virhe saattaa olla piilevä joka ei kaikissa näy konkreettisesti (en minä sitä oikeasti tiedä kun en ole kasvattaja, epäilen vaan).
Tiedän erään ostajan joka maksoi pennusta enemmän kuin 1200€ mutta näyttelyssä menestyminen kaatuu asentovirheeseen. Melko kallis kotikoira, eikö vaan?
Mutta miten tähän on tultu? Ns. rotukoirien hinnoittelu on syynä tämän alakulttuurin syntymiseen. Koirien hinnoittelussa on vallalla hintakartelli joka määrittelee pennuille hinnan joka on aivan järjetön. Esim. tanskandoggin pennusta pyydettävä 1200€ on uskomaton kun sanotaan että rodun keskimääräinen elinikä on 5-7 vuotta. Jos pentuja syntyy 8 kpl niin laskekaa siitä. Vaikuttaa siltä että pennun ostajien on tarkoitus rahoittaa kasvattajien koiranhoito oman koiran lisäksi ja mielellään tarjota kipurahoja myös tehdystä työstä ja sittenkään ei tiedä kuinka pitkäikäinen oma koira on. Vaikka kasvattajan oma koira on menestynyt näyttelyissä ja ollut terve niin se ei ole tae siitä että kaikki jälkeläiset ovat fyysisesti yhtä terveitä vaan geneettinen virhe saattaa olla piilevä joka ei kaikissa näy konkreettisesti (en minä sitä oikeasti tiedä kun en ole kasvattaja, epäilen vaan).
Tiedän erään ostajan joka maksoi pennusta enemmän kuin 1200€ mutta näyttelyssä menestyminen kaatuu asentovirheeseen. Melko kallis kotikoira, eikö vaan?
Vastaukset 35
Vanhimmat
ostin paperittoman pennun ja maksoin 450 euroa. Hinta oli edullinen. Paperilliset maksoivat 1000 euroa.
Pentu alkoi aika pian ripuloimaan ja ensimmäinen käynti eläinlääkärin luo. Pentu oli täynnä matoja. Aika kului ja vähän väliä sai juosta eläinlääkärillä pienten vaivojen vuoksi. 7 kuukauden iässä tuli ensimmäinen leikkaus hinta 725 euroa. Vika oli perinnöllinen. Laskin silloin eläinlääkärin ottamat palkkiot ja hänen määräämäänsä lääkkeet hoidot ja todellisuudessa koira oli tullut maksamaan siihen mennessä lähes 2050 euroa. Koira jouduttiin lopettamaan kaksi vuotiaana.
Myyjältä emme ole saaneet mitään korvauksia. Ulosotto on todennut hänet varattomaksi.
Nyt meillä on uusi koira. Koira on ostettu kasvattajalta lemmikiksi. Hinta oli mainitsemasi 1200 euroa. Emme ole katuneet. Meillä on hyvä ja hintansa arvoinen kotikoira ja kasvattajan tuki ja neuvot puhelimen päässä.
aina kannattaa ottaa vakuutus. noistakin mainitsemistasi kuluista olisi vakuutus korvannut vähintään puolet. meillä kans seropi, jolla oli pentuaikana jos jonkinnäköistä vaivaa ja kaksi leikkaustakin tarvitsi. vakuutus korvasi suurimman osan. nyt meillä myös paperillinen rotukoira jolta tähän mennessä leikattu toinen lonkka. leikkaus lääkkeinen ynnä muine hoitoineen olisi ollut siinä 600e. ilman vakuutusta,mutta kun vakuutus korvasi jäi maksettavaksi alle sata euroa.
ei voi voittaa. Minulla edellinen rotukoira papereineen päivineen 2000 markkaa. Ongelmina oli virtsakivet joka vaati oman kuivamuonansa, pallit leikattiin toisen epämuodostuman vuoksi, ei kuitenkaan ollut vakavaa. Myöhemmin ilmeni lonkkavika jota lääkittiin ajoittain. Lopulta poika menehtyi sydämen pettämiseen 10 vuoden iässä. Rodultaan Tanskandoggi.
saat olla onnellinen jos se toimii vielä 3 vuoden kuluttua moitteettomasti.
