Remontoin vanhaa hirsitaloa, jossa on multapenkkarakenne. Aion myös säilyttää tämän rakenteen. Joudun uusimaan tupaan lattian, koska yllätysyllätys muovimatto lattiassa on aiheuttanut laajan lahovaurion. Museoviraston ohjeissa hirsiseinän ja multapenkan väliin sekä niskojen alapinnalle suositellaan tuohta. Onko kellään kokemusta mikä muu materiaali ajaisi saman asian. Kävisikö tervapaperi puoliläpäisevänä materiaalina? Muutkin viestit/kokemukset multapenkasta kiinnostaa.
multapenkkarakenne
ingrahim
102058
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei,
Kaipaisin mainitsemaasi ohjetta - olisikohan mahdolista, että kertoisit mistä sen saa tai mikä on tarkka ohjeen tunniste?
Itse olen laittanut nykyaikaista bitumimattoa hirren ja kivijalanväliin, mutta en ole siitä varma onko tämä ok - kailan mielestä. Mielestäni tässä suhteessa ollaan hirsirakentamisessa aika samassa tilanteessa kuin normaali lautarunkoista taloa tehdessä ja varmaan nykyaisia materiaaleja voi löytyä aika paljonkin. (nyt kyllä älähtää)
Rakennusapteekista voisi kysellä tuohta, se on hevosmiestentietotoimiston mukaan todella tyylikäs ratkaisu ja ilmeisen toimiva. Ainakin naapuri tuossa juuri kehui omien kivijalanpäällä olevien tuohiensa kuntoa 150 vuoden sisäänajojakson jälkeen ;-)
Jos eriste tulee multapenkan päälle on varmaan aika vaikea sanoa mikä olisi hyvä kosteuden sulku - ehkä paras olisi jos hirret eivät koskisi ollenkaan multapenkkaan.
Terve!
Tästä osoitteesta löytyy tietoa: Googleta vielä hakusanoilla multapenkkarakenne, multapenkka, multapenkki...
http://www.ouka.fi/pora/tietopankki/multapenkki.pdf
Omassa talossa myös käytetty tuohta ja pitänyt kutinsa sen 150v. Jotenkin ajattelisi, että löytyis jotain korvaavaakin, mutta mitä?
Kiitokset tästä linkistä!
En toisaan tiedä mitään koko multapenkasta. Minulla on hirret upotettuna hiekkaan, multaan ja betoniin ilman mitään kostessulkua tms.
Tervapaperia on olemassa paksumpana ja huokoisempanan versiona eli ns. tervapahvi (varmaan tunnetkin).
Lahonestoaineiden käyttö voisi olla myös museoihmisten hiuksia nostattava varokeino... mutta ehkä ihan hyvä kun sinun rakenteet, eivät ole missään tekemisissä hengitysilmankaan kanssa?
Meidän vanhaan torppaan laitettiin bituminauhaa tai-mattoa kun korjattiin alimpien hirsien lahovauriot- siis vaihdettiin lahot.
Tuohta suositeltiin meille,mutta me pidettiin liian kalliina. Bituminauhasta ei vain taida olla yhtä pitkää näyttöä toimivuudesta kuin mitä tuohesta löytyy.
Tuohi on käytännössä ikuista, kuten kaikki vanhojen talojen korjaajat tietävät.
Ongelmana on vain tuohen saatavuus. Tuohi lähtee irti parhaiten kevättalvella, joten vielä ehtii kiskomaan tuohta.
Bitumi on kai korvannut tuohen lähes kokonaan, mutta on kosteusteknisesti täysin erilainen.
Itse en laita graniittiperustan ja hirren väliin mitään, koska graniitti ei nosta kapillaarisesti kosteutta.
Jos alat enemmänkin penkomaan multipenkkiäsi, niin yritä tehdä suodatinkankaan ja sepelin avulla kapillaarikatko johonkin kohtaan, niin tuo kosteusrasite pienenee.
Meillä meni kaikki uusiksi, koska oli multapenkka lahottanut alemmat hirret. Niitä ei oltu suojattu. Piti silloin saada nopsaan katto pään päälle palaneen tilalle. Nyt tuli nykytyylinen pohja. Arvelen kuitenkin, että kannattaa laitta tuohet. Katso kuitenkin lattian alapuoli, onko tulirakenteet käyttökelpoisia, koputtele puukolaa tms, sillä voi näyttää hyvälle ja onkin pehmeää... Kokemusta on.
""
Itse en laita graniittiperustan ja hirren väliin mitään, koska graniitti ei nosta kapillaarisesti kosteutta.
Jos alat enemmänkin penkomaan multipenkkiäsi, niin yritä tehdä suodatinkankaan ja sepelin avulla kapillaarikatko johonkin kohtaan, niin tuo kosteusrasite pienenee.""
jos Graniitti on vähääkään vuolukiven tapainen materiaali,se suorastaan "itkee" esim kylmässä kesämökin vuolukivitakassa. Ja mittari näyttää täydet 100kosteusprosentiksi. Betoni on myös melko veijari imemään kosteutta.
Tottakai graniittikin "itkee", kun sääolosuhteet sen mahdollistavat. Graniitin "itkemän" veden puu pystyy imemään ja haihduttamaan nopeasti. Mutta vuolukiven kaltainen huokoinen tuote graniitti ei missään tapauksessa ole. Koetappa sahata graniittia kuten vuolukiveä ;)
Kapillarisesti esim. betonisokkelissa maakosteutta voi nousta jatkuvasti alahirteen ja lahottaa sitä.
Itsellä 40-150cm korkea graniittisokkeli talossa, hirsillä ikää 100-vuotta, ei tuohta eikä bitumia, ja puu aivan kovaa. Vanhaa perinnetietoa on, ettei luonnonkivi tarvitse mitään sen ja puun väliin. Ei sitä tosin haittaakaan varmasti ole...
Minulla tuvassa multapenkki, ja se on tarkoitus ottaa työn alle muutaman vuoden kuluessa. Hyvä rakennuspaikka ja korkea sokkeli suojannut se suuremmilta vaurioilta, joten akuuttia hätää ei ole. Ajattelin korjata multapenkkini hyvin varoen, aluksi laitan ulkopuoliset maan kallistukset ja sadevesien ohjaukset ja salaojituksen tuvan osalta kuntoon. Sitten avaan sisäpuolta, ja alan pohtia korjausvaihtoehtoja. Hyvin säilyneestä penkistä johtuen saatan korjata vanhaan tapaan, jolloin alapohjarakenteen museaalinen arvo säilyy.
Tuohi on kyllä hämmästyttävä materiaali. Suosittelene, mikäli sitä kohtuudella jostain vain saa.
Itselläni on hyvin samanlainen tilanne. Olen avannut tuvan lattian ja poistanut lahot niskat ja lattialankut. Multapenkassa oleva hiekka on täysin kuivaa. Lahon syynä ei ole ollut kuitenkaan maasta noussut kosteus yksistään vaan myöhempi muovimatto sekä lattian päällä että lattian alapinnassa kellarimontun kohdalla ja talon jääminen kylmilleen melkein 20 vuodeksi.Muualla talossa multapenkkaratkaisu ei ole lahottanut lattioita. Yhdessä kamarissa on rossipohja ja viime talven kokemuksella multapenkkaisen kamarin lattia oli huomattavasti lämpimämpi kuin rossipohjainen.Oli yllätys itsellekin! Kannattaa siis säästää tämä rakenne. On lisäksi erittäin edullinen ratkaisu korjata/tiivistää.