olet puolivälissä ja tunnet että vaikka sekä nuppi että kroppa toimii, et saa ehkä yhtä paljon aikaan samassa ajassa kuin nuorempana. Sitäpaitsi pelkäät enemmän ja harkitset asioita kauemmin.
Oletko jo saavuttanut kaikki päämääräsi elämässä vai peloittaako että aika loppuu kesken?
T.
Paloma
Oletko jo saavuttanut kaikki päämääräsi elämässä vai peloittaako että aika loppuu kesken?
T.
Paloma
Vastaukset 47
Vanhimmat
kesken, ei mitään kiirettä enää.
Ei pelota, maailma rullaa radallaan.
että koko elämäntehtäväni (tai ainakin suuri osa siitä) on vielä edessäpäin...ja olen melkein paniikissa kun aika kuluu liian nopeaan...
T.
Paloma
samalla mallilla mennään...tekemistä olisi vaikka kuinka paljon, mutta aikakin menee....
Vasta nyt vanhempana tajuan kuinka paljon olis vielä tekemistä, mutta tuntuu että aika ei riitä!
Ja kaikki sujuu vähän hitaammin kuin nuorena.
Johtusko siitä että täytyy harkita vähän pitempään mihin panostaa?
osaavani elää elämääni tämän Kaarlo Sarkian runon miettein, kunpa osaisinkin:
Älä elämää pelkää
Älä elämää pelkää,
älä sen kauneutta kiellä.
Suo sen tupaasi tulla
tai jos liettä ei sulla,
sitä vastaan käy tiellä,
älä käännä sille selkää.
Älä haudoille elämää lymyyn kulje:
Ei kuolema sinulta oveaan sulje.
Kuin lintu lennä,
älä viipyen menneen rauniolla
nykyhetkeä häädä.
Suo jääneen jäädä,
suo olleen haudassa olla,
tulevaa koe vastaan mennä.
Ole vapaa, kahleeton tuulen tavoin:
On kuoleman portti aina avoin.
Älä koskaan sano:
"Tämä on iäti minun."
Elon maljasta juovu,
taas siitä, jos tarpeen, kivutta luovu.
On maailman rikkaus sinun,
kun mitään et omakses ano.
Elä pelotta varassa yhden kortin:
Näet aina avoinna kuoleman portin.
Minulle ja myöskin aloittajalle :) Kiitos .
*nainen*
mulla on Sarkian runokokoelma jossain kaapissa landella pitää katsoa mutta muistan tuon runon hyvin. Mahtavaa...
Sarkia teki myös erittäin hyvän käännöksen Baudelairen humaltuneesta purresta.
Yks asia lisää muistettavaksi: etsi se Sarkian opus esiin jostain mamman kaapeista.
T,
Paloma
Tosi hyvän runon olit vastaukseksi löytänyt! Samaa mieltä, kunpa osaisinkin. Kävin myös galleriasivullasi ja sielläkin ol yksi lempirunoitani. Eino Leinoa/Vesku Loiri/Christian(idolsseista)
Jotenkin tuntuu, että aika kuluu liian nopeasti ja monet asiat jäävät tekemättä!
iässä tulee mieleen yhtä sun toista. Aikanaan sitä oli huippukuntoinen ja ei mitään ongelmia, mutta mitä nyt, sydäninfarki taakkana ja yleiskunto sitä sun tätä ja tiukkaa tekee, että pystyy olemaan työelämässä mukana.
En tiedä ja ei pitäisi olla katkera, mutta minä olen, koska en ikänäni voinut kuvitella, että multa pettää kunto ja sen takia joudun kärsimään työelämässä, vaikka olen entinen urheilija.
tulee kuntoutus ja elämä alkaa taas uudelleen ihan samalla tavalla kuin ennenkin. "Älä elämää pelkää, älä sen kauneutta kiellä..."
T. Palomalainen
kyyhkyläinen myötätunnosta, mutta en voi viettää sitä elämää mitä haluan. Täytyy myöntää että olen itsetuho tyyppiä muutenkin ja ihme että olen hengissä muutenkaan. Tuskinpa lepyn hevillä ja vihainen oon, mutta periksi en anna.
Anteeksi purkaukseni, mutta kuoleman kielillä olen ollut.
mä olen ollut ihan samassa paikassa missä sä olet nyt. Yli kymmenen vuotta sitten. Ei se ole ainoastaan myötätuntoa ja paijaamista. Elämä jatkuu ja on täynää uusia haasteita.
Aikasi ei ole vielä täysi. Käytä se oiken äläkä tuhlaa siitä itsesääliin tai olemalla pettynyt ja vihainen.
