Prätkä on mukava harrastus. Joillekin se on nautinnollista ajamista kurveja nuollen, nopeata vaihtamista, jopa kumin polttamista ja keulimista. Jollekin se on pitkiä matkoja suomen tai euroopan suvessa, jopa säistä piittaamatta. Jollekin se on rauhallista cruisailua pieniä asfalttiteitä isolla ja vääntävällä pelillä. Jollekin enduron tuomia mahdollisuuksia poiketa kadulta pienelle hiekkatielle tai jopa metsäpolulle. Lisäksi vielä erilainen kisa- ja kerhotoiminta laitteiden kanssa värkkäämisineen ja kavereitten kanssa turisemisineen.
Niin on monenlaista prätkää ja monenlaista tapaa harrastaa. Prätkämiesten/naistenkin kesken tuppaa välillä syntymään kinaa siitä, mikä on se oikea tapa harrastaa. Yleensä jokainen yrittää puolustella omaa kantaansa järkisyillä, jokainen haluaa olla oikeassa rationaalisin perustein. Mutta eihän prätkäharrastus missään muodossa ole mitään logiikkaa, ei yleensäkään asioita harrasteta sen vuoksi, että se on järkevää. Ei edes urheilua jaksa harrastaa pelkästään kunnon vuoksi. Kyllä harrasteesta pitää nauttia, saada jotain tyydytystä. Niinpä prätkähommissakin taitaa melkein kaikilla olla pohjimmillaan kyse elämästä nauttimisesta, huvista ja mielihyvästä.
Niinpä kannattaisi ehkä jättää turhat perustelut pois siitä, mikä on oikea moottoripyörä, mikä oikea tapa harrastaa. Yleensä kärkevimmät mielipiteet tasoittuukin harrastevuosien karttuessa. Tai sitten kärkevimmät harrastajat luopuvat koko hommasta, kun eivät ole siitä tosissaan nauttineetkaan ja sitten pitää vikistä toisten harrastetavasta, kun on ikävä katsella niiden iloa harrasteensa parissa.
Muutama asia on kaikessa prätkäilyssä yhteistä. Prätkä on ajopelinä ihan omanlaisensa, täysin erilainen aparaatti mitä auto, vene tai lentokone. Varmaan myös määrätynlainen vapauden tunne on kaikille motoristeille yhteinen.
Tällä filosofisella pohdiskelulla saattelen itseni sekä teidät muut prätkähemmot kohti kevättä, samalla toivotellen turvallisia ja nautinnollisia ajokilometrejä. Nautitaan prätkäilystä eikä provosoiduta näilläkin palstoilla kirjoittelevien häiriköiden surkeista katkeruudenpurkauksista. Ja annetaan arvo kaikille harrastajille. Käsi pystyyn motoristit tien päällä, oli sitten alla mikä peli tahansa!
Niin on monenlaista prätkää ja monenlaista tapaa harrastaa. Prätkämiesten/naistenkin kesken tuppaa välillä syntymään kinaa siitä, mikä on se oikea tapa harrastaa. Yleensä jokainen yrittää puolustella omaa kantaansa järkisyillä, jokainen haluaa olla oikeassa rationaalisin perustein. Mutta eihän prätkäharrastus missään muodossa ole mitään logiikkaa, ei yleensäkään asioita harrasteta sen vuoksi, että se on järkevää. Ei edes urheilua jaksa harrastaa pelkästään kunnon vuoksi. Kyllä harrasteesta pitää nauttia, saada jotain tyydytystä. Niinpä prätkähommissakin taitaa melkein kaikilla olla pohjimmillaan kyse elämästä nauttimisesta, huvista ja mielihyvästä.
Niinpä kannattaisi ehkä jättää turhat perustelut pois siitä, mikä on oikea moottoripyörä, mikä oikea tapa harrastaa. Yleensä kärkevimmät mielipiteet tasoittuukin harrastevuosien karttuessa. Tai sitten kärkevimmät harrastajat luopuvat koko hommasta, kun eivät ole siitä tosissaan nauttineetkaan ja sitten pitää vikistä toisten harrastetavasta, kun on ikävä katsella niiden iloa harrasteensa parissa.
Muutama asia on kaikessa prätkäilyssä yhteistä. Prätkä on ajopelinä ihan omanlaisensa, täysin erilainen aparaatti mitä auto, vene tai lentokone. Varmaan myös määrätynlainen vapauden tunne on kaikille motoristeille yhteinen.
Tällä filosofisella pohdiskelulla saattelen itseni sekä teidät muut prätkähemmot kohti kevättä, samalla toivotellen turvallisia ja nautinnollisia ajokilometrejä. Nautitaan prätkäilystä eikä provosoiduta näilläkin palstoilla kirjoittelevien häiriköiden surkeista katkeruudenpurkauksista. Ja annetaan arvo kaikille harrastajille. Käsi pystyyn motoristit tien päällä, oli sitten alla mikä peli tahansa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
tulee se vähemmälläkin spämmämisellä selväksi
Oikea mp on mikä tahansa mp. Totta siis puhut.
Kärkevistä mielipiteistä sen verran, että millä tahansa elämän alueella ikä vähentää jyrkkää mustavalkoista hyvä/paha, oikea/väärä asettelua. Iän myötä alkaa hyväksymään ja ymmärtämään omista näkemyksistään poikkeavia mielipiteitä ilman, että "toisinajattelijaa" tarvitsee yrittää täysin teilata heti kättelyssä...
Se on tämä "späsmäys sucks" näitä kymmenen sekunnin / puolenminuutin hemmoja. Joiden käsityskyky, ja keskisttymiskyky ei riitä pitemään. Heitä varten on yhdenkuvan sarjakuvat, lyhyet valmiiksi nauretut sketsit televisiossa, jne. Eivät he jaksa keskittyä näin hienon tekstin saloihin mitä kirjoitit Bikeman. Valitettavasti.
Kiitoksia Bikerille kirjoituksesta, jossa on harkintaa ja lisäksi pippurista kommentointia!
Morjestellaanpa leveästi!
..vaikka mm. iltapäivälehdistö ja tv yrittääkin kovasti repiä marginaalimotoristiryhmistä lööppejä ja sitäkautta edistää keskinäistä paheksuntaan ja eripuraa.
Toivottavasti kuitenkin käsi nousee merkkiin ja ajoasennon malliin katsomatta, kuten jo totesitkin.