Prätkä on mukava harrastus. Joillekin se on nautinnollista ajamista kurveja nuollen, nopeata vaihtamista, jopa kumin polttamista ja keulimista. Jollekin se on pitkiä matkoja suomen tai euroopan suvessa, jopa säistä piittaamatta. Jollekin se on rauhallista cruisailua pieniä asfalttiteitä isolla ja vääntävällä pelillä. Jollekin enduron tuomia mahdollisuuksia poiketa kadulta pienelle hiekkatielle tai jopa metsäpolulle. Lisäksi vielä erilainen kisa- ja kerhotoiminta laitteiden kanssa värkkäämisineen ja kavereitten kanssa turisemisineen.
Niin on monenlaista prätkää ja monenlaista tapaa harrastaa. Prätkämiesten/naistenkin kesken tuppaa välillä syntymään kinaa siitä, mikä on se oikea tapa harrastaa. Yleensä jokainen yrittää puolustella omaa kantaansa järkisyillä, jokainen haluaa olla oikeassa rationaalisin perustein. Mutta eihän prätkäharrastus missään muodossa ole mitään logiikkaa, ei yleensäkään asioita harrasteta sen vuoksi, että se on järkevää. Ei edes urheilua jaksa harrastaa pelkästään kunnon vuoksi. Kyllä harrasteesta pitää nauttia, saada jotain tyydytystä. Niinpä prätkähommissakin taitaa melkein kaikilla olla pohjimmillaan kyse elämästä nauttimisesta, huvista ja mielihyvästä.
Niinpä kannattaisi ehkä jättää turhat perustelut pois siitä, mikä on oikea moottoripyörä, mikä oikea tapa harrastaa. Yleensä kärkevimmät mielipiteet tasoittuukin harrastevuosien karttuessa. Tai sitten kärkevimmät harrastajat luopuvat koko hommasta, kun eivät ole siitä tosissaan nauttineetkaan ja sitten pitää vikistä toisten harrastetavasta, kun on ikävä katsella niiden iloa harrasteensa parissa.
Muutama asia on kaikessa prätkäilyssä yhteistä. Prätkä on ajopelinä ihan omanlaisensa, täysin erilainen aparaatti mitä auto, vene tai lentokone. Varmaan myös määrätynlainen vapauden tunne on kaikille motoristeille yhteinen.
Tällä filosofisella pohdiskelulla saattelen itseni sekä teidät muut prätkähemmot kohti kevättä, samalla toivotellen turvallisia ja nautinnollisia ajokilometrejä. Nautitaan prätkäilystä eikä provosoiduta näilläkin palstoilla kirjoittelevien häiriköiden surkeista katkeruudenpurkauksista. Ja annetaan arvo kaikille harrastajille. Käsi pystyyn motoristit tien päällä, oli sitten alla mikä peli tahansa!
Niin on monenlaista prätkää ja monenlaista tapaa harrastaa. Prätkämiesten/naistenkin kesken tuppaa välillä syntymään kinaa siitä, mikä on se oikea tapa harrastaa. Yleensä jokainen yrittää puolustella omaa kantaansa järkisyillä, jokainen haluaa olla oikeassa rationaalisin perustein. Mutta eihän prätkäharrastus missään muodossa ole mitään logiikkaa, ei yleensäkään asioita harrasteta sen vuoksi, että se on järkevää. Ei edes urheilua jaksa harrastaa pelkästään kunnon vuoksi. Kyllä harrasteesta pitää nauttia, saada jotain tyydytystä. Niinpä prätkähommissakin taitaa melkein kaikilla olla pohjimmillaan kyse elämästä nauttimisesta, huvista ja mielihyvästä.
Niinpä kannattaisi ehkä jättää turhat perustelut pois siitä, mikä on oikea moottoripyörä, mikä oikea tapa harrastaa. Yleensä kärkevimmät mielipiteet tasoittuukin harrastevuosien karttuessa. Tai sitten kärkevimmät harrastajat luopuvat koko hommasta, kun eivät ole siitä tosissaan nauttineetkaan ja sitten pitää vikistä toisten harrastetavasta, kun on ikävä katsella niiden iloa harrasteensa parissa.
Muutama asia on kaikessa prätkäilyssä yhteistä. Prätkä on ajopelinä ihan omanlaisensa, täysin erilainen aparaatti mitä auto, vene tai lentokone. Varmaan myös määrätynlainen vapauden tunne on kaikille motoristeille yhteinen.
Tällä filosofisella pohdiskelulla saattelen itseni sekä teidät muut prätkähemmot kohti kevättä, samalla toivotellen turvallisia ja nautinnollisia ajokilometrejä. Nautitaan prätkäilystä eikä provosoiduta näilläkin palstoilla kirjoittelevien häiriköiden surkeista katkeruudenpurkauksista. Ja annetaan arvo kaikille harrastajille. Käsi pystyyn motoristit tien päällä, oli sitten alla mikä peli tahansa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei
Olipa hyvä kirjoitus - naisen järjellä on heti selvää, ettei makuasioista voi kiistellä! :)
Nautitaan yhteisestä ilosta, hienoista teistä, taukopaikoista, vapauden tunteesta...
Moottoripyörän voima, tie auki edessä, ei voi hienompaa olla! Sauna pitkä reissun jälkeen, maisemat vielä mielessä.
Kaikki kiukuttelijat, turpa rullalle!!
T. Hannah, motoristi
Mukava saada palautetta. Ja muistetaan tien päällä ja taukopaikoilla, ettei ketään tarvii kyräillä tai ujostella sen takia että sillä on erilainen kilkutin kuin ittellä :)
Näimpä se on, toiset kokevat harrastajan ilon ja innostuksen kapineestaan tai kerhostaan uhkana tai mielenvikaisuutena. Koitetaampa olla suvaitsevaisempia, jopa helvetin perkeleitä kohtaan.
Näin on. Alkaa vaan jotenki nämä alakultuurit ottaa päähän(bomberit yleisillä maanteillä ja kerhomaista imagoa ylläpitävät nahkaliivi pojat, jotka samaistavat isensä käyttäytymisellään H-enkeleihin tai vastaaviin järjestöihin, ollaan niin kovaa kundia. Samoin uusmotoristit jotka eivät osaa kunnioittaa perinteitä. Pyynikki hyvänä esimerkkinä, vanhat joutuivat väistymään, kun uusio HD:t valtasivat tornin vierustan, joka olisi mielestäni kuulunut perinteen aloittajille. Myös yhteenkuulumisen henki ja tapa kulttuuri tuntuu unohtuneen, taidan siirtyä pitsin nypläämisen pariin.