Paljonko luulet doggien ruokailuun menevän? Entä 8 jättirodun pennun ruokailuun.
Onko palkka tehdystä työstä kipuraha?
Kysytään toisin päin. Miksi kasvattajien pitäisi maksaa itse teidän pentunne omasta kukkarostaan? Pentu hinnoilla tottakai rahoitetaan kennelin toimintaa, ainoa tulolähde astutusmaksujen rinnalla.
Valitettavasti eivät edes riitä kattamaan kennelin menoja. Kuten osuvasti huomioit keskimääräinen elinikä on 5-7 vuotta. Mistä luulet kasvattajan saavan aina uuden vaatimukset täyttävän jalostusnartun? Mieti miten montaa jättiläistä pystyy samalla kertaa pitämään, Jättiläisen pennutus ja pentueen hoito onkin täysipäiväistä työtä kasvattajalle. Kuvittele mielessäsi se valtava ruoan määrä. Suurimman osan kasvattaja tekee itse, kuten puuron ja muun kotona tehdyn sapuskan. Paikkojen siivoamisen sonnan ja kusen jälkeen, ja sitä tulee .
viikot emo imettää pentuja jolloi kiinteää ravintoa ei tarjota ja eikös pennut ole luovutusikäisiä 12 viikon ikäisinä? Ei nekään mitään ruokatehdasta pystyssä pidä.
"Pentujen hinnalla rahoitetaan kennelin toimintaa". Eli mitä enemmän pentuja sitä enemmän rahaa! Tuosta ei ole pitkä matka tehtailuun. Kennelin toiminta perustuu yritystoimintaan ja se vaatii tuloksen tekoa: tässä tapauksessa pentujen. Ja kokoajan on uusi pentutehdas haussa!
Ja loppukommenttisi sopii myös lasten kasvatukseen: Kuvittele mielessäsi se valtava ruoan määrä. Suurimman osan kasvattaja (tässä tapauksessa äiti ja isä) tekee itse, kuten puuron ja muun kotona tehdyn sapuskan. Paikkojen siivoamisen sonnan ja kusen jälkeen, ja sitä tulee. Lasten tehtailu ei ole yhtä tuottoisaa puuhaa, hauskaa kyllä.
kaksi ensimmäistä viikkoa emo imettää pennut mikäli sillä riittää maito. Vieroittaminen aloitetaan siinä 3 viikkoisena ja pennut ovat luovutus iässä 7-8 viikkoisina. Kuinka monet pennut kerrallaan luulet kasvattajan jaksavan ja mistä tilat noin suuren rodun pitoon ja jatkuviin pennutuksiin. Käyppä piruuttasi jalostusnetissä ja laske montako kasvattajaa teettää monia pentueita vuodessa?????
Tässä vuoden 2006 anti
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmPentueet.aspx?R=235&Aika=2006
Kun aletaan puhua kantsii ensin ottaa selvää. Kannattaa myös ihan piruuttaan käydä eläintarvikeliikkeissä ja katsella jättirotujen säkkien hintoja ja miettiä pikkasen kuinka kauan säkistä riittää yhdelle Dogille, tai muille jättiläisille.
Ojalan lasku.oppi on yksinkertaista kertotaulun tai ynnä laskun osalta. Vähennys laskut sitten jo ovatkin ihan toinen juttu.
en tiedä mutta Elon opin mukaan menee toisin. Otetaas näin:Vähintään 1200 kertaa esimerkiksi 8: saadaan 9600€. Eiköhän sitä kolme pesuetta saa pyöräytettyä vuodessa ja kun tehtaillaan niin työnalla voisi olla kaksi pentuetta päällekkäin: kolmesta 28800 ja kuudesta.........laskekaa itse. Kyllähän siitä vähennyksiäkin pitää tehdä.
