VAROITUS:!!!!!!!!
ÄLÄ LUE JOS ET KESTÄ TEINI-ANGSTIA, OLET HERKKÄ, ET SIEDÄ TYTTÖMÄISIÄ POIKIA ja VIHAAT OMAA ELÄMÄÄSI.
SISÄLTÄÄ SURKEAN ELÄMÄN KUVAUKSEN.
Muille nautittavaa lukuhetkeä ja TÄMÄ EI OLE PROVO!
Minulla on todettu kielellinen lahjakkuus ja opin melkein minkä tahansa kielen nopeasti ja puhuminen on helppoa kun pääsen alkuun. Kielioppikin yleensä syöpyy mieleeni niin tiukasti että osaan puhua virheettömästi. Rakastan myös kirjoittamista ja saan aineista yleensä 10. En ole kuitenkaan nörtti, vaikka ratkon matemaattiset tehtävätkin nopeasti ja raakstan tietokoneita. Minulla ei ole myöskään silmälaseja, joten jos jotkut ystävällisesti jättäisivät "vitun nörtti" hakut pois koska olen kuullut niitä lyhyen 16-vuotta kestäneen elämäni aikana tarpeeksi. Rakastan myös taidetta, yli kaiken ja se oli jossain vaiheessa sellainen asia jonka haluan liittyvän ammattiini.
MIKSI HITOSSA SAIN 7 RUOTSIN VALTAKUNNALLISESTA ALUSTAVASSA ARVIOINNISSA JOS MUN PITÄS OSATA NOI ASIAT, VAIKKA SILMÄT KIINNI.
Ajattellin että menen testeihin uudestaan. On varmasti sattunut kauhea virhe viime kerralla. Ehkä olen vain uskonut olevani lahjakas ja jostain syystä vain luottanut siihen ja saanut kymppejä joka pirun kielestä mitä minulla on.
Vaikka olen poika miin meinasi itku kurkkuun nousta, (kyllä, pojatkin itkevät uskokaa tai älkää) Ja vielä kaiken kukkuraksi eräs opettaja tulee sanomaan minulle "et päässytkään kurssia läpi että kokeesta nelonen. Nyt joudumme miettimään vaihtoehtoja" Arvaa oliko siinä vaiheessa nuppi kalahtaa "POKS" kun opettaja sanoo "Anteeksi te olettekin väärä henkilö".
Onneksi koko kurssia ei ole edes käsitelty loppuun, mutta tuo on pahin painajainen mitä voisi ikinä sattua.
Arvatkaa miten vaikeeta on olla hyvä oppilas?
Ei saa huutaa tunnilla, höpöttää, opettajia pitää aina nuolla (kyllä opettaja, hyvää päivää ja huomenta opettaja, oi kiitos opettaja) Ei saa riehua välitunnilla, pitää istua kiltisti ja vastata kysymyksiin, ei saa väittää vastaan, pitää pukeutua hillitysti, pitää käyttäytyä fuckin arvokkaasti.
Tätä on koko elämäni peruskoulun 1. lähtien.
Arvaa olenko tyytyväinen? No en! Olkaa te iloisia jotka osaatte ottaa kaiken ilon irti. Antaisin kaikki kielelliset-,matemaattiset,-taiteelliset ja muutkin vitun lahjat pois jos olisin saanut olla normaali teini. Mitä hittoa minä ten jollain hypotenuusan tiedolla köyhänä katutaiteilijana? Arvaa olenko parempi ihminen kun osaan deklinaatiot? Arvaa onko ihanaa kun kaikki ihmiset valittavat asioistaan minule koska olen niin saatanan ymmärtäväinen ihminen ja minusta on iloa kaikille,PAITSI ITSELLENi. Pitäisi revetä miljoonaan osaan jotta voisin tehdä kaiken. Muutama osa niilel jotka seuraani kaipaavat, muutama koulu varten, yksi kotiin, muutamia lomalle, muutamat mielisairaalaan, loput jonnekkin hornantuuttiin.
