Heips..
En tiedä onko oikea palsta aiheelle, mutta haluaisin kuulla kokemuksia tukiperheistä, kuinka tällainen tukimuoto käytännössä toimii jne.
Sain sosiaalityöntekijältäni tänään tiedon, että olisi sopiva tukiperhe tarjolla lapsilleni. Itse olen tätä perhettä pyytänyt n. vuosi sitten.
Tässä välissä vaan vaihtui sos.työntekijä kolmeen kertaan ja nyt tämä uusi, (tammikuussa aloittanut) näköjään ihan oikeasti kuunteli minunkin mielipidättäni näissä tukiasioissa.
Siksi siis kokemukset aiheesta kiinnostavat.
En tiedä onko oikea palsta aiheelle, mutta haluaisin kuulla kokemuksia tukiperheistä, kuinka tällainen tukimuoto käytännössä toimii jne.
Sain sosiaalityöntekijältäni tänään tiedon, että olisi sopiva tukiperhe tarjolla lapsilleni. Itse olen tätä perhettä pyytänyt n. vuosi sitten.
Tässä välissä vaan vaihtui sos.työntekijä kolmeen kertaan ja nyt tämä uusi, (tammikuussa aloittanut) näköjään ihan oikeasti kuunteli minunkin mielipidättäni näissä tukiasioissa.
Siksi siis kokemukset aiheesta kiinnostavat.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mieleen jonkun tukiäitinä itsensä esitelleen hirvittävän mollaavat kommentit bio-vanhemmista.
En nyt tarkoita ollenkaan mollata tukiperhehankettasi, uskoisin heidän olevan ihan inhimillisiä ihmisiä yleisesti ottaen. Kannattaa ehkä tutustua kuitenkin, ennen kuin sitoutuu mihinkään. Jos tuntuu, että kemiat eivät toimi, niin odottaa vielä jotain muuta paikkaa.
Kuulin jostain tuttavan tuttavan tapauksesta, jolloin lapsi oli vanhemman pariskunnan luona vkl:n kerran kuussa. Systeemi oli kuulema toimiva ja lapsi kutsui paikkaa varamummolaksi, koska oikeat isovanhemmat olivat niin iäkkäitä, että eivät voineet ottaa lasta luokseen vastaavassa tarkoituksessa.
tukiperheissä, mutta olemme itse olleet tukiperheenä 10v.
Meillä on ollut monenlaisia lapsia, kaikki ovat tykänneet olla meillä, ainakin ovat sanoneet niin, moni on sanonut, että haluaisi jäädä meille ihan asumaan, sorry, mutta eihän meille olisi sopinut yht. 20 lasta.
Ikähaitari on ollut 7 kk - 12 v. Muutamat heistä kulkivat jopa 15-vuotiaaksi asti meillä.
Minusta/meistä oli aivan ihanaa olla heidän kanssaan, akikki lapset olivat sellaisia, että eivät ikinä penkoneet paikkoja meillä, ainoa "huoli" oli, että heillä oli todella nälkä esim. viikonloppuisin!
Ai niin, sattui muutama poju, joka olisi niin mielellään vienyt mukanaan jotain mikä ei kuulunut hänelle, no jutteluissa asiat selvisivät miksi olisi halunnut jotain.
Kerronpa jutun, jota ihmettelen vieläkin, meillä kävi yhdestä perheestä nelja lasta, 2 tyttöä ja poikaa, iät 5 - 10v. Isosta kaupungista, mutta he halusivat talvella pilkille ja kesällä ongelle, asumme ison järven lähellä, ja kaikki kalat, pienet sintitkin, piti paistaa heille, hirvitti ajatella, miten pieninkin osaisi syödä kalaa, esim. ahventa, missä on ruotoja. Mutta urheasti hän halusi itse syödä ne kalat! Aivan ihmeellisiä lapsia.
En tiedä missäpäin maatamme asut. mutta minulla on näistä lapsista tosi hyviä kokemuksia!
Ikävä kyllä, parempia kuin sijaislapsista! Joita meillä on/oli.
Tekstini virheitä en ole tarkistanut, joten ei pidä pahastua niistä!
oli luettava useaan kertaan, muttei siltikään ihan auennut mitä ajoit takaa kertomalla "huolistanne" tukilastenne suhteen.
Ja etenkin lopussa maininta:
"En tiedä missäpäin maatamme asut. mutta minulla on näistä lapsista tosi hyviä kokemuksia!
Ikävä kyllä, parempia kuin sijaislapsista! Joita meillä on/oli."
