Onko ihan hullua viedä lapsi päiväkotiin kesällä vaikka olen kotona koko kesän? Onko muita jotka vievät vaikka ovat kotona? Voi kuulostaa oudolta mutta hieman kauhistuttaa ajatus olla kotona 10 viikkoa vilkkaan leikki-ikäisen kanssa (4-vuotias)
Ajattelin viedä kesäkuuksi ja sitten heinäkuu ja elokuun puoleenväliin pitäisimme lomaa. Tilanne on nimittäin se että lapseni ovat aina olleet tosi vilkkaita ja tuntuu että aina pitää olla keksimässä ohjelmaa ja leikittämässä.
En yksinkertaisesti jaksa keksiä tekemistä koko kesäksi. Minusta hän tarvitsee ikäistään seuraa ja paikan jossa voi purkaa energiaa ikäistensä kanssa.
Tiedän, onhan sitä puistot mutta en oikein jaksa viettää koko kesäkuuta ainoana huvina puistossa käynti. Pääsemme matkustamaan ainoastaan silloin kun miehelläni on lomaa eli todennäköisesti heinäkuussa. Toinen lapseni on muuten jo koululainen ja viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa joten ei tarvitse viihdyttää ja leikittää.
Lomallakin haluaisin koko ajan olla liikkeessä ja matkustaa mutta valittavasti budjettimme ei oikein salli sitä. Olen ehkä itsekin hieman levoton sielu ja kyllästyn helposti.
Yksin "jaksan" paremmin olla "vain kotona" koska voinhan silloin rauhassa tehdä mitä huvittaa esim. lukea, opiskelle, surffata netissä tai siivota. Tuntuu että mitään ei voi tehdä rauhassa kun aina pitää olla hoitamassa tai viihdyttämässä.
Tuttavia minulla ei ole kun muutama joita tapaan tosi harvoin mutta ei sellaisia lapsiperhetuttavia joiden kanssa hengailisin joka päivä.
En ole ikinä ollut kotiäiti vain aina töissä tai opiskelemassa ja tiedän että en edes viihtyisi 24 h lasten kanssa. Se viiden jälkeen arkisin ja viikonloput on täysin riittänyt.
Kaikki tää voi kuulostaa kauhealta ja tiedän että joidenkin mielipide on että mikä se sellainen äiti on joka ei jaksa lapsiensa kanssa olla mutta rakastan lapsiani tosi paljon mutta en vain jaksa olla viihdyttävä leikkitäti joka päivä! En yksinkertaisesti keksi aina tekemistä.
Lapseni ei ole sen tyyppinen että leikkisi itsekseen. Huomaan että jos he turhautuvat alkavat sitten käyttäytyä huonosti, levottomasti jopa aggressiivisesti. Onko kohtalotovereita? Varsinkin kiinnostaisi kokemukset perheiltä joilla on yksi tai hyvin eri-ikäiset sisarukset.
Meilläkin sisarusten yhdessä olo on 90% riitelyä ja tappelua ja loput 10% yhdessä leikkimistä.
Ajattelin viedä kesäkuuksi ja sitten heinäkuu ja elokuun puoleenväliin pitäisimme lomaa. Tilanne on nimittäin se että lapseni ovat aina olleet tosi vilkkaita ja tuntuu että aina pitää olla keksimässä ohjelmaa ja leikittämässä.
En yksinkertaisesti jaksa keksiä tekemistä koko kesäksi. Minusta hän tarvitsee ikäistään seuraa ja paikan jossa voi purkaa energiaa ikäistensä kanssa.
Tiedän, onhan sitä puistot mutta en oikein jaksa viettää koko kesäkuuta ainoana huvina puistossa käynti. Pääsemme matkustamaan ainoastaan silloin kun miehelläni on lomaa eli todennäköisesti heinäkuussa. Toinen lapseni on muuten jo koululainen ja viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa joten ei tarvitse viihdyttää ja leikittää.
Lomallakin haluaisin koko ajan olla liikkeessä ja matkustaa mutta valittavasti budjettimme ei oikein salli sitä. Olen ehkä itsekin hieman levoton sielu ja kyllästyn helposti.
Yksin "jaksan" paremmin olla "vain kotona" koska voinhan silloin rauhassa tehdä mitä huvittaa esim. lukea, opiskelle, surffata netissä tai siivota. Tuntuu että mitään ei voi tehdä rauhassa kun aina pitää olla hoitamassa tai viihdyttämässä.
Tuttavia minulla ei ole kun muutama joita tapaan tosi harvoin mutta ei sellaisia lapsiperhetuttavia joiden kanssa hengailisin joka päivä.
En ole ikinä ollut kotiäiti vain aina töissä tai opiskelemassa ja tiedän että en edes viihtyisi 24 h lasten kanssa. Se viiden jälkeen arkisin ja viikonloput on täysin riittänyt.
