Alkoi tuntua (varsinkin euron tultua) että raha irtoaa seinästä turhan kevyesti. Nytpä:
- mietin tarkasti mitä tarvitsen ruokakaupasta ja ostan vain sen. Ei muuta. Ei mitään muuta.
- teen ruuat itse, syön samaa maukasta kalakeittoa jonkun päivän ja otan evääksi töihinkin.
- en osta jokapäiväistä siideriä
- leivon leipää
- olen alkanut nauttia suunnitelmallisuudesta. Siitä että tiedän, että ennen kun kävin ostoksilla joka päivä ja söin ja mussuttin kaiken aikaa, menetin paitsi rahani myös osan hyvinvoinnistani. Jääkaapissa on ehkä vain porkkanoita ja vihanneskeitto ja päivän välttämätön (itse valmistettu ) kala/broileriannos, mutta siellä on juuri se mitä tarvitsen eikä yhtään mitään turhaa. Jos ennen viikossa vein lähikauppiaalle 80-100 e, nyt vien 20. Voin paremmin, rahaa säästyy radikaaleja määriä, kaikki hyvin
- mietin tarkasti mitä tarvitsen ruokakaupasta ja ostan vain sen. Ei muuta. Ei mitään muuta.
- teen ruuat itse, syön samaa maukasta kalakeittoa jonkun päivän ja otan evääksi töihinkin.
- en osta jokapäiväistä siideriä
- leivon leipää
- olen alkanut nauttia suunnitelmallisuudesta. Siitä että tiedän, että ennen kun kävin ostoksilla joka päivä ja söin ja mussuttin kaiken aikaa, menetin paitsi rahani myös osan hyvinvoinnistani. Jääkaapissa on ehkä vain porkkanoita ja vihanneskeitto ja päivän välttämätön (itse valmistettu ) kala/broileriannos, mutta siellä on juuri se mitä tarvitsen eikä yhtään mitään turhaa. Jos ennen viikossa vein lähikauppiaalle 80-100 e, nyt vien 20. Voin paremmin, rahaa säästyy radikaaleja määriä, kaikki hyvin
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olet ilmeisesti yksinäinen eläjä. Esimerkkisi toimii kohdallasi siis hyvin ja onnittelut siitä. Nauti tilanteestasi niin kauan kun ei ole perhettä. Katsotaan sitten uudestaan...
Kyllä nää perheelliset sitten jaksaa itkeä.
Oliko pakko sitä perhettä perustaa vai tuliko se taas "vahingossa".
Ja kerropas vielä miksi perheelliset eivät voi tehdä itse ruokaa, leipoa leipää ja olla ostamatta alkoholia? Näitähän kirjoittaja ehdotti. Muuta ei voi sanoa, kun onneksi en ole sinun lapsesi.
Voi Hitsin nevada...
Minä olen mitä onnellisin lapseni kanssa, se siittä "vahingosta" ja "pakosta".
Huom!! En juo kun yhden - kaski siideripulloa VUODESSA (Jouluna, Juhannuksena). Se siittä vihjailusta. Ja onneksi ei ole viinalla läträävää ukon rahjustakaan , kenelle pitäisi sitä alkoa kantaa. Teen itse melkein kaiken, perunoista ja porkkanoista alkaen.
Lukutaidottomille, pitää rautalangasta vääntää: TARKOITIN, ETTÄ PERHEELLISEN ON VAIKEA SUUNNITELLA KOKO VIIKON MÉNUUTA ETUKÄTEEN, VAIKKA KYLLÄHÄN SE JOILTAKIN ONNISTUU SEKIN.
JA JOS EI TULLUT VIELÄKÄÄN SELVÄKSI: TARKOITUKSENI EI OLLUT VALITTAA OMAA OSAANI. OLEN TAATUSTI ONNELLISEMPI KUIN JOS ELÄISIN YKSIN.
Hyvää jatkoa vaan kaikille ymmärtämättömillekin. Yrittäkää tulkita viestit oikein.
Miten ihmeessä olet saanut laitettua ruokaan(?) sata euroa viikossa! Meikäläiseltä meni markan aikana tuommoiset 800 mk/kk. Nyttemmin en ole pitkään aikaan laskenut mitä menee, mutta samat ostotottumukset on edelleen. Kenties vähän olen kiristänytkin pussukan nyörejä.
