meillä talon ulkokulmassa olevassa alkuperäisessä kaapissa; siis puukulmaus joka ikään kuin upotettu seinään > löytyi vettä lattialta. siis kaapista. no tutkimaan > pari takkia homeessa. no ajattelin, että perkele - tulee vettä jostain katosta tms. purin vanhat puukuitulevyt > kuivat. purin katon yläpohjan eristepuruihin saakka > kuivaa...
onkos kellään tullut tuolla lailla kondenssia? olisko ollut liian tiukkaan pakattua vaatetusta tuolla kaapissa ulkoseinässä kiinni?
kävin tuossa sitten samalla yläpohjan ja katon välissä > siellä oli jonkin verran kondenssia peltikaton alapinnassa - pitäisikö huolestua? vai pitäisikö pyrkiä vain lisäämään tuuletusta - siis yläpohjan? kaikki eristepurut ja villat vaikuttivat kuivilta kun konttasin koko pinta-alan ympäriinsä...
onkos kellään tullut tuolla lailla kondenssia? olisko ollut liian tiukkaan pakattua vaatetusta tuolla kaapissa ulkoseinässä kiinni?
kävin tuossa sitten samalla yläpohjan ja katon välissä > siellä oli jonkin verran kondenssia peltikaton alapinnassa - pitäisikö huolestua? vai pitäisikö pyrkiä vain lisäämään tuuletusta - siis yläpohjan? kaikki eristepurut ja villat vaikuttivat kuivilta kun konttasin koko pinta-alan ympäriinsä...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Koska sipo on jonkinlaista eristettä, se ei seinää pitkin johda lämpöä sinne ulkonurkkaan (vai oliko se ulkonurkka puurakaenteinen) niin voihan sinne kovassa pakkasessa kondenssia tulla. Vaan melkoinen ihme jos niin paljon että vesi valuu lattiallekin.
Siporex hengittää eli läpäisee vesihöyryä ja siis jos yläpohjakin on sipoa ilman höyrynsulkua niin voi hyvinkin olla mahdollista että vesi olisi peltikattoon tiivistynyttä huoneilman kosteutta joka on sattumoisin tippassut alas sen kaapin kohdalta.
-> aluskatteen asennus ja/tai lisää ullakon tuuletusta
Meillä oli ensimmäisenä talvena patja pystyssä seinää vasten yhdessä makkarissa. Seinässä oli sisäpuolella tasoite ja maali, ulkopuolella rappaamaton sipo.
Helmikuussa otin patjan irti seinästä. Patja oli kohtuullisen märkä ja vähän homeessa. Seinäkin oli märkä, ainakin pinnasta.
Tulkitsin niin, että patja toimi niin kuin osana seinärakennetta. Rakenteen sisään oli muodostunut kylmä epäjatkuvuuskohta (lateksimaali), johon suuri sisäkosteus oli tiivistynyt.
Nämä nyt on näitä amatöörin teorioita, tiedä häntä jos joku parempi asiantuntija selittäisi muulla tavalla. Näin kuitenkin kävi.
Kuulostaa vähän samalta kuin kaappisi tilanne. Kaapin sisällä on ollut niin kylmä että ilman kosteus on tiivistynyt.
Teillä siis patja toimi hengittävänä lämmöneristeenä sipon sisäpuolella, siksi huoneilman kosteus tiivistyi sinne taakse ja homehdutti systeemin.
Samaa on tapahtunut esim puutaloissa kun esim vaatekomerot rakennetaan ulkoseinään kiinni ilman että ilma pääsee siellä kaapin ja seinän välissä kiertämään ja lämmittämään seinää.
Tuota ei tapahdu silloin jos seinä on lämpöä johtavaa kuten esimerkiksi betonia koska lämpö menee sinne kaapin tai patjan taakse sivusuunnassa betonia pitkin johtumalla.
Oles ny vähättelemättä Siporexia.
Pjaskat minä mitään vähätellyt. Asiat vaan on noin.
Mutta:
Onko mielestäsi hyvä ominaisuus että seinän sisäpintaan pääsee noin herkästi tulemaan kastepiste?
Onko mielestäsi hyvä yhdistelmä hengittävä yläpohja aluskatteen puute?
kun mietiskelin maanpaineseinäisen vaatehuoneen kalustusta. Eli lähinnä mietiskelin että pitäisikö kaapisto jättää esim 2cm irti seinästä ja asentaa vaikkapa putkijaloille niin että ilma kiertäisi kaapiston takaa vapaasti.
Mitenkäs olette tehneet?
Olen laskeskellut että mikäli seinän U arvo on 0.25 tai parempi ja seinän sisäkuori on lämpöä johtavaa, ei olisi mitenkään mahdollista että moista vaaraa olisi.
Eli tulikos sulla maanpaineseinä sipoa vai mitä?
Maanpaineseinässä toki "auttaa" se että se on maata vasten eli sen ulkopuolella ei käytännössä koskaan ole pakkasta.
(turvallisinta aina lienee jättää tuuletusväli, sellaisethan on esim joissain keittiökalustetoimituksissa automatique.)
ja ulkopuolella 10cm EPSiä. Kyllä tuo aika kuivana ja lämpimänä varmaan pysyy.. mutta ajattelinpahan vaan jos jollakulla on huonoja kokemuksia.
Eli teillä ei kyllä pitäisi kondenssia tulla seinään koska ulkopuolella on 10 cm epsiä ja eristämätön leca eristää onneksi aika vähän eli kastepiste ei tule seinän sisäpinnalle missään tapauksessa. (mun pääni mukaan, mutta äsken päätä raapiessani sain tikkuja sormiini, joten....) ;-)
Anyway. Kun kyseessä on kuitenkin maanpaineseinä niin jättäisin edes pienen ilmaraon sinne kaapin perälevyn ja seinän väliin niin pääseepähän kuivamaan jos joskus vedenpaisumuksessa kostuu.
Ei hemmetti, luulin eilen että tämä viestin aloitus on provo mutta ei kai sitten olekaan.
Aikamoisia tapahtumia...
näitä vaan sattuu. arvaappa olinko itse huuli pyöreänä kun revin seiniä auki...ja nyt ottaa tavallaan pattiin kun joutuu fixailemaan tilannetta. suunnittelin kyllä, että jättäisin kaapin seinät nyt sitten sipoixi - eihän siellä kukaan asu.
Pintaan jokin huokoinen maali joka sitoo pölyn mutta sallii hengittävyyden.
alla aluskate, muuten peltikate valuttaa kondenssivettä minne sattuu ullakolle ja seinille.
Vielä jos joku hormeista on viety sisätilasta yläpohjan läpi 'käyttöullakolle', muttei katolle, on kondenssivaara ilmeinen.
Kondensoi useita litroja vettä talven aikana.
Tottahan ulkoseinien pitää ensin kuivua, ennenkuin niitä vasten pinotaan hengittämätöntä kamaa, kuten vaatteita kaappi täyteen tai patjoja märkää seinää vasten.
aika ajattelematonta touhuilua.
Eli kun sipotalo on valmistunut kannattaa säilyttää kaikki tavarat keskellä huonetta lattioilla sen vuoden ajan että seinät ovat varmasti kuivat.
talo on siis vuodelta '56...
jos ulkona on -20 ja sisällä 20 riittää 375 siporexin sisäpuolella 5-10cm eristävää materiaalia (mineraalivillan tasoista) siihen että materiaalin taakse siporexin pintaan alkaa tiivistyä kosteus.
doflämpö ohjelmalla moista haarukkaa