Mutta alkuperäinen kysymykseni olikin että eikö koirien suunnaton hinta juuri aiheuta pentutehtailua? Vähän niinkuin maailman vanhimmassa ammatissa: sitä tarjotaan koska kysyntää riittää.
Haluan mainita että en halua ketään loukata kirjoituksillani saati väheksyä kasvattajia mutta.....ihmettelen vaan.
tiedätkö mitä pentue vaatii kasvattajalta? Itse kuten tiedät kasvatan kääpiörotua. kaksi pentuetta vuodessa on jo melkoinen kipuraja ja enää en jaksaisi ihan rehellisesti kahta pentuetta. Nyt olen pakkosaumassa ja tämän vuoden loppuun mennessä jos kaikki menee hyvin on kaksi uutta pentuetta nähnyt päivän valon.
Eräs tuttuni kasvatti doggeja ja nuorena likkana olin auttamassa doggi kennelissä. se oli aivan toista kuin kääpiöiden kanssa.
Ei riitä että astuttaa nartun. Nartun synnyttäminen, valvominen pentulaatikon vierellä, pentujen totuttaminen ihmisiin jotta uudet omistajat saisivat hyvillä eväillä varustetun pennun matkaansa. se on yhtä haipakkaa se 7-8 viikkoa.
On helppoa käyttää kertolaskua ja miettiä miten iso summa sinun mukaasi pamahtaa tilille tuosta vain. Totuus on kuitenkin toinen. Ruokinta kulut noin kookkalla rodulla ovat varmasti mielettömät koska ne eivät ole edullisia edes kääpiöiden kanssa. Astutusmaksut uroksen omistajalle, mitä enemmän pentueessa uroksia sitä suurempi vaara kivesvioista ja se summa on oltava tilillä ja pystyttävä palauttamaan mikäli pennulle ei kivekset laskeudu. Nartun kulut siihen päälle ja ne eivät ole pienet.
Kaikki pennut tuskin aina ovat priima laatua ja se pitää kasvattajan ottaa huomioon. Tuskin monissa roduissa kuten kääpiöissä pennut viedään suurin piirtein käsistä, joutuu kasvattaja markkinoimaan niitä. Ja se ei myöskään ole halpaa. Myös kasvattajan työstä pitää kasvattajan saada palkkansa ja päästä ainakin omilleen. Se ei liene kohtuuton vaatimus.
Monet kerrat monen vuoden suunnittelun jälkeen jää narttu tyhjäksi, tai pentue menehtyy kuka mistäkin syystä on kasvattaja aika kovilla. Noita ns. terveitä luustoltaan ja silmistään olevia narttuja ei ole pilvin pimein, eikä varsinkaan sellaisia joiden kanssa kannattaa jatkaa sukua.
Eräällä tutullani on kolme isoa koiraa. Hän ruokkii ne hyvin ja korkealuokkaisilla raakaaineilla. Pelkästään kuukauden nappuloihin uppoaa helposti tuollainen 250-320 euroa eikä aina edes riitä. Siihen kaikki muu päälle. Koirat ovat aikuisia. Kun heillä oli pentue 10 pentua, olisin ainakin minä tehnyt konkurssin. Mieletön määrä sapuskaa upposi nälkäisiin suihin. Minun talouteni ei olisi kestänyt moista kulutusta.
Kun kaikki todelliset menot vähentää jää yllättävän vähän ylitse. Sillä ne menot alkavat paljon paljon aikaisemmin kun pennut ovat tosiasia. Tämän tietää vasta kun sen on kokenut.
Näköjään on Elonkin laskuopin mukaan tuo vähennyslasku vaikeaa. Laskeppa siitä monen tuhannen euron ruokakulut, monen tuhannen euron astutusmaksut, monen tuhannen euron lääkärikulut, monen sadan euron rekisteröintimaksut, monen tuhannen euron vähennykset kun kasvattaja ei pääse töihin, mitä siinä menettää. Monen sadan euron madotusmaksut ym. Näitä monen sadan ja tuhannen euron kuluja tulee lähestulkoon tuon sinun laskemasi kymppitonnin verran, vähintäänkin. Ja entä sitten kun narttu jää kerran tyhjäksi. Monen tuhannen euron kulut ja rahaa ei tullutkaan yhtään.
