Olettekos tyytyväisiä oloonne ja elämäänne eläkkeellä?
Minusta oikeastaan olisi kiva tehdä vielä töitäkin aina välillä, ja niinpä entisessä työpaikassani olenkin tehnyt sijaisuuksia ym.Sinne olen aina atervetullut ja haluttu.
Mutta auta armias, kun olen jostain muualta kysynyt.Eivät viitsi edes vastata, varmaankin suorastaan nauravat, kun kuulevat 60 ikäni!
Enpä ole aiemmin ikärasismia kokenutkaan!
Minusta oikeastaan olisi kiva tehdä vielä töitäkin aina välillä, ja niinpä entisessä työpaikassani olenkin tehnyt sijaisuuksia ym.Sinne olen aina atervetullut ja haluttu.
Mutta auta armias, kun olen jostain muualta kysynyt.Eivät viitsi edes vastata, varmaankin suorastaan nauravat, kun kuulevat 60 ikäni!
Enpä ole aiemmin ikärasismia kokenutkaan!
Vastaukset 29
Vanhimmat
tyytyväinen. 50 vuoden työputki riitti minulle. En missään tapauksessa kaipaa takaisin töihin. Nautin vapaudesta ja kiireettömyydestä. Vaikka joskus tuntuukin siltä, että aika ei riitä, on niin paljon tekemistä. Mutta kaikki on mielekästä. Enää ei herätyskello soi kukonlaulun aikaan eikä kotityöt pakkaa päälle illalla. Näin on hyvä ja olen omasta mielestäni ansainnut tämän.
Ikärasismia en ole koskaan kokenut. Ja nyt jos kokisin, en välittäisi. Nauraisin.
riittää.Aluksi kun jäin eläkkeelle, tein aivan hullunlailla kaikkia rästihommia mitä ei koskaan töissä ollessa ehtinyt.
Mutta nyt myöhemmin on varsinainen laiskamato iskenyt, no joo, tuonhan voi tehdä huomenna, tai sitten jopa ylihuomenna..Kun ei ole mitään pakkoa, joka rytmittää päivää, niin on alkanut suorastaan lusmuilemaan.
Nyt vasta olenkin alkanut mietttimään noita työkuvioita uudesta näkökulmasta. Ja näin sitten käynyt tuurailemassa silloin tällöin.Onhan se rankkaa työelämässä, mutta nyt on alkanut tuntua siltä, että elämässä pitäisi sittenkin olla jotain pakkoja, esim.herätä kellonsoittoon.
minua vanhempi eläkeläinen antoi ohjeita
ajan käytöstä.
Sanoi että on koetettava pitää jonkinlaista aikataulua yllä.
Hänellä on viikon jaksossa yksi pyykki ja silityspäivä,
yksi päivä siivoamiseen, yhden päivän voi käyttää
vaikkapa leipomiseen ja keittämiseen.
Nykyisenä pakastimien kulta-aikana voi tehdä varsin paljon
valmiiksi myöhempiä aikoja varten,
Sitten voikin varata päivän vaikkapa kahvikekkereihin ystävien
kanssa, samoin kuin päivä kirjastossa käymiseen, jos pitää
lukemisesta. Puhumattakaan muista
harrastuksista joista sattuu pitämään.
Jossakin välissähän on ehdittävä vielä
kauppaankin ja hoitamaan muita juoksevia
asioita.
Nämä ohjeet hän minulle antoi ja olen
valmis heti kokeilemaan, kun tuntuu siltä
etten oikein ole sinut ajankäytön kanssa.
Tosiaan on se kyllä ihmeellistä kun työnantaja arvostaa vanhoja.
Minäkään en ollut mikään ihannetyöntekijä, kai hommat silti tuli hoidettua.
Oletko tehnyt oikein verokirjalle, vai vaan pimeänä ?
Minä olen kaikki tehnyt niin kun ei saa tehdä,
sekä saanut etuina työnantajan vuokraamia mökkejä käyttöön lapsilleni.
Myös pakettiautoa ja maasturia olen päässyt ajamaan, kun sellaisen ei olisi varaa.
sellaisiin hommiin, joita voisi ilman verottajan kahmaisua tuloista tehdä. Jonkunverran jää sitten käteen kuitenkin. Kiitos sen että työeläkkeellä saa kuitenkin tienata niin paljon kuin haluaa, ja maksaa sitten sitä suurta vero%.
vielä vähän kuin koeajalla tässä eläkejutussa.
En tosin ole enää aktiivi, mutta kuitenkin
firman kirjoissa ja palkalla.
Ihana olotila, saa tehdä kaikkea mitä haluaa,
sikäli kuin rahat riittää.
Nyt on kaikki mahdollisuudet matkustella ja
tavata ystäviä.
Siihen kun aikaisempina vuosina oli vain
rajoitetusti aikaa.
Rehellisesti sanottuna, joskus olisi kyllä kiva
tehdä välistä jotain "tuottavaakin"
Kai sitä haluaisi jotenkin todistaa, lähinnä
kai itselleen, että on vielä kykenevä siihen.
