Hjallis oli televisiossa sitä mieltä ettei maatalouden ravinnepäästöille olla tehty mitään. Mikähän kumma siinä on että eräiden tahojen propaganda leviää tuolla kaupungeissa niin tehokkaasti.
Olisiko aika pistää traktorimarssi sen puolesta että juttu tutkittaisiin ihan oikeasti, eikä vain toimittaisi arvion, ennusteen ja arvauksen varassa. Kaverini olisi yliopistolla tehnyt asiasta kunnollisen tutkimuksen, mutta eivät antaneet rahoitusta kun asia on kuulemma ihan selvä.
Olisiko aika pistää traktorimarssi sen puolesta että juttu tutkittaisiin ihan oikeasti, eikä vain toimittaisi arvion, ennusteen ja arvauksen varassa. Kaverini olisi yliopistolla tehnyt asiasta kunnollisen tutkimuksen, mutta eivät antaneet rahoitusta kun asia on kuulemma ihan selvä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
meiltä tulee 5 traktoria perävaunuin marssille, sekä puimuri.
kans.
Juu tulkaa vaan taapuntiin mut käykee ensin saunassa.
mutta turhaan pullikoitte. Harkimo tietää mitä puhuu, hän saa luotettavaa tiedotusta ja valistusta ympäritön tilasta ja on huolissaan tilanteesta. Massiiviset ympäristötuet eivät ole vaikuttaneet mitään.
Taidat olla niitä experttejä, jotka istuvat työpöytänsä ääressä tekemässä tutkimuksia omien laskukaavojensa mukaan eivätkä viitsi poistua tutkimaan tilannetta paikan päälle.
Suosittelen, että menet merelle ja katselet missä levälautat lilluvat ja mistä ne Suomen rannoille tulevat, tuskin Suomen rannikon jokien mukana, joiden varsilla merkittävä osa maataloudestamme on. Ja Hjallishan puhuu kritiikittömästi sitä puppua mitä hänelle syötetään kun ei hänelläkään ole aikaa tutustua asiaan perusteellisesti. Voisi kuitenkin entisenä purjehtijana ymmärtää jotain sääilmiöistä ja merivirroista. Jo pelkästään Jokereiden kuskaaminen lentokoneella otteluihin sekä katsojien kulku autoilla Areenalle päästelee enemmän kuin 10 000 tilaa vuodessa. Ihminen voi elää ilman jääkiekkoilua, muttei ruoatta ja sitäkin tarjoillaan otteluareenoilla.
Hjallis tekee oikein ekoteon, kun kuulemma vaihtaa parikymmentälitraa kuluttavan ökymaasturimersunsa diesel-malliin ja maailma pelastuu!
Itsekin merelläkäyneenä ymmärrän purjehtija Harkimon huolen vesien tilasta. Maatalouden ravinnepäästöt eivät tuunnu vähentyvän massiisvisita ympäristötukiaisista huolimatta.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
autoilun ja ravinnepäästöjen yhteys on olematon. Autot eivät laskee lannoitteita ja lantaa vesiin kuten peltoviljely.
Ei taida expertin tajunta vieläkään selkiytyä. Jos maatalouden toimenpiteet eivät vähennä saastetta vika saattaakin olla muualla, sitä vaan ei näytetä hoksaavan. Ei siihen auta maatalouden tuet eivätkä muutkaan toimenpiteet jos kaupunkilaiset paskovat suoraan mereen, sanokoon tutkimukset mitä tahansa. Pitäisiköhän tehdä todellinen tutkimus, jossa paljastuisi oikea päästölähde.
viittat ilmeisesti taas kompostin käyttämiseen viherrakentamiseen. Se on ekologinen ja hyväksytty tapa. Muistuttaisin nyt että teollisuudessamme ja teollisuutemme kannalta tärkeissä, suurissa lihantuotantoyksiköissä käytetään kompostointia korvaamaan peltopinta-alan rajallisuutta.
Elintarvikeketju on kokonaisuus ja siinä toimiva ja kannattava teollisuus on number one.
Myös ympäristöhallinnossa ymmärretään teollisuuden merkitys ja se käy ilmi myös seuraavasta raportista:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
Niin, yleinen totuus ei voi myöntää, että päästöjä tulee myös muualta kuin maataloudesta. Esimerkiksi kuntien ja kaupunkien jätevesistä ei koko massa todellakaan mene puhdistamojen kautta. Niitä pumpataan ajoittain jokiin suoraan ohi putsauksen. Yksi esimerkki tiedossa Njärveltä. Miksi?
Niinikään- v.2004, kun oli kesätulvat, Tulvi myös kaupunkien puhdistamoaltaat suoraan jokiin. mm. Vantaanjoki välitti tällöin melkoiset määrät useiden kaupunkien jätekuormasta suoraan Suomenlahteen. Myönnän kyllä, että sille ei voi mitään, mutta voitaisiin myöntää myös yhteiskunnan saastuttavan...