TÄMÄ EI OLE PROVO VAAN KAPINANHALUISEN TEININ (ANGST) KIRJOITTAMA HERMOJEN PURKAAMINEN JOTEN MUUT "HIKUT" ÄLKÄÄ OTTAKO ITSEENNE.
Teillä jotka valitatte "mä sain 6 matikan kokeesta apua mitä mä teen"
Olkaa onnellisia että teillä on elämä, minulla sitä ei ole.
No yhteishaku tuli ja meni, arvatkaa teinkö oikean ratkaisun laittaessani 1. sijalle Savonlinnan Taidelukion? Uusi opettaja laski numeroani koska minä olen lahjaton. Kaikki numeroni ovat laskeneet. Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Nyt on tämän kevään aikana hurjia tapauksia sattunut kun muutamat "nurkassa kyhjöttäjät" saavat kunniaa ja ylistystä taidoillaan ja tiedoillaan. Niin siinä käy tyhmistä tulee älykkäitä ja älykkäistä paskahousuja. Keskiarvoni ei ole keväällä sitä mitä halusin, en mene hakemaan todistusta. LÄhettäköön postissa, sen he ovat tehneet aina.
Tiedättekö että mielummin vietän koko kesäloman hyvillä mielen ja avaan kuoren vasta elokuussa jolloin voin itkeä ja kirkua kun olen huonontunut ja silti vietin ihanan kesäloman kuunnellen ystävieni valituksia ja auttamalla heitä joka helvetin ongelmassa.
Olen aina rakastanut taidetta. Olen piirtänyt ja maalannut nin kauan kuin muistan (vanhin hämärä muistikuva vuodelta -95 minä maalaamassa seinään)
Kaikki ovat aina olleet niin kauhean ylpeitä minusta. Hylännyt isä ei tosin tiedä minusta kuin 40%. Nyt kun sanoin etten ole menossa lukioon tänä vuonna vaan 9. luokan jälkeen eli muutaman kuukauden päästä jään vuoden pituiselle kesälomalle. Sitten lähden ammattikouluun parturi-kampaajan tutkintoon ja sen teen kaksoistutkintona eli lukio ammatillinen. Olen saanut HOMON arvonimen eli nykyään on homo jos haluaa kampaajaksi. Saatanan ahdasmielisiet kusipäät.
Taidettahan se kampaustyö on ja toinen unelma-ammattini. Luovutin, koska olen halpamainen joka-asian-yliottaja ja kuvataiteesta saamani laskenut numero laski itsetuntoani niin pahasti että en olekkaan sillä tasolla jolla haluaisin olla. Kaikki työni, hukkaan menneet.
Tein itselleni lupauksen:
Luovun taidelukio ajatuksistani ja hylkään taiteen LOPULLISESTI, enkä tule tarttumaan kynään (piirustusmielessä) pastelleihin akryyleihin, öljyväreihin jne.. Pitkään aikaan kunnes tilanne sen vaatii.
Mitähän tapahtui? Katselin lempitaiteilijani (Aksel Gallen-Kallela)töitä netistä ja kirjoista.
Se kauneus minkä hän on vangittu Suomen luonnosta ja Suomesta..Se inspiroi. Kuin suuri voima olisi vallannut ruumiini ja pakottanut piirtämään ja maalaamaan takapihalta näkyvää auringonlaskua omenapuun takaa. Hillitsin tunteeni. Ensimmäistä kertaa. En ole taiteilija! En halua inspiroivaa tunnetta taiteeseen liittyen. Koulussa on pakko piirtää ja maalata. Työn jälki oli erilaista. Ehkä parempaa, ehkä huonompaa. Pääni on sekaisin.
EN halua enää koskaan maalata tai piirtää jnee.