Entä kun nartulta joudutaankin jostain syystä leikkaamaan kohtu pois, ensin olet maksanut siitä nartusta yli tonnin, sitten ruokit sen, viet lääkäriin ym. ja tuloja ei tule senttiäkään koko sen elinaikana.
Sellaiset ihmiset jotka tukevat pentutehtailua eivät todennäköisesti ostaisi rotukoiraa vaikkei se maksaisi 500euroa enempää, eikä heille silti kasvattaja koiraa välttämättä myisikään.
Ja harvoista pennuista voi pyytää 1200e, monissa roduissa on kulut melkolailla samat mutta silti pentujen hinta on yleensä 800-1000e.
Nuo jutut pentujen ylihinnoista rupeaa pikkuhiljaa ärsyttämään. Toisaalta on aika metkaa sillä yksikään meiltä ostanut ei ole valittanut hinta tasosta. Joskus olen pitänyt hinnan hieman alempana kuin muut, niin heti kysytään mikä siinä on vikana. Joten nykyään pyrimme pitämään tason samana. On aivan eri asia jos joku haluaa maksaa intti valio titteleiden omaavien vanhempien pennuista enemmän.
ärsytykseen kenties se että itsekin olet kasvattaja. "Joten nykyään pyrimme pitämään tason samana. On aivan eri asia jos joku haluaa maksaa........"! Väkisinkö sitä rahaa taskuihisi tungetaan? Jospa se onkin niin että "kun tuo sai noin paljon niin en minäkään halvemmalla myy"? En usko että alempi hinta ostajia karkoittaa mutta kun on totuttu johonkin hintatasoon niin halutaan varmistaa asia. Ja kertominen että normaalia halvemmassa koirassa ei ole mitään vikaa ei kuluta äänijänteitäsi mutta laihduttaa pussiasi.
varrella kahdenlaisiin kasvattajiin.
Toinen elää koiristaan; hän ei myy halvalla vaan pitää hintaa niin korkeella kuin mahdollista ja myy sitten sillä kalliilla taksalla kenelle hyvänsä. Periaate on, että kuka enemmän maksaa, sen parempi.
Toinen kasvattaja elää koirilleen; hän myy halvemmalla ja yleensä tutuille ostajille tai tuttujen kautta suosituille. Hän tekee elääkseen vakituista duunia, koirat ovat vain harrastus. Siksi häntä ei kiehdo voitto vaan se että koirat saavat hyvän kodin.
Minä olen ostanut pennut aina tältä viimeiseltä vaihtoehdolta.
1200 euroa minkään rotuisesta koirasta. Aivan järjetön hinta, 7200 vanhaa markkaa.
ja enemmänkin saadakseni haluamastani yhdistelmästä koiran. Usein joutuu odottamaan vielä jopa vuosia.
1200 euroa ei ole paha hinta kunnon kasvattajalta ostetusta pennusta. 800 euroa ja alle on liikaa jos ostaa koiran ei rodun pentuvälittäjän suosittelemasta yhdistelmästä ja yhdistelmästä mikä ei täytä jalostusohjesäännön vaatimuksia.
itselleni ja perheelleni, joten se on ihan sama mistä sen hankin, kun se vain on kunnollisesta paikasta ja terve koira.
Hinta saa olla korkeintaan 600 euroa. Jos sen alle ei saa esim. sakua, niin etsin jostain sekarotuisen. Tällä periaatteella on aina koira löytynyt ja juuri sellainen, mitä on kaivattukin.
eikä kukaan muukaan onko terve vai ei. Dysplasia kun ei näy vielä luovutusikäisessä eikä muutakaan luustovikaa. Ainoastaan sen näkee että silmät ovat kirkkaat ja turkki kiiltää, neljä raajaa, pää, häntä ja kroppa.
koira, eikö totta??? Ja koiraahan minä lähdin ostamaan.
mutta et koskaan tiedä saatko tervettä. Aikuinen on eri asia. Sille voi jo lonkat sekä kyynärät kuvata ja silmät peilata.
on terve jos se on ell. tutkinut ja terveeksi todennut. Mitä seuraavien vuosien aikana sattuu ja tapahtuu, on kiinni kaikesta muusta, paitsi kasvattajasta, joka on vuosien mittaan kaiken aikaa hyviä pentuja myynyt.