Nauti sinä mahdollisuudestasi ottaa molempien
elämäntapojen parhaat puolet itsellesi.
eläkkeensaaja. Jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2000, joten aikaa sopeutua on ollut. Mutta kun ei millään meinaa sopeutua. Olin kai työnarkomaani, yksineläjä kun olin.
Harrastuksetkin liittyivät työympyröihin.
Töistä kun joutui lähtemään, putosi kuin tyhjän päälle. Pari vuotta minäkin tein "keikkahommaa" työnantajalleni, palkkaa en voinut ottaa, joten sain aina lahjakortin.
Olin tosi tyytyväinen. Mutta sitten piti sekin jättää ja on kova paikka olla "vaan tekemättä mitään".
Joskus menee päiväkausia, ettei tule tehtyä mitään kummempaa, pakolliset vain, sitten tulee hirveitä tarmonpuuskia ja heiluu kuin heinämies. Totta puhuen, tekemistä joutuu jopa välillä keksimään.
Minä olen tavoiltani hyvin siisti ihminen (komerot esim.), ja kun ei siellä muita käy penkomassa, eihän niissäkään mitään siivottavaa ole.
Kesäisin on onneksi puutarhatyöt, mullassa minä möyrisin vaikka yötäpäivää.
ihana harrastus, näin kevään tullen on aivan mahtava henkireikä.Ja tietenkin kesällä.
Mutta syksyä en uskalla edes ajatella, voi kun keksis jonkun kiinnostavan harrastuksen, tai saisi jonkun vaikkapa yksi päivä viikossa työn, jota osaisi tehdä.
Justiin niin, päiväkausia menee nykyisin, ettei tule tehtyä juuri mitään.
Komerot on vielä siivoamatta, mutta ehtiihän ne ylihuomennakin.
Harrastaakin voi nykyisin netin välityksellä melkein vaikka mitä. Toisaalta hyvä asia, toisaalta huono. Ei tarvitse lähteä kotoa minnekään, jos ei halua. Mutta mitä enemmän nyhjää neljän seinän sisällä, sitä korkeammaksi nousee kynnys lähteä.
Monimutkainen juttu, tämä nykypäivän eläkeläisyys.
Miten ihmeessä jokaikiseksi päiväksi keksisi mielekästä tekemistä, ettei tylsistyisi.
Se vaara tässä on olemassa.
kun täällä netissä alkaa surffailemaan, niin aikaa menee ihan tuntitolkulla huomaamatta.
tuntityötä tiedossa.Palkkaamme vain osa-aikaisia ja tuntityöläisiä.
En ymmärrä enkä varmasti koskaan tule ymmärtämään niitä eläkeläisiä, jotka ovat sitä mieltä, että on niin kiire, etteivät vuorokauden tunnit meinaa riittää.
Kyseinen väittämä on joko snobbailua tai sitten ihminen ei osaa jakaa aikaansa oikein.
sanoin minäkin kaikille, että minusta ei tule sellaista kiireistä eläkeläistä, jolla on niin kauheasti tekemistä, ettei mitään ehdi.
Heitähän olin olin nähnyt,ja heistä kuullut.Niin kiirettä piti heillä.
Näin sanoin, ja edelleenkin olen samaa mieltä.Ei ole kiirettä.Mitähän he oikein hääräävät kiireissään?
Mikä on työhönperehdytys? Vai joutuuko menenmään kylmiltään kassalle?
Parin tunnin perehdytys.
eläkeläinen. Teen vielä pientä keikkaa työnantajalle ihan normaalisti. Jätin parhaan palan jäljelle. Muuten aika on kulunut yhdessä sivubisniksessä, joka jäi perintönä mieheltä. Muuttoja on perheen sisällä, tänäänkin taas muutettiin. Suuri muutto pitäisi olla tehty 30.6. Silloin tulee 37 vuotta täyteen siinä paikassa. Olen tyytyväinen, kun on terveyttä. Kantaminen kerrostalon kuudenteen kerroksen onnistuu. Kaikki tavarat eivät mahdu hissiin.
kerrostalon 6:een kerrokseen? Lieneehän tuossa talossa hissi, ettei tarvitse tavaroita portaita pitkin raahata.
Olen ollut toistakymmentävuotta eläkkeellä, enkä ole pitkäksi aikaani kokenut. Nauttinut olen jokaikisestä päivästä. Joskus on kiirettä, mutta yleensä päivän rytmi on samanlainen joka päivä.
Nousen aina aamuisin samaan aikaan klo 8.00. Lehden lukukin vie melkoisen tovin aamusta. Harrastuksia miehelläni ja minulla on sopivasti, joten emme mökkiydy neljän seinän sisälle.
Lastenlapset myös antavat sisältöä elämäämme.
Eläkkeelle jäätyäni kaipasin kovastikin työkavereitten seuraa ja sitä sosiaalista kanssakäymistä, mitä työssä ollessa syntyy. Pian kuitenkin harrastusten myötä tuli uusia tuttavuuksia ja täyttivät tuon aukon elämässäni.