Miksi suurin osa minusta vaatii ottamaan paperia ja kyniä kello 1.20 yöllä? Haluan tukahdutta tämän asian pois itsestäni.
Myydään:
taidekyvyt, hinta: parempi elämä
Monet ihmiset sanovat että kykyjä ja lahoja ei pidä tukahduttaa. Täti pyysi uutta kissataulua hänen keittiöönsä, äiti kysyi miksi en maalaa tai piirrä enää, joku haluaa sitä ja tätä. Hankikoon paremman taiteilijan! Kuitenkin kissan silmä on vinossa tai vastaavaa tai joku vitun mittasuhde ongelma.
Kirjoitan elämänkerran joskus, kirjailijan taitoni vaativat sen ja siitä hankeesta en luovu. hassua mutta aloin kirjoittamaaan omia ajtuksiani ylös jo ekaluokalla jotka myöhemmin poltin silkasta inhosta itseäni kohtaan.
Poltan maalauksiani ja piirrustuksiani jotka ovat menneet minun mielestäni pilalle salaa takapihalla bensiinin kanssa. Miksi ihmeessä!!?
Koska hyödytön taide on hukkataide ja se on poistettava maailmasta!
Muita asioita? Rakastan eläimiä(minulla on ollut lemmikkejä hamstereista matelijoihin asti)
Rakastan ruoanlaittoa (taitolaji jolla hurmaa kaikki, varsinkin naiset), rakastan kirjoittamista nin kuin olette huomanneet, te jotka jaksatte lukea teinin turhanpäiväisiä jaaritteluja.
Mikä ammatti olisi sopiva? Eläinlääkäri, psykologi (rakastan niitä), lääkäri, kuvataiteilija, parturi-kampaaja (mä rakastan hiuskia ja tiedän kaiken värjäämisestä ja hiuksista), kirjailija?
Olen sekaisin ja stressini laukaisi 7, ruotsin valtakunnallisesta. Kaikki asiat jotka ovat vaivanneet minua, jopa se että tunnen olevani paska kuvataiteessa jälleen kerran.
Kysmys kuuluu:
MIKÄ MINUSSA ON VIKANA?
Kiitän teitä jotka ette vastaa mutta luitte sanottavani, arvostan teitä todella.
Hyvää kesää ja loppukevättä niille jotka tiedätte mikä teistä tulee "isona" ja kaikille muillekkin jotka toivotukseni haluavat.
Paljon suukkoja ja haleja niille jotka ajattelevat että olen hullu. :)
JOS VIELÄKIN LUULETTE ETTÄ TÄMÄ ON PROVO JA TUHLASIN 25 MIN ELÄMÄSTÄNI NIIN TULEN JA SYÖN SINUT MATEMATIIKAN VIHKON KANSSA!
Tervetuloa kampaamoni vuonna 2012. :) :D
ÄLÄ LUE JOS ET KESTÄ TEINI-ANGSTIA, OLET HERKKÄ, ET SIEDÄ TYTTÖMÄISIÄ POIKIA ja VIHAAT OMAA ELÄMÄÄSI.
SISÄLTÄÄ SURKEAN ELÄMÄN KUVAUKSEN.
Muille nautittavaa lukuhetkeä ja TÄMÄ EI OLE PROVO!
Minulla on todettu kielellinen lahjakkuus ja opin melkein minkä tahansa kielen nopeasti ja puhuminen on helppoa kun pääsen alkuun. Kielioppikin yleensä syöpyy mieleeni niin tiukasti että osaan puhua virheettömästi. Rakastan myös kirjoittamista ja saan aineista yleensä 10. En ole kuitenkaan nörtti, vaikka ratkon matemaattiset tehtävätkin nopeasti ja raakstan tietokoneita. Minulla ei ole myöskään silmälaseja, joten jos jotkut ystävällisesti jättäisivät "vitun nörtti" hakut pois koska olen kuullut niitä lyhyen 16-vuotta kestäneen elämäni aikana tarpeeksi. Rakastan myös taidetta, yli kaiken ja se oli jossain vaiheessa sellainen asia jonka haluan liittyvän ammattiini.