Et sinäkään voi tietää, mitä huomenna itsellesi tapahtuu, eihän sitä silloin voi koiraltakaan odottaa.
krhmm rahat loppumaan. Mieli tekisi raha puuttuu. Mieli tekisi puhdasrotuista paperillista koiraa, vaan rahkeet eivät riitä.
Siitä toi haukkuminen kasvattajia kohtaan. Kateutta kateutta kateutta. Puhdasta kateutta.
minulta olisi rahat loppu sinulta on järkevä ulosanti puuttunut jo pitempään. Mieli tekee todellakin rotukoiraa kun pari sellaista on ollutkin papereineen päivineen. Tarkoitukseni EI ole mollata ketään vaan saada vastauksia!
puhtaitten rekattujen hinnat eivät ainakaan minun mielestäni tue skoijarien toimintaa. Noita tyyppejä ilmaantuu aina. Silloin joskus kauan sitten kun jonkun rodun suosio nousi, ilmestyi kuin tyhjästä pennuttajia jotka eivät piitanneet mistään mitään, kunhan vain pentuja tuli. Monelle rodulle tuli ilmiselvä valtaisa tyyppi kirjo. Samassa kehässä esimerkiksi oli niin erilaisia koiria että erot olivat todella jopa maallikon silmin merkittävät. Laatu palkinnot liikkuivat 1-0 välillä. Ei mairittelevaa. Senjälkeen kun alettiin tutkia ja vaatia tutkimustuloksia ilmestyivät pentutehtailijat sekä muut skoijarit pikkuhiljaa esiin. Joitakin mainitakseni Sakemannit, Rotikat, Tipsut, Cavat jne.
Olen ollut niin kauan mukana että olen nähnyt muutokset omin silmin.
rekatut pennut olisivat hinnoiteltu hiukan inhimillisemmin niin mielenkiinto pentutehtailuun laimenisi koska saatava hyöty pienenisi.
ihminen joka tukee pentutehtailua tekee sen silmät auki. Niin paljon nykyään tiedoitetaan asioista medioissa.
Jos ihminen ei ole valmis satsamaan tutkittujen vanhempien, tutkittujen iso-vanhempien jälkeläiseen kunnon oloista, ei hän satsaa silloinkaan vaikka hinta olisi halvempi.
Nyky hinnoittelu karsii luojan kiitos pois sellaisia joilla ei olisi varaa hoitaa sitä koiraa kunnolla tai vaikka raha riittäisi halu puuttuisi.
niinkuin monet muutkin täysin vastaavat, niin ihan sama tuli mieleen ja niin sen täytyykin olla, koska kokematon ei tiedä todellakaan yhtään mistään mitään. Ja se, joka ei mistään edes välitä kirjottaa just tuollasta aloittajan tyylistä hölynpölyä!!
4x jotakin ja hui kauhistus mikä rahamäärä. Jotenkin ihmetyttää ihmisten naivius kertolaskun mahtiin. Vielä onneton laittoi jätti rodun esimerkiksi. Ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
tähän maailmaan mahtuu vähän yhden jos toisenkinlaista itseään matikkanerona pitävää ja tuo on yksi niistä...taas kerran!!
sinulla on kaksi pentua, leikitään että täydellisiä kopioita niin kumpi myydään ensin?
1200 euroako mielestäsi erottaa pers`aukisen rikkaasta? Olen varma että moni pitää lemmikistään parempaa huolta kuin itsestään.
Entä mitä sinä teet tilanteessa jossa pennut eivät menekään kaupaksi? Pidätkö itse(lisää suita ruokittavana), myytkö halvemmalla(huonompi tulos), vai vietkö eläinlääkärille .......(kuluja siitäkin)? Mitä vanhempi koira sitä huonompi haluttavuus.
