Lappoilmiöstä vähäsen

Ihmetyttää kyllä silti miksi se pillssipumpun poistoreikä on alunalkujaankaan laitettu sinne vesirajan alapuolelle. Mitä etua sillä saavutetaan, jonkun mielestä hieno ratkaisu? Ilman järkevää syytä otettu riski uppoamisesta, lieneekö tämä sitten vain ajattelemattomuutta.

Kyllä uskon edelleen, että poistoputki on veistämön jäljiltä vesilinjan alle asennettu, koska mitään tulpattuja reikiä ei veneessäni ole eikä sitä tietääkseni ole puolivalmiina veistämöltä ulos annettu. No turha tässä jo lopettanutta veistämöä on haukkua- oma moka mikä moka ja kantapään kautta saatu oppi menee parhaiten perille.
Kiitos vain mielenkiinnosta ja ehkä tästä on apua, ettei vastaavaa satu muille veneilijöille.
Ps. Öljyä ei meidän veneessä ole pilssissä yhtään vaikka koneena onkin Perkins joka tunnetusti "kuuluu" vähän tiputella. Koneen alla nimittäin tiivis allas jonne valumat jäävät valumatta pidemmälle.

itselläni on pilssipumppujen letkuun asennettuna 30cm kokoinen suodatin (selluloosa?)joka imee itseensä öljyt ja veden päästää mereen.
Suodatin on tehokas....öljyinen pilssivesi kun pumpataan mereen niin suodatin ottaa kaiken öljyn ja veden pintaan ei tule mitään läikkiä joka paljastaa että myös öljyä pääsisi mereen.

Tätä käytettäessä täytyy muistaa suodattiminen kunto tarkistaa ja vaihtaa tarvittaessa patruuna.

teräsveneilijä kirjoitti:

itselläni on pilssipumppujen letkuun asennettuna 30cm kokoinen suodatin (selluloosa?)joka imee itseensä öljyt ja veden päästää mereen.
Suodatin on tehokas....öljyinen pilssivesi kun pumpataan mereen niin suodatin ottaa kaiken öljyn ja veden pintaan ei tule mitään läikkiä joka paljastaa että myös öljyä pääsisi mereen.

Tätä käytettäessä täytyy muistaa suodattiminen kunto tarkistaa ja vaihtaa tarvittaessa patruuna.

Lue lisää

muiden veneisiin. On toimiva ratkaisu, kun vain muistaa putsareita vaihdella.
Joskus vain käy niin esim. että veneen omistajan vaihtuessa unohtuu tuo patruunan vaihto tai ei ymmärretä sen tarkoitusta. Patruunan tukkeutuessa haetaan biltemasta uusi pumppu, (on halvempi ja helpompi kun patruunan kanssa "tuhraaminen") heitetään poistoletku laidan yli ja taas pääsen nostamaan lapon upottamaa venhoa.

Tapahtunut enemmän kuin yhden kerran.

Ei minulla siellä pilssissä mitään öljyä ole, pitäisikö olla? Ilman automaattista pilssipumppua sen sijaan vene kyllä uppoaisi joka kevät ennen puun turpoamista.

HR... kirjoitti:

Ei minulla siellä pilssissä mitään öljyä ole, pitäisikö olla? Ilman automaattista pilssipumppua sen sijaan vene kyllä uppoaisi joka kevät ennen puun turpoamista.

NII IHMETYTTÄÄ MUAKIN SE ET MITÄ SE ÖLJY PILSSIS TEKEE MULLA AINAKI NE O KONEESSA JA KYTKIMESSÄ JOS NE OIS PILSSISSÄ EI OLIS EHKÄ KOVIN TURVALLISTA LÄHTEE MERELLE JA KIELII SITÄ ETTÄ JOKO ON KÖYHÄ UUSAVUTON TAI TUHMÄ JOS EI OSAA KORJATA/KORJAUTTAA LAITTEITAAN

HR... kirjoitti:

Ei minulla siellä pilssissä mitään öljyä ole, pitäisikö olla? Ilman automaattista pilssipumppua sen sijaan vene kyllä uppoaisi joka kevät ennen puun turpoamista.

Minullakin kytkimessä 60 litraa, koneessa n.40 litraa 2kpl 20 litran astioita varalla, kumpaakin.

100 vuotias teräspaatti, kone ja kytkin valm.v 1955, koneen kuivapaino 1100 kg, kytkimen kuivapaino 900 kg

Rasvattavia kohteita, siis nippoja n. 30 kpl, vaseliinia kuluu vuodessa 20-30 tuubia.

Aika taikuri täytyy olla, jos meinaat pilssiveden pitää juomakelpoisena.

Ja mitä höpäjät puuveneen turvottamisesta pilssipumpun avulla?

