Jos lainaa on jäljellä 190 000 euroa ja korkoprosentti nousee 1%:lla, niin kuinka paljon kuukausierä tulee nousemaan?
Lasketaanko se näin (190000x0,01)/12kk=158 euroa/kk
Nouseeko korko todellakin näin paljon vai onko pankkien laskusysteemi monimutkaisempi?
Lasketaanko se näin (190000x0,01)/12kk=158 euroa/kk
Nouseeko korko todellakin näin paljon vai onko pankkien laskusysteemi monimutkaisempi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
lyhennykset vaikuttavat vuositasolla vähän.
Ja verottaja kompensoi tuota 158 €/kk maksettavaa 44,24 €/kk eli maksettavaa tulee lisää 113,76 €.
Ensiasunnon ostajaneella puolestaan jää 110,60 €/kk.
Edellyttäen tietysti sitä, että maksetut korot eivät ylitä verohallituksen määräämiä kattoja.
"Alijäämähyvitys on pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus (28 %) samana vuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä, kuitenkin enintään 1 400 euroa. Ensiasunnon koroista alijäämähyvitys on 30 %. Enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi, ja 800 eurolla, jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia."
No ei se noin mene, paitsi jos lyhennystapa on sellainen vanhanaikainen, jossa lyhennetään lainapääomaa saman verran joka kuukausi. Tuskin sellaista monella nykyisin on.
välttämättä juuri noin.
Jos ei mene mielestäsi, niin esitäppä perustelu, että miten menee.
Eipä mene koronlasku noin, siihen on olemassa ihan oma kaava:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Todellinen_vuosikorko
Tälläistä kysytttiin:
"Jos lainaa on jäljellä 190 000 euroa ja korkoprosentti nousee 1%:lla, niin kuinka paljon kuukausierä tulee nousemaan?
Lasketaanko se näin (190000x0,01)/12kk=158 euroa/kk
Nouseeko korko todellakin näin paljon vai onko pankkien laskusysteemi monimutkaisempi?"
Eli tästä pitäisi tulla vastaukseksi €/kk.
Todellinen vuosikorko on KORKOPROSENTTI, joka saadaan laskemalla edellä mainitut luottokustannukset luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen. Todellisen vuosikoron avulla kuluttaja voi verrata eri luottovaihtoehtojen kustannuksia, koska se kertoo käteishinnan ja luottohinnan kustannuseron.
Eli tuosta tulee vastukseksi, ei €/kk, eikä kissanpoikia, vaan %.
Sytyttääkö?
Lasketaan paljonko korkoa kertyy 190 000:lle €:lle1:ssa kuukaudessa, kun vuosikorko on 1,0 % pa. (pa on lyhenne sanoista per annum ja tarkoittaa vuotta kohti.)
Koska kyseessä on vuosikorko, on korkojakson pituus yksi vuosi.
Koska korkoaika on ilmoitettu kuukausissa, muunnetaan korkojakso samaan ajan yksikköön eli 1 vuosi = 12 kk.
Korko on 1,0 % pa eli 0,01 desimaalimuodossa.
Näin ollen suureille saadaan arvot:
k = 190 000 €
i = 0,01
t = 1 kk
T = 12 kk
Kun nämä sijoitetaan koron kaavaan
, saadaan
= 190 000 € ∙ 0,01 ∙ 1kk/12kk= 158,33 €
"Jos lainaa on jäljellä 190 000 euroa ja korkoprosentti nousee 1%:lla, niin kuinka paljon kuukausierä tulee nousemaan?
Lasketaanko se näin (190000x0,01)/12kk=158 euroa/kk"
Jos veroprosentti on 25/45 ja palkka 3000 e/kk ja saa siihen 3% korotuksen, niin paljonko käteenjäävä osuus kasvaa kuukaudessa?
Onko se jotain 3000 x 0,03 x 0,55 = 49,50 euroa?
Entä seuraavana vuonna? Kasvaako tuo käteenjäävä osuus taas? Ja sitäkin seuraavana? Laskeeko lisäksi koronnoston vaikutus lainamäärän lyhentyessä?
Tarkoittaako tuo oikeasti sitä että vaikka korot nousisivat prosenttiyksikön vuodessa jatkuvasti, käteen jäävät rahavarat oikeasti lisääntyisivät alun notkahduksen jälkeen?
OK, myönnän että tuo 3% on aika outo luku. Normaali palkkojen vuosinousuhan on 5% julkisella ja vähän enemmän yksityisellä sektorilla...
valtiolla yleiskorotukset ovat olleet viime vuosina alle 2 prosentin luokkaa, viimeksi 1,4%. Että revi siitä. Muista myös että kustannukset nousevat jatkuvasti, ehkä jopa nopeammin kuin palkat.
Minä puhuin ansioiden noususta, sinä yleiskorotuksista. Pieni ero. Katsos, jotkut - voisi sanoa että useimmat - etenevät urallaan, saavat ylimääräisiä lisiä tai siirtyvät paremmin palkattuihin hommiin.
Itse olen tänä vuonna saanut vasta tupokorotuksen ja pienen ylimääräisen. Hädin tuskin kattaa nousseet asumismenot, mutta sillä ei oikeastaan ole merkitystä juurikaan - katsos palkat nousevat eksponentiaalisesti, korkokulut lineaarisesti (jos nousevat) ja muut kulut taas eksponentiaalisesti.
Ja eiköhän tuo yleiskorotus ole noin yleensä ollut aika hyvin linjassa inflaation kanssa. :)
Hyviä laskureita löytyy pankkien sivuilta, esim. Säästöpankin sivulta laskurit/lainalaskuri.