Mutta me emmme tästä asiasta tule pääsemään yhteisymmärrykseen: sinä et halua laskea hintaa ja minäen halua....... maksaa liikaa?
kirjoitit vähän ja sanoit vielä vähemmän.
Kasvatuksen suhteen myönnän olevani kokematon ja kerroin sen myös aloituksessa mutta mikä siinä oli hölynpölyä? Sinulla on mahdollisuus kertoa mielipiteesi asiasta mutta alennut idioottimaiseen kommentointiin Tiillullin (olimikäoli) kanssa.
Kaikki luulevat tietävänsä kaiken kunnes joku kysyy jotain!
Koiran hinta muodostuu monesta asiasta ja yleensä pennuista ei jää käteen noita tuhansia euroja joista kirjoitellaan, ei minulle ainakaan ole jäänyt.
Mutta tuohon viestin aiheeseen sen verran, että on kasvattajalta hölmöä touhua jos ostajaltakin, että ostetaan koira johonkin tiettyyn hyppy tai näytelmä harrastukseen. Kuka voi tietää mitä koirasta tulee kun se kehittyy aikuiseksi. Itselläni on kohtuullisen hyvin pärjänneet koirat noissa näytelmä harrastuksissa mutta yhtään pentua en suostu myymään siihen tarkoitukseen. Koska olen sen eka pentueessa tehnyt ja kun ostettu pentu ei ollutkaan niin loistava kun olisi haluttu niin loppujen lopuksi se vietiin piikille ja leimattiin hulluksi,,,,,silloin päätin että myyn vain kotikoiria!!!!!!
Tässä keskustelussa on nyt mainittu, että pennut olisivat ylihinnoiteltuja..Ei ne ole, nykypäivänä kaikki maksaa enemmän kuin ennen.
Kun alkaa miettiä, miten paljon kuluja kasvattajalla on (itselläni ei ole ihan satavarma hintoja tässä mainita, mutta sinne suuntaan)
- astutusmaksu uroksen omistajalle n. 100 € jos ei ollut ylikin?
- ultrassa käynti (eläinlääkärin ottama palkkio) n. 50€
- Emon ruokinta kolme kertaa päivässä (kun aikaisemmin kaksi kertaa) ja PENTUruualla
- Mahdolliset eläinlääkärikulut, jos synnytyksessä tarv. apuja - keisarinleikkaus?? Päivystysmaksut??
- Jokaisesta pennusta maksetaan uroksen omistajalle sama hinta kuin astustumaksu eli n. 100 €/pentu
- Pennuille ostetaan leluja, annetaan riepuja yms. leikkeihin - ei nekään mitään ilmaisia ole
- Pennut alkavat syödä kiinteää ruokaa - nappuloita, jauhelihaa yms yms.
- Eläinlääkärikulut kun pennut käytetään tarkatuksessa
* madotukset
* siru (joka maksaa muutamia kymppejä per pentu)
- Mitähän maksaa/maksaako rekisteröiminen?
- Kasvattaja laatii yleensä kirjalliset ohjeet tuleville omistajille - mustetta, paperia, sähköä...Plus että moni antaa koirille mukaan pienen pentupaketin, joka sisältää lelun, ruokaa jne.
- Puhelinlaskut, bensat, kirjemerkit..
- Plus monia muita kuluja, mitä en tässä nyt osaa luetella..
Tottakai kasvattajan täytyy saada myös hiukan ylimääräistä..Vai olisitko itse valmis tekemään TYÖTÄ (sillä sitä se on, ei kukaan niitä kakkoja sieltä lattialta korjaa jos et sinä) ilmaiseksi? Jokaisen pennun kanssa täytyy viettää aikaa yksikseen, jotta se leimautuu ihmisiin eikä toisiin koiriin. Onhan se mukavaa touhua, mutta jos siitä ei saisi edes vähän ylimääräistä, niin jaksaisiko sitä monia pentuja vuodessa.. Etenkin sitten, jos jäisi miinukselle?!