Eikös se puupaatti turvoteta muutenki joka kevät upottamalla sitä vähän syvemmälle. Se oli meidän kakaroiden homma aina keväisin, siis ennen näitä biltemapumppuja ja uusavuttomia veneilijöitä...

10 pisteen kysymys: Mites niitattu teräsvene turvotetaan ja mikä on erittäin kätevä turvavaruste, niin puu kuin teräsveneessä.

Tuohon jälkimmäiseen vastaan heti, ei mene yöunesi. Sehän on muurahaispesä. Mutta miten sitä käytetään, sen saat itse ottaa selville.

55v vesillä kirjoitti:

Minullakin kytkimessä 60 litraa, koneessa n.40 litraa 2kpl 20 litran astioita varalla, kumpaakin.

100 vuotias teräspaatti, kone ja kytkin valm.v 1955, koneen kuivapaino 1100 kg, kytkimen kuivapaino 900 kg

Rasvattavia kohteita, siis nippoja n. 30 kpl, vaseliinia kuluu vuodessa 20-30 tuubia.

Aika taikuri täytyy olla, jos meinaat pilssiveden pitää juomakelpoisena.

Ja mitä höpäjät puuveneen turvottamisesta pilssipumpun avulla?

Eikös se puupaatti turvoteta muutenki joka kevät upottamalla sitä vähän syvemmälle. Se oli meidän kakaroiden homma aina keväisin, siis ennen näitä biltemapumppuja ja uusavuttomia veneilijöitä...

10 pisteen kysymys: Mites niitattu teräsvene turvotetaan ja mikä on erittäin kätevä turvavaruste, niin puu kuin teräsveneessä.

Tuohon jälkimmäiseen vastaan heti, ei mene yöunesi. Sehän on muurahaispesä. Mutta miten sitä käytetään, sen saat itse ottaa selville.

Lue lisää

varapänikät ja bensat, jota pidän mukana kympin astioissa, ihan vaan sen vuoksi, että joltain uusveneilijältä olisi päässyt loppumaan

55v vesillä kirjoitti:

Minullakin kytkimessä 60 litraa, koneessa n.40 litraa 2kpl 20 litran astioita varalla, kumpaakin.

100 vuotias teräspaatti, kone ja kytkin valm.v 1955, koneen kuivapaino 1100 kg, kytkimen kuivapaino 900 kg

Rasvattavia kohteita, siis nippoja n. 30 kpl, vaseliinia kuluu vuodessa 20-30 tuubia.

Aika taikuri täytyy olla, jos meinaat pilssiveden pitää juomakelpoisena.

Ja mitä höpäjät puuveneen turvottamisesta pilssipumpun avulla?

Eikös se puupaatti turvoteta muutenki joka kevät upottamalla sitä vähän syvemmälle. Se oli meidän kakaroiden homma aina keväisin, siis ennen näitä biltemapumppuja ja uusavuttomia veneilijöitä...

10 pisteen kysymys: Mites niitattu teräsvene turvotetaan ja mikä on erittäin kätevä turvavaruste, niin puu kuin teräsveneessä.

Tuohon jälkimmäiseen vastaan heti, ei mene yöunesi. Sehän on muurahaispesä. Mutta miten sitä käytetään, sen saat itse ottaa selville.

Lue lisää

Ai jaa, mulla onkin kymmenen vuotta uudempi moottori ja kytkin. Se selittää paljon kuten myös se että moottorini alla on kaukalo johon sieltä mahdollisesti peräisin oleva öljy päätyy. Ei se öljy kuulu ainakaan puuveneessä sinne pilsiin.

On nuo puuveneetkin nykyään senverta varusteltuja ettei kannata kovin syvälle päästää uppoamaan. Kyllä se automaattinen pilssipumpu on puuveneessä hyvä olemassa.

HR... kirjoitti:

Ai jaa, mulla onkin kymmenen vuotta uudempi moottori ja kytkin. Se selittää paljon kuten myös se että moottorini alla on kaukalo johon sieltä mahdollisesti peräisin oleva öljy päätyy. Ei se öljy kuulu ainakaan puuveneessä sinne pilsiin.

On nuo puuveneetkin nykyään senverta varusteltuja ettei kannata kovin syvälle päästää uppoamaan. Kyllä se automaattinen pilssipumpu on puuveneessä hyvä olemassa.

Lue lisää

unohtui, sitä menee yksi tynnyri öljynvaihdon yhteydessä.

Ja letkun pettäessä, nosturin ollessa vedessä, kyllä se nosturin koukku tai kauha on tulee ripeästi kannelle ja öljyt pilssiin.

Koskee myös isohkoa puuvenettä, jonka "kilpailijani" omistaa, siis tämä nosturiasia.
Sen pilssissä oli varmaan enemmän öljyä, kuin minun nosturissa konsanaan...