Tukiperheen ja sijaisperheen ero (toimenkuva) on sen verran suuri, ettei näitä kahdesta eri lähtökohdasta olevia lapsia voida lähteä keskenään vertailemaan.
kuin lapsien nälkäisyys, eli ainahan lehdetkin kirjoittaa, että viikonlopun jälkeen maanantaina lapset ovat nälkäisiä koulussa!
Saattoihan se olla, että kun lapset tulivat esim viikonlopuksi meille perjantai-iltana junalla yleensä n. klo 17, olivat nälkäisiä koulun jälkeen, mutta kun tuntui, että heillä oli tosi nälkä koko viikonlopun ajan, eli piti etukäteen syödä, että jaksaa viikon/kaksi eteenpäin? Jos kaksi lasta syö viikonlopunaikana 1 kg:n juustoa esim. eikös se jotain kerro, ainakin itse ihmeteltiin jos neljälle hlölle riittää se n. viikoksi!
No ei mitään, oltiin onnellisia, että lapset saivat syödä, ikinä heiltä ei syömisiä kielletty!
Eikäs moitittu, oltiin mukana kaikessa, ulkoiltiin, laskettiin mäkeä, pelattiin, kalastettiin ym. ym. mitä maalla tehtiin, elukoina on meillä vain 2 kissaa ja koiraa, mutta nekin olivat paijattavissa ja kyselyissä, saanko minä tämän tai tämän!
Kiitos kaikki ihanat lapset, lukeneekos ikinä kukaan heistä näitä! Ollaan nähtykkin monien kans!
Ero on TODELLA SUURI, olet oikeassa, todella, kerroin tai halusin vain todeta tukiperheenä olostani, tuli vain tuo sijarisuus mainittua, se nyt ei kuulu siis tähän, on eri maailma!
Jätetään se Helinän "ongelmaksi"!
juustossa löytyy.
nälkäinen - varsinkin jos sattuu olemaan kovin energinen ja touhuava lapsi?
Olen kuullut noita juttuja, että lapset ovat maanantaisin koulussa nälkäisiä, mutta vähän ihmetyttää... Kyllä lapset kotonakin ahmivat suosikkiruokaansa niin kuin eivät olisi ikinä ennen ruokaa nähneet! Ja satsaavat niin, että napa paukkuu. Nähtäisiinkö se vieraassa paikassa sitten 'varastoon syömisenä', paljon mahdollista.
Toinen ääripää näissä asioissa ovat joskus hyvinkin yksipuolista ruokavaliota syövät AS-lapset, joista huostaanoton jälkeen katsotaan, että "voi kauheaa kun kelvoton äiti ei ole opettanut tuntemaan edes tavallista kotiruokaa". Tilanne helpottuu vähitellen, esim. oman lapseni suvussa on henkilöitä, jotka ovat alkaneet syödä tavanomaisemmin vasta lähempänä 20-ikävuotta.
Kaipa he sijaishoitopaikassa olisivat olleet todisteita onnistuneesta huostaanotosta.
lasten kotona ja ne mikrossa tehdyt juustoleivät "veivät kielen" mennessään eli niitä piti ahmia joka välissä, noo kaiken muun lisäksi, mut ihania ne lapset oli kaikesta näläkäisyydestä huolimatta!
Hassua, mutta totta ja ei siitä ole kuin n. 7v sitten!
Joko meni "seliseli" läpi?
Hain ensin tyttärellemme kesäkodin,josta tulikin hänelle jatkossa tukiperhe =). Hän käy siellä kerran kuussa ja reissaa heidän mukanaan kesälomalla viikon -2 viikkoa. Meillä 5 lasta ja tämä neiti tarvitsee ADHD lapsi lisä tukea. Miellä toiminut tämä tukiperhe suhde jo yli 2vuotta. Olemme yhteydessä ja sovimme keskenämme päivät ja lomat ja kaikki toimii loistavasti,jun vain ollaan avoimia puolin ja toisin :D
lastenkoti käyttää rangaistuksena nälässä pitämistä joten olen tapaamisiin vienyt ruokaa ja sääliksi käy kun lapsella aina niin kova nälkä ja maha kipeänä nälästä lastenkodissa. En voi mitään kun mulla on jo aiempien valitusten takia valvotut tapaamiset ja vartijatkin! paikalla ("aggressiivisuus...")
vertaistukea ja jätti sähköpostiosoitteensa?
Saitko vastauksia?
Itse en vastannut, koska kerran vastaavassa tilanteessa minut 'diskattiin' koska olen saanut lapsen jo kotiin samasta paikasta. Voin vaihtaa kokemuksia kyllä, jos haluat, mutta en pahastu jos koet minut jo ulkopuoliseksi.