Yön sinisen seitissä laskeudut uneeni,
vierailet nukkuvaa sielua
silmiä polttavan tietoisuuden
utuisessa, hohtavassa valossa.
Tuskallisen lähellä olet,
kun aamu kutsuu arkeen
ja tuuli heiluttaa unet helmiksi -
kaikkien silmille näkyviksi, aidoiksi.
Yhtäkään kimallusta sinusta en anna pois!
vierailet nukkuvaa sielua
silmiä polttavan tietoisuuden
utuisessa, hohtavassa valossa.
Tuskallisen lähellä olet,
kun aamu kutsuu arkeen
ja tuuli heiluttaa unet helmiksi -
kaikkien silmille näkyviksi, aidoiksi.
Yhtäkään kimallusta sinusta en anna pois!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kauniisti kerrottu.
Kimallus antaa hohdon päivän,
poistaa mielestäs huolen häivän.
Arjessa silloin mukavampi ahertaa,
aatella unta utuista, naurahtaa.
Taasen ilta saapuu mukanaan yö,
on päättynyt päivän työ,
nyt on lähelle kaipuu suuri,
ikävä vastassa kuin muuri.
Muista silloin ystäväin,
voit olla mun lähelläin.
Yössä sinisestä seitistä laskeutuu,
huone valosta täyttyy, valaistuu,
Tietoisuuden uneen verhoilee,
lailla seitin sinisen hauraan niin.
Kunnes uusi aamu sarastaa...
Tahtoisin olla se olemassaoleva ystäväsi
Ihanaa luettavaa, kiitos