Kaikki tää voi kuulostaa kauhealta ja tiedän että joidenkin mielipide on että mikä se sellainen äiti on joka ei jaksa lapsiensa kanssa olla mutta rakastan lapsiani tosi paljon mutta en vain jaksa olla viihdyttävä leikkitäti joka päivä! En yksinkertaisesti keksi aina tekemistä.
Lapseni ei ole sen tyyppinen että leikkisi itsekseen. Huomaan että jos he turhautuvat alkavat sitten käyttäytyä huonosti, levottomasti jopa aggressiivisesti. Onko kohtalotovereita? Varsinkin kiinnostaisi kokemukset perheiltä joilla on yksi tai hyvin eri-ikäiset sisarukset.
Meilläkin sisarusten yhdessä olo on 90% riitelyä ja tappelua ja loput 10% yhdessä leikkimistä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tuntui kurjalta lukea tuollainen valittelu miten hankalia koton aolevat lapset ovat.saisipa lapseni olla kton aluonani edes kesän. lapseni huostaaanotettiin ja syytä minulle ei ole kerrottu joten en voi haastaa sossuja oikeuteen kun mitään huostaanoton perusteita ei keerran ole. kuitenkin huosta vahvistettu hallinto-oikeudessa, vainoharhainen sossu väittää että olisin haitallinen!!!itsekään ei osaa kertoa että miten, mutta harhaisuus vaan jatkuu ja leviää, kuka saisi johtavat sossut psykiatriseen hoitoon? olisi tarvetta!tuollainen sossu on vaarallinen itselleen
ja muille!
näkyvät tekstistäsi. Olet heikkolahjainen etkä pysty huolehtimaan lapsistasi.
Minä taas haluaisin olla kotona lasten kanssa, vaikka koko kesän. Harmillisesti en kuitenkaan saa töistä kuin kuukauden loman.
Lapset odottavat jo innolla perinteisiä puistoreissuja. Vaimoni ollessa töissä, lähdemme joka päivä sään salliessa kaupungin ylläpitämään lastenpuistoon. Teemme eväät ja otamme mehut mukaan. Jos tapaamme tuttuja, käymme usein vielä yhdessä ottamassa kahvilassa jätskit.
Lapset eivät tappele toistensa kanssa läheskään yhtä paljon, jos lainkaan, kuin pelkästään kotona nyhjätessä. Puistossa voin istuskella penkillä puun varjossa, ja vahtia kun lapset telmivät muiden kaupunkilaislasten kanssa kahluualtaalla.
Lapsille jää tolkuttomasti hyviä muistoja lämpimistä kesistä, leikeistä ja yhdessäolostä isän kanssa.
tekemistä koko kesäksi .Onneksi on sentään kuukauden loma .
Retkiä .Eri puistoihin , grillaamaan,rannalle,metsäpolkuja tallaamaan , palloa potkimaan ,leijaa lennättämään ,pyöräajelulle ,kirjastoon ,museoihin ,torille ,(täällä pääkaupunkiseudulla) Korkeasaareen ,Suomenlinnaan ,saariin jne jne .
Ei kannata kotinurkkiin jäädä .
Toivottavasti lapsesi saavat olla koko pitkän kuuman kesän villeinä ja vapaina ja nauttia kesästä oman äidin kanssa !
Jos lapsesi ei ole aiemmin ollut päiväkodissa tuntuu jotenkin hullulta, että tutustuttaisit hänet sinne kuukaudeksi ja sitten olisikin pitkä loma. Toisaalta tunnet oman lapsesi parhaiten ja osaat arvioida kuinka hän tilanteeseen sopeutuisi. Eikä neljävuotias ole enää ihan pienimmästä päästä.
Sinänsä kesäkuu on vielä jonkin verran toiminnallista aikaa päiväkodissa, heinäkuussa yleensä vasta päivystetään.
On ollut päiväkodissa 1-vuotiaasta lähtien. Aina olen ollut töissä kesällä pitäen 1 kuukauden kesäloman. Tänä kesänä töitä ei todennäköisesti ole. (olen tällä hetkellä opiskelija) Näyttää siltä että suurin osa yrityksistä etsii kesätyöntekijää koko kesäksi. Tällaiseen työhön en ole edes hakenut. Haluanhan kuitenkin pitää vähintään sen kuukauden kesäloman perheeni kanssa.
Tuli mieleen että onhan työttömienkin lapset päiväkodissa vaikka ovat kotona läpi vuoden ja tuskin heistäkään kaikki ottavat lapsensa heti koko kesäksi kotiin pois päiväkodista joten miksi minun pitäisi hävetä sitä jos lapseni jatkaa esim. vielä kesäkuun siellä. Jäähän meille sitten kuitenkin vielä 6 viikkoa kesälomaa.
oltava hoitopaikka, muuten ei saa työttömyyskorvausta.
