Hei tiedän että tämä saattaa kuullostaa epätoivoiselta, mutta haluasin kysyä miten saisin isäni vakuuttumaan siitä että hoitaisin koiraani.
Minulla on ollut pariviikkoa hoidossa kaksi koiraa, joita hoidin hyvin, eihän se pairviikkoa nyt mitään todista koirathan elävät vähintää 10v.
Minulla on hamsteri jonka häkin siivoan joka viikkoja pidän ulkona joka toinen päivä, eli hoidan sitä hyvin. Olen ostanut sille jopa kaikki tarvikkeet, koirallekkin voisin ostaa tarvkkeet. Mutta tietenkään ei kaikkeen minulla rahaa riittäisi.
Olen ajatellut ottaa jonkin kodittoman koiran ( sekarotuisen. Huom. en ota sitä säälistä tai sen takia että se on todella suloinen tms. olen miettinyt jo kauan sitä kuinka paljon koiran muuttaisi vapaa aikaani ja muutakin, mutta olen valmis siihen.
Joten nyt haluaisin komenteja kuinka voisin saada koiran.
Eikä mitään että taas joku haluaa koiran komentteja!
Tai että oota että kasvat aikuiseksi.
~Unelmoin
Minulla on ollut pariviikkoa hoidossa kaksi koiraa, joita hoidin hyvin, eihän se pairviikkoa nyt mitään todista koirathan elävät vähintää 10v.
Minulla on hamsteri jonka häkin siivoan joka viikkoja pidän ulkona joka toinen päivä, eli hoidan sitä hyvin. Olen ostanut sille jopa kaikki tarvikkeet, koirallekkin voisin ostaa tarvkkeet. Mutta tietenkään ei kaikkeen minulla rahaa riittäisi.
Olen ajatellut ottaa jonkin kodittoman koiran ( sekarotuisen. Huom. en ota sitä säälistä tai sen takia että se on todella suloinen tms. olen miettinyt jo kauan sitä kuinka paljon koiran muuttaisi vapaa aikaani ja muutakin, mutta olen valmis siihen.
Joten nyt haluaisin komenteja kuinka voisin saada koiran.
Eikä mitään että taas joku haluaa koiran komentteja!
Tai että oota että kasvat aikuiseksi.
~Unelmoin
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikäli isäsi on vakaasti päättänty olla koiraa ottamatta niin sinun on vaan maletattava mielesi.Vanhempia ei voi käskeä ostamaan mitä sinun mielesi tekee.Itse halusin pienenä prinsessaksi,eikä minusta sitä sitten koskaan tullutkaan.Eli tämä esimerkkinä siitä että aina ei saa kaikkea mitä lapsena haluaa.
Ehkäpä et vielä täysin ole ymmärtänyt rahan käyttöä ja sen arvoa.Melko varmasti hamsteriin käyttämäsi rahat ovat isältä,äidiltä tai mummolta saatua,vaikkakin "sinun"se raha on ollut jota olet käyttänyt.
Kun kasvat ja pääset murrosikään,sinulla ei enää riitä koiraan niin paljon aikaa kuin lupaat.Kuka koiraa nousisi aamuyöllä pissittämään,kuka lenkittäisi iltamyöhällä kun sinä jo nukut.Kuka sen kouluttaisi ja maksaisi kalliit eläinlääkärit,johon voi mennä jopa useita satasia.Isäsi varmasti koiran ottaa perheenne iloksi,mikäli itse näin päättää ja näkee asian niin että perheenne rahat siihen riittävät.Kyse on nyt aikuisten valinnoista.Hyvää kevättä sinulle.
Itse pienenä vinguin aina koiraa, mutta onneksi ei vanhemmat siihen suostuneet. Sitten muutinkin kotoa 18-vuotiaana ja koiran hankin. Nyt pystyn paremmin kouluttamaan koiraa koska olen viisastunut vanhennuttuani. Joten odota sinäkin vain, ostat sitten omilla rahoillasi sen koiran kun pois kotoa muutat.
että sitä koiraa ei HETI kotoa muuttamisen jälkeen hankita,siltikään vaikka sitten saat itse päättää asioistasi.Koiran hankintaan on perehdyttävä ja kyseltävä kokemuksia muualta ja mietittävä tarkkaan onko sinusta koiran omistajaksi.Äläkä ainakaan kiirehdi kotoa muuttamisen kanssa yhtään.
Sisareni osti koiran nuorena,koska sai jonkin villityksen kun muillakin sisaruksilla oli omissa kodeissaan koira.Nyt sitten koira on lenkittämättä ja kouluttamatta,eikä sisareni vieläkään tiedä koirastaan juuri mitään.Tässä esimerkki siitä kuinka koiriin on tutustuttava ja luettava asioista ja opiskeltava.Otettava huomioon että mitä jos koira on kovin allerginen(sitä ei aina ostovaiheessa tiedä),kuinka vaikea ja henkisesti raskasta molemmille sen oikean ruuan etsiminen on.Kaikkeen on varauduttava,eikä nuori ja vastuuton ihminen ole hyvä koiran omistaja.Jos ei kykene ensin pitämään huolta itsestään kaikin tavoin,ei ole valmis pitämään huolta viattomasta eläimestä.
Kiitos kaikille jotkau antoivat viisita kokemuksiaan! :)
Mä sain ekan koirani 12- vuotiaana. Äitini ei aluksi suostunut, mutta kun huomasi miten tunnollisesti hoisin toisten koiria, niin suostui lopulta. Koulutin ja hoisin koirani itse. Paitsi eläinlääkäri asiat hoisi äitini. Koira on edelleen minulla ja on elänyt 4 onnellista vuotta. Ja meille tuli juuri toinenkin koira. Aikani riittää hyvin nille, eikä kaverit mene koirien edelle. Eli ei pitäisi yleistää, ettei tässä iässä riitä enää aikaa koirille, vaan kaverit menee edelle.