Sinä puhut niin kauniita sanoja, niin hiljaa,
jotta niitä kuulisin, suljen muun maailman,
ja kumarrun ihan viereesi hengittämättä.
Sinun silmissäsi on auringon lämpö,
ja se sulattaa ikkunan aamuhuurteesta.
Paleltunut krookuskin vielä kerran kohoaa.
Sinun liikkumattomat kätesi ovat kauniit,
sinun silmäsi ovat kauniit,
ja sinun hymyilevä suusi on kaunis.
Kohdatessa sinut putoan pehmeään valoon.
Kireys, iva ja pahamieli livahtavat pakoon.
Mutta minun on oltava hiljaa osatakseni katsoa.
jotta niitä kuulisin, suljen muun maailman,
ja kumarrun ihan viereesi hengittämättä.
Sinun silmissäsi on auringon lämpö,
ja se sulattaa ikkunan aamuhuurteesta.
Paleltunut krookuskin vielä kerran kohoaa.
Sinun liikkumattomat kätesi ovat kauniit,
sinun silmäsi ovat kauniit,
ja sinun hymyilevä suusi on kaunis.
Kohdatessa sinut putoan pehmeään valoon.
Kireys, iva ja pahamieli livahtavat pakoon.
Mutta minun on oltava hiljaa osatakseni katsoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
hitaasti alas
leijailevat
lumihiutaleet
pidin :)
että löytyy vielä ihmisiä, jotka osaa kirjoittaa kauniisti ja herkästi.
Ah, kirjoittaispa joku mulle tuollaisen runon. Sulaisin paikalleni :)
miljoona volttia, kun runosi luin. Onnellinen se, kenelle se oli tarkoitettu. Ihana!
Sydän mukana tässä runossa.
ihmisen runo;)? Onnea teille ja PALLLJONNN rakkautta yhteisiin vuosiin!
En tunne vihaa
en katkeruutta
en pettymystä
sen mitä tunnen
tunnet myös sinä
Laatusanoja mahtuisi moniakin tätä kehumaan, on niin kaunis runo. Kiitos kirjoittajalle elämyksestä.
nimimerkki, Ilman katkeruutta?
Luen uudelleen ja uudelleen