Onko niin että miesihmiset todellakin ostavat koko ajan vain gourmet-tuotteita...? Poikaystävällänikin on kaikenmaailman kotletit ja herkut jatkuvasti. No, hänellä on toki työkin, minulla ei.
Itselläkin kun käy ruokakaupassa, niin useimmiten lasku on 40-60 e. Kun muutaman kerran joutuu sitten vielä lähteä hakemaan "vain yksi litra maitoa", niin satanen on nopeasti täynnä. Pitää tietty tunnustaa, että esim. ostan lähestulkoon aina nautaa enkä possua, vaikka se onkin 2 kertaa kalliimpaa. Sitten jos vaikka kerran syö jonkun pihvin raflassa, niin siihenkin hujahti 15 egee.
Ajatuksesi toimivat tiettyyn rajaan asti. Loppupeleissä syömiskuluissa ei voita niin paljoa kuin voisi kuvitella. Lähinnä "ulkona" syöminen maksaa suhteessa paljon ja jos ei ota kaupasta aina sisäfilettä vaan tyytyy normaaliin perusedulliseen sikaan niin ero porkkanaan nähden on niin pieni että ei ajatukset himmenee liikaa muuteman euron takia.
Suurimmat säästöt teet kun lopetat lehtien tilaamisen, puhut vähemmin kännykkään, ajat autolla vähemmin (isompi säästö kuin luuletkaan)ja jätät baarissa käynnit vähemmälle.
Listaamani asiat ovat niitä joihin rahaa menee helposti isojakin summia melko huomaamatta.
Itse tein suuren kuluremontin jo 4 vuotta sitten ja toimi hyvin. Ihan niin hyvin että en ole muuttanut tapojani ennalleen. Paljon helpompi elää kun postiluukusta ei tule jatkuvasti laskuja.
Pakon edessä siihen ei tarvitse edes uskallusta.
Toisilla ruokakustannukset todellakin ovat tähtitieteellisiä. Pienituloinen myöskin säästää mukavasti, jos leipoo itse leipänsä. Itse olen n. 8 kuukautta leiponut itse ja kyllä sillä säästää vähintään n. 20 euroa kuukaudessa. Syön tosin aika paljon juuri leipää. Jos on perheellinen, tuo säästö luonnollisesti vielä kasvaa tuosta. Myös jättämällä valmisruoat pois säästää kymmeniä euroja.
Tietenkään yksittäinen muutos (esim. pelkkä leipominen tai lehtitilausten lopettaminen) ei saa aikaan kovin suurta säästöä, mutta euro sieltä toinen täältä.
lisärahoitus ole ratkaisu, vaan oman asenteen muuttaminen.
On varmasti terveellistä tehdä joskus kunnon läpikäynti talousasioissa.
Itselleni tämä oli ajankohtaista kymmenisen vuotta sitten. Asetin tavoitteeksi saada kaikki osamaksut ja pikkuvelat pois kolmen vuoden sisällä. Näin se meni:
Minulla oli kaksi puhelinliitäntää kännykkä.
Toinen puhelin pois. (Tänään minulla on vaan kännykkä ja netti. Riittää hyvin.)
Kaksi päivälehteä. Toinen pois.
Kampaajamaksut älyttömiä. Annoin tukan kasvaa koska olen taitava tekemään pitkästäkin tukasta kampauksia.
Aloin leipoa kaiken itse. Hyvää ja todella kannattavaa.
Myin auton pois koska asuin keskustassa enkä käyttänyt autoa juuri koskaan. Säästyin P-paikan maksamiselta, veroilta ja vakuutuksilta.
Onneksi en ole koskaan tupakoinut ja jokaviikonloppuinen viinipullon osto jäi myös pois.
Aloin harrastaa enemmän liikuntaa. Paino putosi ja voin hyvin.
Sain uutta energiaa sitä mukaa kun näin että toimeenpiteeni toivat tuloksia.
Joka kuukauden lopussa oli rahaa monta tonnia enemmän jäljellä kuin aikaisemmin. Kaikki liika meni jonkun velan lyhentämiseen tai loppumaksuun.
Mikä ihana tunne kun tunsi taas olevansa VAPAA
rahahuolista!