T. Palomainen, huonot geenit
niin tosissaan aina oo, mutta kyllä se taustalla kumittelee 2004 tehty pallolaajennus ja kuinka pitkään tässä elämää on. Ei tässä narua tarvitse ja huumori virtaa, mutta jotenkin tietyt asiat vaivaa ja kiitos sinulle, kun vaivauduit minullekin vastaamaan.
mistä sä tiedät että sulta on vuosia pois ja että joku toinen elää pitempään kuin sä jolla on on ollut pallolaajennus? Sitten kun sulle on tehty se kolmas ohari (ohitusleikkaus) niin voit alkaa fundeeraa elämän ja sukupolvien jatkuvuutta
Terkkuja,
Palomainen
Vaikka henkilö on ulospäin entisensä,
on useimmilla melkoisia rajoituksia, liikkumisen suhteen.
Toki ei kaikilla, on niitäkin joille oli Infarkti eduksi, jotta joutuivat lääkärin tarkkailuun.
Eihän me elämää pelätä, mutta olisi kiva olla terveenä mahdollisimman kauan
ja saada lapset ainakin nelikymppiseksi.
tai siis putosin jo aikaa sitten niiltä "kärryiltä". Jos sulla on ollut sydäninfarkti ei kai se tarkoita sitä että olet jollain tapaa handicapped. Kun homma on
hoidettu ja pallolaajennus tehty elämä palaa takaisin normaaliin. Lopetat röökin polttamisen, alat syömään simvastatiiniä, pudotat painoa ja alat treenaan...ja kaikki funkkaa niin kuin aina ennenkin, vai ei?
Terkkuja,
Palomainen
kukaan kisailee alkaa ja mistä moinen ajatus.
ps. kaikkea hyvää sulle toivoen mettis.
kaa,
t. Palomalainen
ja salaa näin miettii,lämmin ihana paloma, ny nukkuuzzz heips..
Joo iskä on ollut jo kahdesti ohitusleikkauksessa,
ei ole sama iskä kuin ulkonäöllisesti ja pöydän vieressä keskustellessaan.
Mutta hyvä niin, moni on jo heittänyt veivinsä,
moni on maannut vanhainkodeissa kymmeniä vuosia.
Kunto-ohjeet ovat tietysti hyviä,
mutta useille sittenkin tulee niistä ennemmin rasite kuin terveysetu.
Ei paljoa auta kolesterolilääkkeiden syöminen, ne eivät yhtään avarra tukkeentumia,
eikä ohitusleikkauksessa, pallolaajennuksessa, hoideta kuin muutamia pahemmin tukkeentuneita suonia.
Meillä on käyty ”huollossa” ja syöty verenpainelääkkeitä ja kolesterolilääkkeitä jo hyvin nuoresta,
monen lääkärin mielestä aivan turhaan.
Mutta kyllä siltä tuntuu että lääkärit osaavat ihmisen koneistoa huoltaa,
eikä lääkkeet ainakaan kovin helpolla tapa.
Mut, olisiko turvallisempaa Lipitori, ainakin alentaa yhdellä 10 mg pillerillä 3,5 ja allekin.
melkein kaikki on järjestetty,
tavaroita ja vaatteita saneerattu pois,
jopa keittiön kaapeissakin on paljon tyhjää.
Paperit on järjestetty tarkasti kansioihin, selityksin tärkeydestä.
Valokuvat ja kaikki "antiikki" ja muistotavarat ovat järjestyksessä.
Useassa tavarassa on merkintä arvosta ja useimmiten se on 0 €, jota voivat heittää murehtimatta pois.
Nykyään nuoret eivät tiedä yhtään mitään vanhempien asioista, kun 19v lähtevät maailmalle, meidänkin kaikki 100 km päähän ja aluksi kaikki eri suuntiin.
Minä tiedän vanhempani asiat,
kun asun ja olen asunut ikäni alta kilometrin etäisyydellä.
Totta on, ne kotityöt, mitkä tein työssä ollessani tunnissa,
vie nyt 2-3 tuntia.
Kaikki on saavutettu, ja samoin loppusanoin kuin vanhempani ja isovanhempani.
Vähän liian varovainen ja säästäväinen on tullut oltua,
mutta muistakaa tekin säästää ja säilyttää ainakin.
Tässä oli ”luettelo”, tyyliä mies.
toisalta tunnen kateutta, toisaalta ihailua. Olla noin tärkeä osa olemassaolevaa yhteisöa, kuulua noin tiukasti, tietää noin hyvin paikkansa!
Toi metoodisuus teki muhun kyllä nyt vaikutuksen. Huomenna järjestelen kaikki mappini ja kirjoittelen kaikki asiat lappusille...
T.