MIKSI HITOSSA SAIN 7 RUOTSIN VALTAKUNNALLISESTA ALUSTAVASSA ARVIOINNISSA JOS MUN PITÄS OSATA NOI ASIAT, VAIKKA SILMÄT KIINNI.
Ajattellin että menen testeihin uudestaan. On varmasti sattunut kauhea virhe viime kerralla. Ehkä olen vain uskonut olevani lahjakas ja jostain syystä vain luottanut siihen ja saanut kymppejä joka pirun kielestä mitä minulla on.
Vaikka olen poika miin meinasi itku kurkkuun nousta, (kyllä, pojatkin itkevät uskokaa tai älkää) Ja vielä kaiken kukkuraksi eräs opettaja tulee sanomaan minulle "et päässytkään kurssia läpi että kokeesta nelonen. Nyt joudumme miettimään vaihtoehtoja" Arvaa oliko siinä vaiheessa nuppi kalahtaa "POKS" kun opettaja sanoo "Anteeksi te olettekin väärä henkilö".
Onneksi koko kurssia ei ole edes käsitelty loppuun, mutta tuo on pahin painajainen mitä voisi ikinä sattua.
Arvatkaa miten vaikeeta on olla hyvä oppilas?
Ei saa huutaa tunnilla, höpöttää, opettajia pitää aina nuolla (kyllä opettaja, hyvää päivää ja huomenta opettaja, oi kiitos opettaja) Ei saa riehua välitunnilla, pitää istua kiltisti ja vastata kysymyksiin, ei saa väittää vastaan, pitää pukeutua hillitysti, pitää käyttäytyä fuckin arvokkaasti.
Tätä on koko elämäni peruskoulun 1. lähtien.
Arvaa olenko tyytyväinen? No en! Olkaa te iloisia jotka osaatte ottaa kaiken ilon irti. Antaisin kaikki kielelliset-,matemaattiset,-taiteelliset ja muutkin vitun lahjat pois jos olisin saanut olla normaali teini. Mitä hittoa minä ten jollain hypotenuusan tiedolla köyhänä katutaiteilijana? Arvaa olenko parempi ihminen kun osaan deklinaatiot? Arvaa onko ihanaa kun kaikki ihmiset valittavat asioistaan minule koska olen niin saatanan ymmärtäväinen ihminen ja minusta on iloa kaikille,PAITSI ITSELLENi. Pitäisi revetä miljoonaan osaan jotta voisin tehdä kaiken. Muutama osa niilel jotka seuraani kaipaavat, muutama koulu varten, yksi kotiin, muutamia lomalle, muutamat mielisairaalaan, loput jonnekkin hornantuuttiin.
TÄMÄ EI OLE PROVO VAAN KAPINANHALUISEN TEININ (ANGST) KIRJOITTAMA HERMOJEN PURKAAMINEN JOTEN MUUT "HIKUT" ÄLKÄÄ OTTAKO ITSEENNE.
Teillä jotka valitatte "mä sain 6 matikan kokeesta apua mitä mä teen"
Olkaa onnellisia että teillä on elämä, minulla sitä ei ole.
No yhteishaku tuli ja meni, arvatkaa teinkö oikean ratkaisun laittaessani 1. sijalle Savonlinnan Taidelukion? Uusi opettaja laski numeroani koska minä olen lahjaton. Kaikki numeroni ovat laskeneet. Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Nyt on tämän kevään aikana hurjia tapauksia sattunut kun muutamat "nurkassa kyhjöttäjät" saavat kunniaa ja ylistystä taidoillaan ja tiedoillaan. Niin siinä käy tyhmistä tulee älykkäitä ja älykkäistä paskahousuja. Keskiarvoni ei ole keväällä sitä mitä halusin, en mene hakemaan todistusta. LÄhettäköön postissa, sen he ovat tehneet aina.