Maatalouden päästöjä on helppo laskea ynnäämällä käytettyjen tuotantopanosten ravinteet ja vertaamalla niitä valmiiden tuotteiden ravinteisiin. Eli ns. ravinnetaseella. Näistä luvuista laskemalla voi yksinkertainenkin todeta, ettei maataloudesta yksinkertaisesti irtoa väitettyä määrää ravinteita Suomenlahteen tai mihinkään muuhunkaan. Taustakuormalla on merkitystä, vuosikymmenten takainen ravinnevarasto maaperästä purkautuu hitaasti. Kestää ehkä 10-15 vuotta, ennenkuin tämä 'pankki' on tyhjennetty.... ja vuotaa se luonnontilainen maakin, ympäristökeskuksen "ansiokkaassa" tutkimuksessa maatalous saa koko taustakuorman kannettavakseen. Sen putiikin toimiin pitää ottaa kriittinen asenne, sillä toimijoiden omat päämäärät ovat tärkeämpiä kuin ympäristö :D
Kun ynnätään suomessa myytyjen lannoitteiden ja rehujen sisältämä ravinnemäärä ja vähennetään siitä kulttajien ruokapöytään päätyvän suomalaisen ruuan sisältämät ravinteet, on lopputulos järkyttävää luettavaa. Vain muutama prosentti käytetyistä ravinteista päätyy kulttajille asti. On tutkittu että 3 miljoonaa kiloa fosforia huuhtoutuu vesistöihin maataloudesta, mutta taseteorian keinoin asiaa tarkasteltuna havaitaan että vielä moninkertainen määrä on kadoksissa (vesistöissäkö), viheliäistä.
"On tutkittu että 3 miljoonaa kiloa fosforia huuhtoutuu vesistöihin maataloudesta"
Siis kuka on tutkinut ja koska ja miten näihin tuloksiin ollaan päästy. Eihän tuollaista väittämää kukaan mitenkään usko, ellei jotain dokumenttia asiasta löydy. Linkkiä vaan tutkimustuloksista, kyllä tuollaiset havainnot on varmasti isoilla otsikoilla julkaistu jossain lehdessä.
Tutkimuksia maatalouden ravinnepäästöistä on tehty valtivallan toimesta ja ulkomaillakin, tässä pari
http://www.jdb.se/beras/files/BERAS executive summary final.pdf
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
Todistavat 3000000 fosforikilon liukenevan maataloudesta vesiin, kuitenkin moninkertainen määrä katoaa teille tietymättömille lisäten huuhtoumariskiä. Erilaisia rehukomponentteja, valmiita rehuja sekä lannoitteita tuodaan suomeen ja niitä valmistetaan suomessa. Vain muutama prosentti käytetystä ravinne määrärstä päätyy kuluttajan ruokapöytään, ravinteiden talteenottoteho on laskenut suomessa -40 luvulta alkaen ja ollut nopeinta "ympäristötuen" aikana kuten beras raportista ilmenee.
Laki on niin kuin se luetaan, sama pätee "ympäristö totuuksiin". Ohessa lainaus esittämästäsi ympäristökeskuksen raportista:
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että toimenpiteet vähitellen vähentäisivät
ominaiskuormitusta osalla alueista (Pyykkönen ym. 2004).
Valtakunnallisessa ravinnetasetarkastelussa (Maa- ja metsätalousministeriö
2004) todettiin, että pelloille tulevan typen määrä on vähentynyt 1990-luvun alun
175:stä kg/ha vuoden 2002 138:ään kg/ha. Tämä johtuu lähinnä typpilannoitteiden
käytön vähentymisestä. Typpitaseen ylijäämä on samanaikaisesti vähentynyt lähes
90:stä noin 50:een kg/ha. Valtakunnallinen fosforitase pieneni vastaavasti tasolta
30 kg/ha tasolle 10 kg/ha. Havaintoaineistojen perusteella on ilmeistä, että peltojen
ravinnevarastot reagoivat viiveellä lannoitteiden käytön vähenemiseen.
Lainaus: "ravinnevarastot reagoivat viiveellä". Viiveellä, ja tuon tutkimuksen aineistot ovat viiden vuoden takaa. Luonnossa nämä asiat eivät tapahdu -kaikki heti mulle tässä ja nyt- periaatteella. Kovin arvelluttavaa siis väittää ettei mitään ole tehty, saati mitään vaikutuksia saavutettu!
BERAS raportissa on sivuilla 14-15 kaaviot fosforin ylimäärästä viljeltävillä pelloilla:
"Ekologista viljelyä" harrastavilla fosforitase jää laskelmien perusteella alijäämäiseksi (-1kg/ha/a), mikä tarkoittanee ryöstöviljelyä, jossa maaperä köyhtyy vuosi vuodelta tuottaen lopulta huomattavan heikkoja satoja kun ravinnemäärät ovat laskeneet liian alhaisiksi.
Samaisten laskelmien perusteella normaalilla viljelyllä fosforimäärässä on ylijäämää ( 3kg/ha/a). Tietääkseni maanviljelijät ovat kuitenkin varsin tarkkoja tehdessään kustannuslaskelmia riittävien lannoitusmäärien käyttöön, sillä ylimäärä lannoitetta ei saa satoa kasvamaan sen suuremmaksi, mutta kuluttaa rahavaroja turhan lannoitemäärän vuoksi. Tämän lisäksi pelloille nykyisin tehdään varsin paljon ravinnekartoituksia, joita seuraamalla pidemmällä aikavälillä voidaan havaita mahdolliset ravinteiden määrän muutokset.
Kysymykseni siis:
Onko järkevämpää käyttää lannoitemäärää, joka riittää ylläpitämään pellon ravinnemäärän ja sadon samana vuodesta toiseen, vai onko parempi käyttää ravinnemäärää joka köyhdyttää maaperää ja pienentää saatua satoa?
Sama kysymys toisin:
Onko hyväksyttävää, että maanviljelykäytössä olevalta pellolta huuhtoutuu jonkin verran ravinteita vesistöihin ja samalla varmistetaan tulevien sukupolvien mahdollisuus viljellä ruokaa, vai onko parempi kaikin keinoin vähentää kaikkia ravinnepäästöjä ja samalla vaikeuttaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tuottaa ruokaa?
harkimo on varmaan Suomen suurimpia yksittäisiä saastuttajia,paljonkohan sen uuden auton valmistus kuluttaa luonnonvaroja.