Palomainen
...aioin viisi vuotta sitten.. taas viime vuonna...viime viikolla.. ehkä ensi viikolla on aikaa! :)
Kaikki paperit ovat järjestyksessä omissa kansioissaan, kuiteista alkaen ja laskut maksetussa aikajärjestyksessä :) Valokuvat vielä odottavat laatikossa.
, että pitäisikö yhdelle lapselle ainakin, neuvoa missä kaikki "tärkkeet" paperit ovat, ja kirjoittaa saate johonkin että mitä heidän tulisi millekin paperille/asialle tehdä - en tiedä onko turhaa, vai eikö.
Tälle nuorimmalle tyttärelleni ja vanhemmalle pojalleni selvittänyt asiat. Tyttärelleni jo pankkiasioista lähtien ja on ollut mukana, kun asioita on hoidettu. Hän on "joutunut" kasvamaan ja "aikuistumaan" pikavauhtia. Ei silti liiaksi.
Ei yhdelle lapselle. Kutsu kaikki kokoon ja käykää paperit ja tärkeät asiat läpi ja miettikää kuka hoitaa minkin asian sitten kun heistä on tullut suvun "vanhimmat". Kuka kertoo tarinat, kuka hoitaa perintöasiat, kuka kutsuu perheen kokoon kun haluttais tavata..
voisi olla perää :)
Optimistinen paloma:)Noin minäkin olen ajatellut jo 10 vuotta eli leskeksi jäämiseni jälkeen. Tavaraa tietysti nyt vähemmän monien muuttojen myötä, mutta listat silti tekemättä. Olishan se helppoo antaa vielä hyvävoimaisena lapsille (4)ja lapsenlapsille (4)listat käteen mitä kukin saa kun on aika koputella viimeselle portille,ettei tarttis tapella. Taidan kuitenkin jättää väliinettei tarvii ny kuunnella, että mä olisin halunnu ton ja miks se sai ton:)))))))
juuri tässä "keski-iässä"; olen jutellut asiasta useiden samanikäisten kanssa joilla on samanlainen terveydellinen tausta kuin minulla ja heillä on kaikki järjestyksessä ja testamentit tehty, lapsille neuvottu pankkilokeron avaimen kätköpaikka ja kaikki koodit kansioissa, nimet päällä...
Itselläni on kaikki levällään ja lapset jos jotain haluaa mun huushollista ja en itse tarvi niin siitä vaan saavat ottaa ja kävellä ulos mun tavarat kainalossa hellehän kaikki muutenkin jää tarvii vain katsoa että on jotenkin tasapuolista.
Emme kylläkään ole tasapuolisuusfanaatikkoja vaan pikemminkin niin että se joka tarvitsee enemmän juuri sillä hetkellä saa myös enemmän. Kyllä ne asiat aina tasaantuvat aikanaan.
Ainiin, munhan piti alkaa järjestelemään asioitani sen sijaan että istuisin mun tietskarin edessä ja jaarittelisin koko lauantaipäivän...
Terkkuja,
Palomainen
Aivan saman olen kokenut, kuin monet muutkin, aika tuntuu menevän hirmu nopeasti eteenpäin ja omat liikkeet hidastuu. Saavuttanut kaiken...? Ehkä en sittenkään vielä...Ei silti pelota ajan loppuvan kesken.
on, olen useasti kirjoittanut 50 chatissa juuri tästä, vanhenemisesta, ja pelosta. Kaikki on jo takana päin? Toiset vaan höpäjää että nyt vasta eloalkaa! Ei juma ei voi millään. Jos totuudessa pysytään ei ole enään tosiaan montaa vuotta jäljellä ja nekin mitä on ovat varmaan raihnaiset elot.
hoono soomi, niin voisitko kertoa mitä tarkoittaa sana peloittaa? Minua on joskus pelottanut, mutta en tiedä onko minua koskaan peloittanut kun en ymmärrä sanan merkitystä.
kaikki muu. Oliko toi nyt sun mielestä jotain tärkeetä sanoa?
T. Paloma
vastannut kysymykseeni, vai etkö sitä ymmärtänyt?
huonon suomen sanani asiayhteydestä muutenkin. Tyypillistä; sen sijaan että olisit kehaissut suomenkielentaitoani niin monen poissaolovuoden jälkeen (puhun suomea normaalisti pari kertaa viikossa) takerruit yhteen kirjaimeen! Miinusta hankkeelleni...
Palomalainen (ei terkkuja)
Yritin äsken vähän samansuuntaista viestiä lähettää, mutta ei kelputettu sanoinkohan liian kiukkuisesti asiani!
Olen kuitenkin lukenut juttujasi ja nyt kun tiedän, että olet asunut ulkomailla 40 vuotta, ihmettelen erittäin hyvää suomen kielen taitoasi.