Hei,
Meillä on kolme poikaa, joilla kaikilla kuusi vuotta ikäeroa. Pojat nyt 6, 12 ja 18v. Olen kyllä aina ollut kesät kotona ja niin myös pojat. Kaikki on vilkkaita, mutta ovat kyllä keksineet yksikin paljon tekemistä. Keskenään he eivät paljon ole, mutta eivät kyllä riitelekkään. Monesti ollaan otettu kesäpäivien seuraksi ja iloksi sitten serkkuja tai naapuruston lapsia, näin myös he saavat päiväkodista "vapaapäivän", vaikka omat vanhemmat eivät vielä olisi aloittaneet lomaa. Lomalla käydään paljon rannalla, puistossa, pyöräilemässä, kavereita tapaamassa... Isoin ei enään muutamiin vuosiin mukanamme ollut, mutta keskimmäinen vielä vaihtevasti : ) Suomen kesä on niin harmillisen lyhyt, että antakaa niiden lastenkin nauttia siitä ja touhuta ulkona...
Jos sulla on lapsi,se tarkottaa että huolehdit siitä.Olispa mullaki noin helppoo.Lorvia koko kesä kotona,ku toiset hoitas mun lapsen.Lapsella on OIKEUS olla sun kanssa.Tai anna huostaan jos ei kiinnosta.Tuo kirjotuksesi kuvastaa vaan sitä,että olet itsekäs.Taisi olla itselläsi kurja lapsuus,olitko kesät tarhassa ja äitisi makasi rannalla ja söi jätskiä?
Tää on just tyypillistä eli jos et jaksa olla lapses kanssa niin huostaan voi antaa. Joo, joo eiköhän ne huostaanotot voi jättää niille jotka todella sitä tarvitsevat.
Itsekäs kyllä varmaan olenkin kun haluan hieman pitää myös omaa lomaa ja on varmaan monta kateellista jotka myös haluaisivat mutta eivät voi.
Lapseni ei tilanteesta "kärsi" sen enempää kuin aikaisempina kesinäkään ollessaan myös kesäkuussa päiväkodissa. Päin vastoin pidän sitä positiivisena asiana että hänellä on mahdollisuus leikkiä ikäistensä kanssa. En muuten miettisi moista vaihtoehtoa.
Lapsilla on oikeus vanhempiinsa kyllä tietenkin ja onneksi me tulemme viettämään ainakin 6 viikkoa lomaa yhdessä (plus tulevat talvilomat)
Meillä 3,5-vuotias poika on päiväkodissa (tosin vain kahtena päivänä viikossa), vaikka itse olen päivät kotona nuoremman lapsen kanssa (4kk).
Isompi poika jatkaa päiväkodissa kesäkuun puoleen väliin ja aloittaa jälleen elokuun alussa, eli pitää lomaa, kun päiväkoti on kiinni.
Poika on ongelmallinen, joten on paras, että hän jatkaa myös kesällä päiväkodissa.
mutsi on tollanen kusipää!
Siis anteeksi. Millä perusteella edellinen kirjoittaja on kusipää?? Hyvin asiallinen viesti. 3,5-v tarvitsee jo ikäistänsä seuraa ja 4-kk vauvan äiti on vielä aika lailla kiinni vauvassa. Lisäksi 3,5-v poika oli päiväkodissa kahtena päivänä viikossa.
Saanko kysyä, mikä tässä järjestelyssä on vikana??? Mitä tämä pakkomiellekotiäitimafia oikein tarkoittaa? Haluaisitko kenties itsekin ansioduuniin, mutta olet jumiutunut kotiin???
Hei! Kohtalotoveri en ole, meillä on 3 lasta pienellä ikäerolla, mutta voin kuvitella tilanteesi ja kertoa mielipiteeni ekaan kysymykseesi.
Kun kerran tunnet itsesi ja lapsesi viihtyy päiväkodissa, niin miksi et häntä sinne kesäkuuksikin veisi. Voittehan pitää lyhyempiä päiviä ja jos siltä tuntuu, niin joitain vapaapäiviä. Molepien kantilta katsottuna se on mielestäni paras ratkaisu.
Vaikka itse olen ollut kotiäiti, tiedän, ettei kaikki äidit sitä ole. Jos äiti on "pakolla" lapsen kanssa kotona, se ei voi olla kummallekkaan osapuolelle kovin antoisaa. Äiti ei jaksa, lapsi kiukuttelee, äiti hermostuu, lapsi itkee ihmeissään jne.jne. Molemmat on illantullen läpiväsyneitä ja pahoilla mielin ja se mahdollisesti jatkuu taas seuraavana päivänä.
Onhan teillä kuitenkin sitten kesää vielä jäljellä ihan ruhtinaallisesti, eikä kumpikaan ole ehtinyt "palaa loppuun" toisen kanssa. Luota vaan omiin fiiliksiisi, tiedät mitä jaksat.
Rentouttavaa kesää teille!
Olkaa armollisia toisillenne ja jokainen ratkaisee itsessään mikä on paras paikka lapselle.
Ei nimitellä,kun se roska näkyy toisen silmässä,mutta edes malkaa ei havaitse omassa silmässä.
Tärkeintä on että lapsella on turvallinen olo ja hän saa paljon rakkautta .
Hyvää kesää kaikille lähettää yksi 6lapsen mummi