Monet kasvattajat sanovatkin, että eivät tee tätä hommaa rahasta, ei sillä rikastumaan pääse, vaan siitä ilosta, että saavat ns. itse kasvattaa koiria tähän maailmaan.
Itse olen sitä mieltä, että vaikka koirien hinnat ovat nousseet, ne ovat silti oikealla paikallaan. Itse ostin täysin oman koirani v.2002 ja maksoin 750€ (tosin oli hiukan alahintainen, kun kasvattajan ensimmäinen pentue kyseessä), v. 2005 hinta oli 950€ ja tänä vuonna se on 1200€. Samaan tahtiin nousee ihan kaikki.
Tuleepahan sitä koiran ottajien mietittyä kahteen kertaan, että haluaako sitä koiraa oikeasti. Esimerkkinä eräs tuttava, joka mietti koiran ottamista tyttärelleen, kun se sitä niin haluaa.. "Ai onko ne niin kalliita, pitää varmaan sitten miettiä jotakin sekarotuista tai jättää ottamatta" Niin, olikohan se oikeesti ihan harkittu ja haluttu juttu?! Jos ei ole valmis maksamaan koirasta niin onko sitä sitten myöhemmin valmis maksamaan eläinlääkärikuluista tai muista koiran menoista?
Näihin pentutehtailijoihin minulla on täysin negatiivinen sävy. Kun he myyvät koiransa halvalla, saatko tervettä koiraa, joka on käytetty eläinlääkärin tarkastuksessa, onko pentu kasvanut ihmisten keskellä vai jossakin kopissa? Eivät kasvattajat pysty takaamaan täysin tervettä koiraa, mutta uskon että he ovat valinneet vanhemmat parhaan taitonsa mukaan ja kasvattaneet koiran terveessä ympäristössä. Ja totta, eivät kasvattajat voi tietää koiran tulevaisuutta, eivät voi ihmisetkään sanoa toisistaan, kuka sairastuu mihinkin tautiin, ja minkä ikäisenä.
Mutta kun ostat koirasi kasvattajalta, voit tietyissä tapauksissa saada osan myyntihinnasta takaisin. Ja saat samaan hintaan ainaisen tuen, voit soittaa ja kysyä neuvoa.
Kyllä varmaan lapsien tekokin loppuisi, kun rupeaisi ajattelemaan, että mitähän se lapsen pito nyt tuleekaan maksamaan..
Koirat ovat minulle kuin lapsia, minun omiani, eikä niille voi määritellä hintaa, mitä minä en maksaisi.
-Gilly-
maksavat 500 e kpl. Käytän yleensä omia poikia, mutta onhan nekin toki ruokittava, näyttelytettävä ja tutkittava. Pennut lähtevät maailmalle sirutettuina ja eläinlääkärin tarkastamina. Matolääkkeen saavat viiden päivän iästä lähtien kerran viikossa luovutuksen asti, tarvittaessa useammin. Emon ruokin astutuksesta lähtien Royal Caninilla. Lihaa koirani saavat muutenkin. Myös pennut syö Royal Caninia.
En yleensä ultraa. Se on ihan turhaa. Kun vaan malttaa odottaa, niin kyllä maha kasvaa aikanaan.
Keisarinleikkausta koirani eivät yleensä tarvitse. Tosin muutaman kerran on tarvittu.
Penuilla on toki puruluita ja leluja. Seurustelen niiden kanssa tunteja päivittäin. Nautin siitä lyhyestä pentuajasta niin paljon kuin pystyn.
Kasvattieni omistajat voivat soittaa aina, kun haluavat. Mulla on puhelin auki aina.
Silti mulla jää rahaa käteen, vaikka pennut maksaa 500 e/kpl. Pentueita on 0-2 vuodessa.
Kasvattaminen pitäisi olla ennenkaikkea harrastus. Harrastus maksaa aina. Jos siitä jotain jää käteen, niin hyvä on, mutta yleisestiottaen pentuja tehdessä ei pitäisi ensimmäisenä laskea, mitä jää käteen.