En todellakaan kaipaa työelämään.
vaan tyttäreni taannoin. Hissi on niin pieni, ettei esim. 120 cm leveä sänky mahdu. Kolmeen pekkaan vietiin ylös. Itse muutan yksikerroksisesta rivitalosta toiseen yksikerroksiseen. Onneksi on hyvät tasoratkaisut. Katson uusia talojakin tällä silmällä. Nuorena ei kiinnitä huomiota muutamaan portaaseen.
itse muuttanut. Olin jo oikein huolissani:)).
Rivitalo onkin oikein mukava asumismuoto. Pääsee ulos mukavasti eikä ole hirveän paljon pihatöitä.
Onnea uudelle asunnollesi!
Tulette nuoremmat huomaamaan.
Me iäkkäämmät kansalaiset emme ole mitään muuta kun välttämätön paha, joku kulu, hoitopaikka- tai sairaanhoitokulu.
..itse olit nuori?
Ettäkö ollaanko onnellisia eläkeläisiä?
No, tottahan toki ollaan. Kyllä tässä iässä edes jostain täytyy olla onnellinen, mitä järkeä on muuten edes elää?
Kysyn vain.
Ja niin kiire on joutua kylpylästä kylpylään ja kasvohoidosta jalkahoidon kautta kokovartalohierontaan, että kiirettä pitää elääkin siinä välissä.
Työelämässä joku muu määräsi vauhdin, nyt määrään minä.
Ja nuoret miehet, kieltämättä.
Kivaa on, juu, kiitos kysymästä.
niin kysynpä nyt, että onkos
Pertta-tädillä sihteeriä.
Ei noitten kiireitten keskellä
varmaankaan muuten joutaisi
tänne palstoille kirjoittelemaan.
Tuli sitten mieleeni toinenkin
kysymys: Mites Pertta-täti ratkaisisi
asian, jos ei olisikaan onnellinen?
Olethan sitä mieltä ettei sitten
olisi mitään järkeä edes elää.
Mikähän mahtaisi olla sellainen sopiva
ratkaisu, pätkä hamppua, vai revolveri?
No ei takerruta pieniin, vaan nautitaan
elämästä, tässä ja nyt!
Antoisaa sunnuntaipäivää kaikille.
Vai vielä sihteeriä! Minä raapustan tänne joskus pikku jutun, nytkin oli kasvonaamio ja tuolla säärien tienolla helläkätinen hieroja.
Täytyyhän tytön välillä rentoutua.
Toinen kysymyksesi on täysin hypoteettinen.
Sellaista en edes ajattele.
Onnellisuus ei tule itsestään, sitä täytyy koko ajan tavoitella ja tehdä sen eteen töitä.
Kuten nyt tuo minun jalkahoitajani. tekee töitä minun onnellisuuteni eteen.
tuota Pertta-tädin elämänasennetta.Pertta-täti osaa tehdä elämänsä mukavaksi.Onnellisuus ei tosiaan tule itsestään, sen eteen täytyy tehdä töitä, niinkuin Pertta-täti sanoi.
Niin olet aivan oikeassa, kuten aina.
Ihastuttava on tuo Sinun asenteesi elämään.
Jos nyt jossakin vaiheessa ja kiireenkin
keskellä, voisit ilahduttaa meitä muita,
pitämällä pientä elämäntapakoulutusta?
Tekisit monta pientä piipertäjää tosi onnelliseksi.
Jälleen aurinkoista päivää toivotellen!
Hyvältä tuntuu tämä eläkejakso taas,olen osittain vielä töissä.Vähän alussa oli outo olo,kun joka aamu ei olekkaan varhain nousua.Mutta nyt on aikaa tehdä niitä juttuja mitä on aina halunnut,mutta ei ole jaksanut tai ehtinyt.Töissä taas jaksaa,kun tietää että voi taas levätä kun työjakso on ohi.Töissä sijainen sai kokopäivätyön,kun työkaverini tekee myös osa aikaisena.Tämä järjestely sopii minulle tosi hyvin,välillä rauhallista ja sitten taas hulinaa ympärillä.
on aivan mainio asia. Suosittelen kaikille. Olemme kyllä sen ansainneet. Suurin osa meistä on varmaan ollut jonkinlaisessa työssä heti, kun on kyennyt. Ehken jaksoin olla töissä eläkeikään asti, kun olin osa-aikaisella loppupäässä. Lisäksi ehdin olla enemmän rakkaan mieheni kanssa. Yhteisiä täyseläkepäiviä meille ei suotu.
Tämä on hyvä ratkaisu,jaksaa tosiaan erilailla,niin töissä kun kotona.Itse olen lapsenlikkana 13v. aloittanut ja siitä se työssä olo alkoi,niinkuin monella meistä.Ystäväpiirissäni on käynyt niin myös että yhteisiä eläkevuosia ei tullutkaa vaan unelmia niistä jäi..Jaksamista sinulle ja hyvää kesän alkua.