55v vesillä kirjoitti:

unohtui, sitä menee yksi tynnyri öljynvaihdon yhteydessä.

Ja letkun pettäessä, nosturin ollessa vedessä, kyllä se nosturin koukku tai kauha on tulee ripeästi kannelle ja öljyt pilssiin.

Koskee myös isohkoa puuvenettä, jonka "kilpailijani" omistaa, siis tämä nosturiasia.
Sen pilssissä oli varmaan enemmän öljyä, kuin minun nosturissa konsanaan...

Lue lisää

Tämä alkaa kuullostaa siltä että seilaat a)joko öljytakkerilla tai b) ruoppausproomulla ja nostelet "kilpailijasi" puupaattia kuiville ja veteen sen nosturilla. Ilmeisesti kilpailijasi puupaatin kansi on säpäleinä ja pohja hyvin kyllästettynä hydrauliikkaöljyllä joten sen kummempaa lakkaustakaan ei varmaan tarvita.

No onneksi minä nostelen kiiltävää ja hienoa puuristelijääni purjehdusseuran huolleetulla ja hyväkuntoisella vaijerinosturilla joten moista vahinkoa tuskin pääsee tapahtumaan.

55v vesillä kirjoitti:

Minullakin kytkimessä 60 litraa, koneessa n.40 litraa 2kpl 20 litran astioita varalla, kumpaakin.

100 vuotias teräspaatti, kone ja kytkin valm.v 1955, koneen kuivapaino 1100 kg, kytkimen kuivapaino 900 kg

Rasvattavia kohteita, siis nippoja n. 30 kpl, vaseliinia kuluu vuodessa 20-30 tuubia.

Aika taikuri täytyy olla, jos meinaat pilssiveden pitää juomakelpoisena.

Ja mitä höpäjät puuveneen turvottamisesta pilssipumpun avulla?

Eikös se puupaatti turvoteta muutenki joka kevät upottamalla sitä vähän syvemmälle. Se oli meidän kakaroiden homma aina keväisin, siis ennen näitä biltemapumppuja ja uusavuttomia veneilijöitä...

10 pisteen kysymys: Mites niitattu teräsvene turvotetaan ja mikä on erittäin kätevä turvavaruste, niin puu kuin teräsveneessä.

Tuohon jälkimmäiseen vastaan heti, ei mene yöunesi. Sehän on muurahaispesä. Mutta miten sitä käytetään, sen saat itse ottaa selville.

Lue lisää

auttaa, ovat pressuakin tuossa tilanteessa käyttäneet, oletan että uitat pärekorilla sitä pesää sinne alle.
Ruotsiksi tuota sanottiin ennen "att myra". Tarkista kuitenkin ne niitit ennen "suurille merille" lähtöä.

varmaan kirjoitti:

auttaa, ovat pressuakin tuossa tilanteessa käyttäneet, oletan että uitat pärekorilla sitä pesää sinne alle.
Ruotsiksi tuota sanottiin ennen "att myra". Tarkista kuitenkin ne niitit ennen "suurille merille" lähtöä.

Lue lisää

Kyllä se muurahaispesä on paras tuohon tilkkimiseen. Sitä pesäähän ei tietenkään kuskata aluksessa mukana, vaan haetaan lähimmästä saaresta. Tämä tilannehan on mahdollista vain¨, kun kuljetaan täysin tuntemattomassa vedessä, yleensä puun uitossa. Tuota pärekori juttua en ole ennen edes kuullut. Voi olla hyväkin tarkoitukseen.

Itse olen pesää kantanut sinkkiämpärillä, jonka vanhemmat ukot ujuttivat oletettuun vuotokohtaan, alassuin, jollain rätillä peitettynä ja rättiä sitten pikkuhiljaa avaten.

Ja se vuotopressu kuuluu tänä päivänäkin varusteisiin. On jopa Busteri ajettu rantaan pressu "haavassa"

Ne niitit menee Merenkuluntarkastaja lekan kanssa läpi viiden vuoden välein ja itse aina kun vaan telakalle pääsee.
Silti niitä paukahtelee, varsinkin syysjäissä rynkyttäessä, pahimmilla 20sm, kiintojäässä.
Sitä vartenhan jo esim. pakollisiin katsastus varusteisiin kuuluu valmiiksi veistettyjä puutappeja ja kiiloja, joka sitten isketään niitin reikään.
Eipä ole tullut mieleen tuolla paatilla suurille vesile lähteäkään.

Ja siitä niittatun teräsveneen "turvottamisesta" Tapanahan on keväisin putsata paatin pohja ajamalla puikkojäässä ja sen jälkeen alus ajetaan savipakkaan, tukevasti kiinni. Parin vrk jälkeen on savi tukkinut viimeisenkin tihkuvan sauman.