Kun olen mennyt, olen vain muisto ajatuksissasi, häivähdys tuulessa, muisto kaukaisuudessa. Olen ikävä sisälläsi, särö sydämessäsi ja hiljainen hipaisu hiuksissasi. Joskus on mentävä, joskus on parempi vain olla niinku en olisi koskaan ollutkaan.
Muistoihin jäisin kauniinpana, ehyenä ja täydellisenä. Paljastamatta kuitenkaan koskaan, kuinka rikki olen sisältä ja kuinka surulliseksi kaikki kaunis minut saa, koska se on minulle saavuttamattomissa, tähtien takana, avaruudessa tuolla jossain mihin en koskaan uskalla kurkottaa.
Muistoihin jäisin kauniinpana, ehyenä ja täydellisenä. Paljastamatta kuitenkaan koskaan, kuinka rikki olen sisältä ja kuinka surulliseksi kaikki kaunis minut saa, koska se on minulle saavuttamattomissa, tähtien takana, avaruudessa tuolla jossain mihin en koskaan uskalla kurkottaa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
näi se menee..olipa upeesti kirjotettu
Kiitos ja se oli kirjoitettu kaikella rakkaudella, mitä sisältä löytyy, kaikella epätoivolla ja epävarmuudella.
Samat tunteet on täälläki.
Moi!! Täällä nuori psyykkisesti sairas nainen.Tuo sinun juttusi oli ihan kuin olisi kuvannut minunkin elämääni.Osasit kirjoittaa ihmeen hyvän tarinan.Tuntuu että minullakin olisi ollut jo muutaman viikon tuo sama fiilis kuin sinulla.Minulla myös samanlaiset tunteet.O,ho? Onpas meitä sitten monta?Kun luin juttusi en voinut olla kirjoittamatta sinulle tänne viestiä.Ihan on ajankohatista siaa ainakin minulle tällähetkellä. Vaikka en tiedä kenenlle tämä juttu oli edes tarkoitettu. Mutta kirjoitinkin kuitenkin. Nimimerkki Demu vm -78-
ja sattui syvälle sydämmeen, paha olo kasvaa sisälläin, kyyneleet vierii pitkin poskiani, sydän kaipaa puolikastaan...olen aivan tyhjä.
Haiskahtaa apinointi tässä.
*hymy*
Kyll mie tiesin et osaat kirjottaa...
Tää oli kaunis
Koskettaa todella syvältä. Luin tekstin monen monituista kertaa, itkin ja muistelin mennyttä 16 vuotta mikä särkyi yllättäin.
luettu on montakin kertaa,,,,oliskohan minulle tarkoitettu,,,,,sama tunne minullakin,,,,,
En tiedä olitko sinä kelle kirjotin, hän kenelle kirjotin, voi lukea saman runon mun profiilista.
profiilisi,,,,,:),jos vaikka olen se,,,,
tietäisit jos olisit ;)
olet se,,,,jonka kadotin,,,,hävisit,, jäin kaipaamaan,,,sinua joka olit niin elämän haluinen,,,missä olet
En usko että tiiät, jos tiiätki ja on asiaa laita mailia.
jos uskaltaisin,,,,,paistaakohan se aurinko enää yhtä kirkkaasti,,,,
surut oot pyyhkinyt silmistäni,,,,,:)
Kyl se aurinko joskus paistaa risukasaankin. Muista se. =)
vaan ei taida enään,,,,,,mihin lie kadonnut
muistatkos sie,,,,,,,,:))
älä usko tuijaa,
tuija sua puijaa
kaunis ja koskettava......
Aivan kuin omasta elämästäni... En ole osannut sitä sanoiksi pukea. Elämä on välillä (tai tuntuu että liian usein) raskasta, mutta toivottavasti kaikki tämä vahvistaa! Ikävä on miestä, jota en koskaan voi saada,enkä jaksa enää yrittää.. Tämä "runo" vähän helpotti! Jaksamisia!
Olipas se koskettavasti kirjoitettu, sai kyyneleet silmiini.
Juuri näin se, minunkin elämä on mennyt.
Sinä olit saanut sen hienosti sanoiksi, kiitos siitä.
Kaikesta huolimatta aurinkoista kesän odotusta.
tuskimpa vain, taas narsismi nostaa päätään,
ei uskalla kurja raukka suoraan toiselle osapuolelle kertoa,
vaan kirjoittelee tänne, näin yrittäen puhdistaa
sitä olematonta omaatuntoaan.