Uusi aurinko nousee ja värjää puiden latvat. Tyttö nukkuu vielä, lapsuutensa sulounta kun päivänsäde silmäluomen kohtaa ja avaa luomen. Paljastaa hämmentyneet ruskeat silmät.
Hymyilee ja halaa, aika pysähtyy ja täyttää sielun, sielu hymyilee.
Päivä nousee, leikkiä, naurua. Ylpeänä katsoo kohti isää, oppi uuden asian ja isä hymyilee.
Ei pue isä enää villatakkia saati lakkia sen opetti päivä.
Saapuu ilta ja laskeva aurinko värjää puiden latvat.
Tytön luomia painaa ja sulosilmät sulkee.
Halaus ja suukko päivän päättää.
Isä hymyilee, ikävöi aamua ja toivoo.
Älä kasva, oi älä kasva sulosilmä.
Hymyilee ja halaa, aika pysähtyy ja täyttää sielun, sielu hymyilee.
Päivä nousee, leikkiä, naurua. Ylpeänä katsoo kohti isää, oppi uuden asian ja isä hymyilee.
Ei pue isä enää villatakkia saati lakkia sen opetti päivä.
Saapuu ilta ja laskeva aurinko värjää puiden latvat.
Tytön luomia painaa ja sulosilmät sulkee.
Halaus ja suukko päivän päättää.
Isä hymyilee, ikävöi aamua ja toivoo.
Älä kasva, oi älä kasva sulosilmä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.