Tiedättekö että mielummin vietän koko kesäloman hyvillä mielen ja avaan kuoren vasta elokuussa jolloin voin itkeä ja kirkua kun olen huonontunut ja silti vietin ihanan kesäloman kuunnellen ystävieni valituksia ja auttamalla heitä joka helvetin ongelmassa.
Olen aina rakastanut taidetta. Olen piirtänyt ja maalannut nin kauan kuin muistan (vanhin hämärä muistikuva vuodelta -95 minä maalaamassa seinään)
Kaikki ovat aina olleet niin kauhean ylpeitä minusta. Hylännyt isä ei tosin tiedä minusta kuin 40%. Nyt kun sanoin etten ole menossa lukioon tänä vuonna vaan 9. luokan jälkeen eli muutaman kuukauden päästä jään vuoden pituiselle kesälomalle. Sitten lähden ammattikouluun parturi-kampaajan tutkintoon ja sen teen kaksoistutkintona eli lukio ammatillinen. Olen saanut HOMON arvonimen eli nykyään on homo jos haluaa kampaajaksi. Saatanan ahdasmielisiet kusipäät.
Taidettahan se kampaustyö on ja toinen unelma-ammattini. Luovutin, koska olen halpamainen joka-asian-yliottaja ja kuvataiteesta saamani laskenut numero laski itsetuntoani niin pahasti että en olekkaan sillä tasolla jolla haluaisin olla. Kaikki työni, hukkaan menneet.
Tein itselleni lupauksen:
Luovun taidelukio ajatuksistani ja hylkään taiteen LOPULLISESTI, enkä tule tarttumaan kynään (piirustusmielessä) pastelleihin akryyleihin, öljyväreihin jne.. Pitkään aikaan kunnes tilanne sen vaatii.
Mitähän tapahtui? Katselin lempitaiteilijani (Aksel Gallen-Kallela)töitä netistä ja kirjoista.
Se kauneus minkä hän on vangittu Suomen luonnosta ja Suomesta..Se inspiroi. Kuin suuri voima olisi vallannut ruumiini ja pakottanut piirtämään ja maalaamaan takapihalta näkyvää auringonlaskua omenapuun takaa. Hillitsin tunteeni. Ensimmäistä kertaa. En ole taiteilija! En halua inspiroivaa tunnetta taiteeseen liittyen. Koulussa on pakko piirtää ja maalata. Työn jälki oli erilaista. Ehkä parempaa, ehkä huonompaa. Pääni on sekaisin.
EN halua enää koskaan maalata tai piirtää jnee.
Miksi suurin osa minusta vaatii ottamaan paperia ja kyniä kello 1.20 yöllä? Haluan tukahdutta tämän asian pois itsestäni.
Myydään:
taidekyvyt, hinta: parempi elämä
Monet ihmiset sanovat että kykyjä ja lahoja ei pidä tukahduttaa. Täti pyysi uutta kissataulua hänen keittiöönsä, äiti kysyi miksi en maalaa tai piirrä enää, joku haluaa sitä ja tätä. Hankikoon paremman taiteilijan! Kuitenkin kissan silmä on vinossa tai vastaavaa tai joku vitun mittasuhde ongelma.
Kirjoitan elämänkerran joskus, kirjailijan taitoni vaativat sen ja siitä hankeesta en luovu. hassua mutta aloin kirjoittamaaan omia ajtuksiani ylös jo ekaluokalla jotka myöhemmin poltin silkasta inhosta itseäni kohtaan.
Poltan maalauksiani ja piirrustuksiani jotka ovat menneet minun mielestäni pilalle salaa takapihalla bensiinin kanssa. Miksi ihmeessä!!?