Rotukoirien kovat hinnat ruokkivat pentutehtailua. Puoleen hintaa kun voi myydä paperittomia, jotka on todellakin tehty vain rahasta. Niiden olot voi olla mitä vaan, tosin myös kalliiden rotukoirien olot voi olla mitä vaan, huonoimmillaan.
Kukaan ei pysty takaamaan sulle tervettä koiraa; kyse on elävästä olennosta. Tosin voi taata tehneensä parhaansa emon kantoajalla ja pentujen hoidossa. Ei sen silti tarvitse maksaa maltaita.
Puhelinlaskuja ja kirjeenmerkkejä en todellakaan ole koskaan edes ajatellut pentueen kuluiksi.
Juttu luistaa täällä mielellään tuohon rahastuksen suuntaan mutta tosiasiassa jos kasvattaja tekee Jalostustyötä se ei häntä rikastuta...ja piste.
On harmillista että kaikkea mitataan rahassa.
Onneksi löytyy kuitenkin niitä jotka tajuavat arvostaa sellaisen kasvattajan työtä joka huolella edes yrittää valita jalostuskoirat rotumääritelmän puitteissa, kiinnittää huomiota koirien luonteeseen, terveyteen jne...
Joku ei käytä ultrassa (minusta se on palvelus kasvattajalta pennun varaajia kohtaan,onko mitään edes tulossa), toinen käyttää omia uroksia...voisin kysyä, että onko se jalostustyötä?? Eikö pentuetta suunniteltaessa pitäisi ottaa huomioon mol virheet ja hyvät puolet ja pohtia niiden valossa yhdistelmää jne....No kukin ottaa koiransa mistä ottaa...eihän sille mitään voi.
olen hankkinut eriverisiä uroksia. Toinen on se, että tilanne rodussani tällä hetkellä on hieman huono; koirat alkavat olla kaikki sukua keskenään toisilleen ja suurin osa kantaa vakavaa sairautta. Tosin eivät ole sukua mun koirille. En koskaan pitänyt niiden epäluotettavsta luonteesta ja jätin onneksi niitä käyttämättä. Itselläni on tällä hetkellä useita eriverisiä koiria ja täytyy toivoa, ettei kyseinen sairaus oli näissä linjoissa. No, sen aika näyttää. Poikani eivät kelpaa suomalaiselle kasvattajalle, mutta astutuksia niillä on ollut useita eri Euroopan maista. Ne joille Suomessa oli kelvannut, en antanut, kun kasvattajan toimintatavat oli mun mielestä arveluttavia.
Odotan kasvattieni omistajilta maltillisuutta ja kärsivällisyyttä. Sitä kun tarvitaa rodun kanssa ja paljon. Jos ei edes malta odottaa sitä viittä viikoa, joilloin näkee ilman ultrausta onko narttu kantava vai ei, ei kannata rotua ottaa; saa vielä sen kanssa hermoromahduksen. Rotu on erittäin vaativa sen loputtoman energia ja älykkyyden takia.
Jokaisen yhdistelmän harkitsen huolella.
Olen toki käyttänyt paljon rahaa koiriin (ja tulen vastaisuudessakin käyttämään), jalostusmateriaalin hankintaan, näyttelyihin, terveystuntkimuksiin, ruokintaan ym. mutta tämä on mulle harrastus ja harrastushan maksaa aina. Menen myös koirien ehdoilla. Vanhoja ei laitetan ennen aikojaan kuoppaan vaan ne saavat elää arvoisensa elämän luonani tai mahdollisesti uudessa kodissa, jos se on mahdollista. Suomessa vaan aikuisen koiran sijoittaminen on erittäin hankalaa.
Tästä kirjoituksesta sai jo ihan ok kuvan toiminnastasi. Kun sanotaan "omia uroksia" siitä tulee väkisinkin mieleen vain "omia jälkeläisiä esim" ja sellainen toiminta on aika erikoista jalostustyössä.