Kohta 6 vuotta vanhassa kunnan omistamassa rivitalovuokra-asunnossamme löytyy jatkuvasti jäytiäisiä, kesät talvet, pääasiassa yhden lattialistan vierustalta. Rakennus on tehty kiireellä, eristeitä lisäiltiin vielä muuton jälkeenkin. Terveystarkastaja käynyt, tunnisti elukat. Isännöitsijä mittautti pintakosteudet. Ei mitään. Nyt minä olen saanut homeisessa opiskelupaikassani, jossa tehtiin vasta remonttia, selvää korva- ja pääkipua jo hetken oleskelun jälkeen. Kaikki teolliset hajut tuntuvat yököttävän voimakkailta, mm. partavesi ja tupakansavu. En ole raskaana. Kun alkukeväällä lumet sulivat, kotoa ulos astuessani haisi nenään selvä home. Muutenkin haistan tosi hyvin kaiken, mm. hometaloihmiset esim. kaupassa ohi mennessä. Onko normaalia vai onko minulla siis altistus? Asuntomme räystäslaudat (umpimallia) ovat talven aikana saaneet tumman pistemäisen verhouksen. Isännöitsiä sanoo että kesällä tutkitaan. Kuinka mahdollista että ulkorakenteet olisivat syvemmältäkin homeessa tms. ja kuinka sen voi tutkia?
Mitä itse tekisit?
Home sweet home
2734
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
homeille kotona tai sitten opiskelupaikan remontin jälkeiseen homepölyyn. Monesti oireet tulevat myös remontin yhteydessä, koska remontoitavaa ympäristöä ei tarpeeksi hyvin eristetä. Oireesi ovat ihan tyypillisiä homealtistuneelle.Itsen sain myös hajuherkkyyden hajuvesille ja partavesille. Ja tuttua on myös se että nykyään haistaa kaupassa ihmisten vaatteissa olevan homeen hajun.
pintakosteus ei kyllä anna mitään tietoa siitä että teillä voi seinissä muhia homekasvustoa. Rakenteet voivat olla kuivia tai edelleen märkiä ja sitä pintamittarilla ei pystytä toteamaan.
taitaa olla homeessa koko rivari. mitä kauemmin asut siellä, sitä kipeämmäksi tulet,, huomioi tämä jos siellä aletaan korjaustyöt.... siellä EI SAA oleskella ja irtaimisto on vaarassa.
Purkutyöt pitää aina tehdä Ratu 82-0239 -kortin suojeluohjeiden mukaan.
Jokaisen joka on homepurkutöiden kanssa tekemisissä kannattaisi hankkia se Rakennustiedosta.
Se on 12-sivuinen ohjeisto, jonka etusivuista löytyy näyte linkistä:
http://www.rakennustieto.fi/channels/public/www/rane/at tachments/5ecztM8oF/5efAGZR5n/Files/CurrentFile/Ratunay te_820239.pdf
Väärin tehty purkutyö on suuri terveysriski asukkaille, työntekijöille ja ympäristölle:
http://www.miame.net/tietokanta/main0ab3.html?kpl=166
Työilman mikrobipitoisuudet (sieni- ja sädesieni-itiöpitoisuudet) voivat kohota huomattavan korkeiksi (jopa 106 cfu/m3) kosteus- ja homevauriorakennusten purkamisen aikana. Mikrobipitoisuudet ovat lähes samaa suuruusluokkaa, mitä on aikaisemmin havaittu maataloudessa ja sahoilla homeisen materiaalin käsittelyn yhteydessä. Näillä aloilla tiedetään esiintyvän vakavia hengityselinsairauksia kuten allergista alveoliittia ja ODTS:ää.
Myös rakennusjätteen siivoamisen aikana mikrobipitoisuudet nousevat korkeiksi ja voivat olla yhtä korkeita kuin purkamisen aikana. Huomattavaa mikrobialtistumista voi tapahtua myös kohteissa, joissa on tuore kosteusvaurio, sillä massiivinen mikrobikasvu voi kehittyä rakenteisiin suotuisissa olosuhteissa jo lyhyessä ajassa.
Korjaustöiden aikana mikrobipitoisuudet laskevat purkutyön aikaisista pitoisuuksista, mutta ovat korkeampia kuin ennen purkamista.
Homeisten rakenteiden purkamisen aikana ilmaan voi vapautua suuria määriä mm. Stachybotrys-sukuisten homeiden itiöitä, jotka saattavat sisältää mykotoksiineja eli homemyrkkyjä.
Mykotoksiineille altistutaan hengitysteiden lisäksi myös ihon välityksellä, sillä useat mykotoksiinit ovat rasvaliukoisia.
Mykotoksiinien lisäksi mikrobien tuottamat haihtuvat aineenvaihduntatuotteet (MVOC:t) voivat aiheuttaa ärsytysoireita homeisia rakenteita käsiteltäessä.
Purku- ja korjaustöiden aikana sieni-itiöt ja sädesieni-itiöt leviävät varsinaisesta korjauskohteesta ympäröiviin tiloihin, jos purkutyöaluetta ei eristetä muista tiloista.
Tällöin korjaustyöntekijöiden lisäksi myös muut tiloissa oleskelevat altistuvat korkeille mikrobipitoisuuksille.
Keskimäärin mikrobipitoisuudet nousevat purkutyötä ympäröivissä tiloissa 10-kertaisiksi ennen purkamista vallinneeseen tasoon verrattuna.
Näkyvän pölyn määrä purku- ja korjaustöiden aikana ei kerro mikrobialtistumisesta.
Mikrobipitoisuudet voivat nousta korkeiksi, vaikka pölypitoisuudet ovat alhaisia.
Rakenteiden purkamisen aikana vapautuvien sieni-itiöiden hiukkaskoko on niin pieni (2-3 µm), että hiukkaset eivät korkeinakaan pitoisuuksina muodosta merkittävää pölymassaa.
Toisaalta hengitettäessä nämä pienet itiöt pääsevät kulkeutumaan syvälle keuhkoihin.
Erilaisten hengitystieoireiden ja infektioiden on todettu lisääntyvän kosteus- ja homevaurioituneiden rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana.
Tyypillisiä purkutyövaiheeseen liittyviä oireita ovat nuha, äänen käheys, nenäverenvuoto ja silmäoireet. Lisäksi homeisten rakenteiden purkutyöhön näyttäisi liittyvän viitteellistä keuhkojen toiminta-arvojen laskua.