kumpi ominaisuus on enemmän sinua?Mikä saa sinut hykertelemään mikä nakertelemaan?
Tosikko vai koomikko
SerpeNTiina
18879
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
naamionsa takana itkee, näin on aina ollut.
Näyttäs koomikon puolelle neula viäntyvän.:)
testi kertoisi jotain samaa.
Että ihan heti testiin joutu.
Oliko satunnainen otanta vai puskasta seuranta.:)
riippuu toki tilanteesta, mutta livessä minua pidetään aika pellenä. :)
se että minulla yksinkertaisesti on liian vilkas mielikuvitus ja tulee tahattomasti sanottua kaikkea koomista, mutta osaan myös paukuttaa päätänikin.
Pidän siitä, kun ympärillä on edes yksi koomikko, joka joskus vaikka laukaisee jännityksen. Osaan nauraa jopa oikeassa paikassa usein, mutta itse en keksi mitään hauskaa, murjotan vain.
Eipä naurata mikään koskaan. Niiiiiiiiin!
On totiseksi vetänyt ja naurut hävisi vuosiksi. Avioero ja lapsen vakava sairaus muutama vuosi sitten sai totiseksi.
Mutta perusluonteeltani olen kuitenkin optimisti.
nainen
Meniskö tosikon puolelle jos näistä kahdesta pitäs valita :)
Syvällinen olen ,eli ajattelen asioita pintaa syvemmältä eikä kaikki vitsit naurata.
En kyllä huumorintajutonkaan ole kai .......
koomikko noista kahdesta. Tosikkoa ei oikein minusta saa.
Hykertelemään saa iloiset, avoimet ihmiset ja
luova, huumorintajuinen ratkaisuihin ja kehittymiseen tähtäävä yhteishenki.
Nakertelemaan saa negatiiviset selkäänpuukottaja/ vastarannankiisket. Totiset torvensoittajat, joiden mielestä maailmassa ei ole mitään hyvää, mutta senkin he tietävät "ensteks hyvin".
Pitää osata nauraa.
Mutta ei duunissa, siellä kaikki on vakavaa. Ja rahaa.
Rahakin kyllä on vitsi, se on vaan sopimus, en tiedä miten oikeestaan toimii. Tai miksi.
Aika totista ja lyhytsanaista porukkaa täällä. Aihetta ois itelläkin olla turpa rullalla.
Kuukausi on ooteltu liiton rahoja ja laskupino senkun kasvaa.
Pittää olla kuitenkin positiivisella mielellä eikä vajota synkkyyteen. Voi piristää toisiakin. Hymy ei maksa mitään. Ei ole pakko ääneen nauraa jos ei oikeesti naurata, mutta on ihan mukavaa sanoa jotain ystävällistä, vaikka kaupan kassajonossa tuntemattomillekkin. Ja kyllähän siellä juttua alkaa tulla, ettei meinaa enää ite saaha suunvuoroo . Suurin osa meistä kulkee sellanen ``totisuusnaamio`` kasvoillaan. Sen alta usein löytyy ihan huumorintajuinen mies tai nainen.
...asiat pitää silti olla paikoillaan. Viittaan tässä toiseen ketjuun.
Vitsejä en tosin kerro, huumorin pitää olla spontaania.
Seurassa saatan olla hauska ja pirteän oloinen, mutta yksin ajatusteni kanssa olen monesti armoton tosikko ja hapannaama ;)
Toisaalta - ilman edellistä ei ole kyllä jälkimmäistäkään ominaisuutta...minussa.
vai oliko se päinvastoin?
Siis oikeesti: olen sekä että. Huumorintajuni on vähän erikoinen tosin ja näen usein todella huvittavia piirteitä asioissa jotka ei naurata muita.
Sitten on taas erikseen se että asiat jotka minusta ovat hyvin vakavasti ja varteenotettavia eivät aina ole niitä muiden mielestä.
T. Palomainen
IHANIA.Tuntuu todella,että on ystävien joukossa ;)
Lukiessani kaikkea mitä olitte kirjoittaneet kuvittelin teitä kanssani saman pöydän ääreen iltaa viettämään.Olisi varmaan lennokasta keskustelua.
Koen itse olevani tilannekomiikkaa viljelevä,siis tilannekoomikko.Olen lohkoilija,myös todistetusti;)
Nautin hyvästä huumorista,vitsit eivät ole minua,hyville osaan kyllä nauraa.Mutta säkenöivä,terävän lämminhenkinen sanailu on minusta nautinnollista.
Kuitenkin,olen syvä,totinen "tyttö"suurien asioitten edessä.Sehän se onkin narrin,klownin ja harlekiinin todellinen puoli.Vai mitä?
mutta omistan omituisen huumorintajun, onneksi ystäväni ymmärtävät mua.
Mieluimmin nauran itselleni.