Tälle palstalle kirjoittavat asuvat suurin osa Suomessa ja kirjoittavat "huonoa suomen kieltä". Minusta on typerää puuttua henkilökohtaisesti johonkin virheeseen; moittijat eivät itse tiedä, että kieli muuttuu vähitellen. Vielä vähän aikaa sitten oli ehdottomasti väärin sanoa - alkaa tekemään, piti olla alkaa tehdä; nyt molemmat muodot ovat samanarvoisia. Esimerkkejä 40 vuoden ajalta olisi sadoittain.
Asuin 5 vuotta Ruotsissa, poismuuttaessani olin 30 -vuotias. Ikinä en sinne takaisin muuttaisi.
kannustavasta viestistä. Käyn toki Suomessa pari-kolme kertaa vuodessa mutta en ole puhunut suomea kotikielenä todellakaan melkein 40 vuoteen. Pisin jakso kun olen ollut kokonaan poissa Suomesta oli 17 vuotta ja sillä ajalla kieli muuttuu; esim. "luomu" oli minulle täysin uusi sana, samoin monet tietotekniikkaan liittyvät sanat aivan tuntemattomia. Olen tavallaan oppinut suomenkielen uudelleen Ruotsiin muuttoni jälkeen koska olen nyt ollut tiheämmässä yhteydessä Suomeen ja kuulen enemmän suomenkieltä.
Olin ainoa suomalainen sellaisesa parin miljoonan asukkaan kaupungissa E-Amerikassa yli kymmenen vuotta ja en ole ollenkaan ylpeä siitä että että kieleni tarttui kitalakeen kun ovikelloa soitti eräs suomalaisperhe joka oli käymässä siellä ja saaneet osoitteeni jostain "ainoana suomalaisena siellä".
Kieltä täytyy harjoittaa niinkuin muitakin taitoja; ei se kokonaan unohdu mutta kyllä se voi hautautua kaiken muun kaman alle jonnekin aivojen "konvoluutteihin".
Terveisin,
Paloma
En tiedä, mitä minun olisi pitänyt elämässäni vielä saavuttaa. Rakkaat, hyvin pärjäävät lapset, se on minulle tärkeintä.
Joutaisin jo pois, ei ole enää mitään haluamisen arvoista saavutettavaa.
Miksi pitäisi vielä saavuttaa jotain, että elämä olisi elämisen arvoista?
Sinulla on rakkaat lapset, kenties jo olevia tai tulevia lastenlapsia. He tarvitsevat sinua. Olet edelleen tärkeä vanhempana ja isovanhempana.
mahdollisuuksia.Meillä hinduilla tämä on vain
kiertokulkua!!
on vain yksi elämä ja se pitäisi vielä elää niin että on saanut jotain aikaseksi ja kirjoittanut sen kirjan ja istuttanut sen omenapuun ja saanut sen lapsen ja mitä kaikkia. Kirja on vielä kirjoittamatta ja rikkaudet hankkimatta. Elämäntehtävä aivan levällään ja yhtäkkiä tuleekin muistutus siitä että jospa aika loppuukin kesken....
Sitäpaitsi en muuten haluaisikaan syntyä uudelleen joksikin torakaksi.
T. Paloma
pitää sanoo että nuorena oli asioita jotka pelotti, nykyään en pelkää enää mitään, en osaa sanoo missä vaiheessa pelot on kadonneet muistaakseni joskus 13-14 ikävuoden jälkeen kun lähin maailmalle..mikään arkajalka en oo koskaan ollu, mutta kyllä mää pelkäsin muksuna pimeetä ja ukkosta.
Jotenkin tuntuu että en osaa enää pelätä..mistähän sekin ihme juttu johtunee...vaikka maailmassa on kriisitilannetta toisensa jälkeen se ei enää pelota silleen kun nuorena joku asia joka oli paljon vähäpätösempi.
Lentopelko mulla oli vuosikausia, mutta lensin silti, ei se niin kova juttu sentään ollu.
Nykyään ei oo väliä mihin koneseen meen, en osaa enää pelätä.
Vanhuus tulee kaikille, en osaa surra sitä vielä tässä vaiheessa siihenhän on vielä aikaa...vaikka kuin paljon:)
Olen elänyt ja elän edellenkin ,niin kauan kuin Jumala suo.En pelkää kuolemaa, vain kipuja pelkään kuollessa.
"Roppa" sanoo, että ei enään jaksa niinkuin ennen, ja siksi pitääkin tehdä uusia valintoja. Pitää järjestää elämä aina sellaseksi, kun on hyvä. Kaikilla se ei ole mahdollista, ymmärrän... Mut pitää ajatella itseä ja terveyttä.