Koska hyödytön taide on hukkataide ja se on poistettava maailmasta!
Muita asioita? Rakastan eläimiä(minulla on ollut lemmikkejä hamstereista matelijoihin asti)
Rakastan ruoanlaittoa (taitolaji jolla hurmaa kaikki, varsinkin naiset), rakastan kirjoittamista nin kuin olette huomanneet, te jotka jaksatte lukea teinin turhanpäiväisiä jaaritteluja.
Mikä ammatti olisi sopiva? Eläinlääkäri, psykologi (rakastan niitä), lääkäri, kuvataiteilija, parturi-kampaaja (mä rakastan hiuskia ja tiedän kaiken värjäämisestä ja hiuksista), kirjailija?
Olen sekaisin ja stressini laukaisi 7, ruotsin valtakunnallisesta. Kaikki asiat jotka ovat vaivanneet minua, jopa se että tunnen olevani paska kuvataiteessa jälleen kerran.
Kysmys kuuluu:
MIKÄ MINUSSA ON VIKANA?
Kiitän teitä jotka ette vastaa mutta luitte sanottavani, arvostan teitä todella.
Hyvää kesää ja loppukevättä niille jotka tiedätte mikä teistä tulee "isona" ja kaikille muillekkin jotka toivotukseni haluavat.
Paljon suukkoja ja haleja niille jotka ajattelevat että olen hullu. :)
JOS VIELÄKIN LUULETTE ETTÄ TÄMÄ ON PROVO JA TUHLASIN 25 MIN ELÄMÄSTÄNI NIIN TULEN JA SYÖN SINUT MATEMATIIKAN VIHKON KANSSA!
Tervetuloa kampaamoni vuonna 2012. :) :D
Vastaukset 11
Vanhimmat
Haaaa tuossa se taas tuli ilmi, miksi tykkään mielummin olla epäsiisti ja tehdä asiat vähän miten sattuu, vaikka olenkin ihan fiksu. Täydellisyys on niin typerä juttu. Aiheuttaa turhaa harmia.
Olet vähän kuin minä, mutta ehkä noin 10 x pahempi tapaus. Hehee tuli noista kirjoitusten / piirrustusten tuhoamisesta ihan oma lapsuus mieleen.. Hihii. Toisaalta harmittaa näin jälkikäteen. Nyt olisi kiva nauraa vaikka niille runoille mitä tuli joskus rustattua.
Mutta kuvaamataito on kyllä jotain käsittämättömän ärsyttävää. Ennen mä vaan tein jotain, enkä välittänyt lopputuloksesta. Kymppi tuli. Mutta tänä vuonna mä olin tyhmä ja aloin vilkuilla kuvisstipendiä sillä silmällä, ja nyt mulla on aina hirveä stressi päällä kuviksessa. Kaikki menee pieleen. Enää muutama tunti, enkä ole saanut tehtyä kuin yhden työn ja toista olen tekemässä, ja tää menee kyllä ihan penkinalle.. Ensin revin jonkun ihan typerän aiheen siihen, ja sitten sorruin vielä plagioimaan yhtä kankaan kuviointia, joka oli kyllä semmonen virhe jälkeenpäin ajateltuna että huhhuh..
Se on kyllä niin hieno tunne kun antaa vaan mennä. Pistää aivotoiminnan stopille hetkeksi ja antaa kynän mennä miten sattuu. Mulla kaikki hieno syntyy yleensä sattumalta. Miksi mä pystyn siihen nii harvoin.. Ja vielä harvemmin koulussa..
..Että hyvästi vaan kuvisstipendi, en mä sitä ansaitse. Ihan pyllystä koko homma. Pelkkä riesa joka vie nautinnon kokonaan pois.
Muiden aineiden ja oikeastaan koko muun elämänkin kohdalla mä ajattelen niin, että antaa tulla vaan, heittäkää kaikki kura, kakka & vastoinkäymiset mun niskaan, kyllä mä jotenkin selviän. Jos joku koe menee huonosti niin suututtaahan se, mutta eipä pian enää haittaa kun saa käteen jonkun hyvin menneen kokeen, ja muutenkin aika parantaa haavat. Ja maailma ei kaadu siihen, että joku menee huonosti tai on jossakin heikompi.
Ja etköhän sä hiusalalle pääsis ihan helposti, tai niin ainakin tekstin perusteella uskaltaisin ajatella. Eihän semmoiseen kummoista keskiarvoa tarvita.
Joo-o tällänen avatuminen tähän avatumises perään.. Kiitos antoisasta lukuhetkestä ja yritä edetä edes pieni askel kerrallaan kohti hitusen rennompaa elämää ja ajattelua.
Jos et tiedä tosissaan, että mitä haluat tehdä isona, suosittelen mielummin esim 10.luokkaa, kuin välivuotta.. Sitä aika useasti jää sille tielleen. :/
voi helvetin helvetti...
Tämän täytyy olla vitsi... 7 on hyvä numero (ainakin itselleni). Itse sain ruotsin valtakunnallisesta 5½
sanonpa sen evrran että en ole koskaan kellekkään kateellinen, mutta voi että jos itekkin olisin noin fiksu ja lahjakas ihminen. ite oon vaan tämmönen tyhmä ihminen joka ei tiiä mistään mitään. vaan tällanen normaali jossa ei oo mitään ihmeellistä. notta ole ylpee itestäs! oot upee ja oma persoonas! äläkä sen taiteen kanssa luovuta :D tee just sitä mitä ite elämälläs haluat oli se sitte kampaaja tai mikä muu hyvänsä! ;D
Siis voi vittu jos 7 masentaa sua voii voii pikku poikaa... Viiltele rantees auki...
Vittu jos jonkun 7 takii RUOTSISTA(pakko pulla)
rupeaa parkumaan niin onnea sulle vaan... Oikeesti ja elä rupee miksikää kampaajaksi.. Yleinen käsitys on että kampaajat ovat homoja.
Ja vielä viimeiseksi jos masentaa nii laita ittes narun jatkoks tai toine hyvä viiltele rantees auki.
murehdit aivan liika, siis onko jotain väliä jos tulee ruotsinvaltakunnallisesta 7? musertaako se sun elämäs? ei. ota ny ilo irti vielä nuoruudestas..
No toivottavasti asiat on nyt paremmin. Olen ehkä itse vähän samanlainen... paitsi parturikampaapo osiossa... :d Mutta kuitenkin.
Luin koko tekstin läpi, mitä en tee usein näin pitkissä kirjoituksissa. Sinä kuitenkin kirjoitat niin hyvin että tekstin lukemisen lopettaminen olisi ollut kovin hankalaa. Yritä rauhoittua, mieti järkevästi, mihin uskon sinun hyvinkin kykenevän. Haluatko "elämän"? Uskon että sinun käsityksesi elämästä on jokseenkin tällainen = roikutaan puoli tuttujen kanssa baarissa aamu kuuteen ja sitten luntataan seuraavana aamuna kokeessa. Ei kannata, opiskelu pitäisi sijoittaa ensimmäiseksi. Myöhemmin, kun opiskelua tai tenttejä tai mitään muutakaan ei enää tarvitse tehdä ja on hyvä työ, voi sitten aloittaa sen "elämisen". Älä päästä itseäsi repsahtamaan nyt. Voimia
Kyllä muakin ottaisi aivan suunnattomasti päähän, jos saisin seiskan kokeesta. Tai jos saisin kasin; normaalisti (lue: joka kokeesta tänä vuonna) olen saanut väh. 9-. :)
Älä murehdi, ei yksi huonompi numero haittaa!
Jos olet niin kiinnostunut taiteesta, älä heitä unelmaa pois! Jatka vaan taiteella!