kondensaattorin

Minkäänlaisia varauksenkuljettajia ei mene kondensaattorin lävitse edes hetkellisesti.

Kondensaattorin molemmissa kohtioissa on varaus, joka purkautuu tai latautuu ulkoisen johtimen kautta.

ei se todista kirjoitti:

Minkäänlaisia varauksenkuljettajia ei mene kondensaattorin lävitse edes hetkellisesti.

Kondensaattorin molemmissa kohtioissa on varaus, joka purkautuu tai latautuu ulkoisen johtimen kautta.

Lue lisää

Kuka on väittänyt, että eristeessä kulkee jonkinlaisia varauksen kuljettajia? Sinä varmaan, minä en ainakaan!

Oletko ikinä kuullut vaihtovirrasta, siitä mitä saa töpselistä? Saakos siitä töpselistä sähkövirtaa vai ei? Pistäpä sopivan iso ja vahva kondensaattori töpseliin, niin proppu paukahtaa hujauksessa, varauksen kuljettajia vilisti vallan villisti edestakaisin sulakelangassa vaikkakaan yhtäkään ei kondensaattorin eristeessä.

Eli kyllä se vaihtovirta menee kondensaattorin läpi. Mekanismi on täällä jo moneen kertaan mainittu: kondensaattori varautuu vaihtovirran tahdissa vuorotellen eri suuntaisesti.

Mitä tässä sähkövirralla oikein tarkoitetaan. Sähkökenttä kulkee mutta elektronivirta ei kulje. Vaihtovirta kulkee näennäisesti. Mutta entä onko jotain vuotovirtaa?

Tuolla tavallahan se menee. Kyseessä on energiavarasto, joka varastoi syötettyä energiaa eristeen sähkökenttään. Virta kulkee laitteeseen vain kun kondensaattorin varastoima energiamäärä muuttuu.

Vaihtovirta aiheuttaa kondensaattorin eristeen yli muuttuvan sähkökentän, jolloin vastakkaiseen levyyn indusoituu myös muuttuva varaus. Koska varaus muuttuu, kulkee siis toisellekin levylle saman taajuinen vaihtovirta (tosin 90 asteen vaihesiirrossa edellä jännitettä).

Toisin sanottuna virta kondensaattorin läpi on "virtuaalista" eikä todellista.

Näin minä asian näen. Viisaammat korjatkoon.

Eqxze kirjoitti:

Tuolla tavallahan se menee. Kyseessä on energiavarasto, joka varastoi syötettyä energiaa eristeen sähkökenttään. Virta kulkee laitteeseen vain kun kondensaattorin varastoima energiamäärä muuttuu.

Vaihtovirta aiheuttaa kondensaattorin eristeen yli muuttuvan sähkökentän, jolloin vastakkaiseen levyyn indusoituu myös muuttuva varaus. Koska varaus muuttuu, kulkee siis toisellekin levylle saman taajuinen vaihtovirta (tosin 90 asteen vaihesiirrossa edellä jännitettä).

Toisin sanottuna virta kondensaattorin läpi on "virtuaalista" eikä todellista.

Näin minä asian näen. Viisaammat korjatkoon.

Lue lisää

Voit tehdä kokeen. Ota riittävän iso kondensaattori ja kytke se jännitelähteeseen. Aivan varmasti se näkyy oikosulkuna vaikkapa mittarissa tietyn ajan (sitä pitempään mitä isompi sen kapasitanssi on).

Ainoastaan silloin kun kondensaattori on ollut riittävän kauan kytkettynä vakiojännitteeseen, sen läpi kulkeva virta menee nollaksi! Tämähän nimenomaa on koko kondensaattorin toimintaidea virtapiireissä! Jollei kondensaattori johtaisi virtaa tietyissä olosuhteissa, se olisi virtapiirin kannalta täysin tarpeeton. Konkkaa käytetään virtapiireissä esim. juuri vakavoimaan jännitteen heilahteluja (koska se vastustaa jännitteen muutosta, imemällä virtaa itseesnä silloin kun jännite pyrkii vaikkapa nousemaan).

--------

Lainaus:

"Energy storage
A capacitor can store electric energy when disconnected from its charging circuit, so it can be used like a temporary battery. Capacitors are commonly used in electronic devices to maintain power supply while batteries are being changed. (This prevents loss of information in volatile memory.)

Capacitors are used in power supplies where they smooth the output of a full or half wave rectifier. They can also be used in charge pump circuits as the energy storage element in the generation of higher voltages than the input voltage.

Capacitors are connected in parallel with the power circuits of most electronic devices and larger systems (such as factories) to shunt away and conceal current fluctuations from the primary power source to provide a "clean" power supply for signal or control circuits. Audio equipment, for example, uses several capacitors in this way, to shunt away power line hum before it gets into the signal circuitry. The capacitors act as a local reserve for the DC power source, and bypass AC currents from the power supply. This is used in car audio applications, when a stiffening capacitor compensates for the inductance and resistance of the leads to the lead-acid car battery."

http://en.wikipedia.org/wiki/Capacitor

Jonsson. kirjoitti:

Voit tehdä kokeen. Ota riittävän iso kondensaattori ja kytke se jännitelähteeseen. Aivan varmasti se näkyy oikosulkuna vaikkapa mittarissa tietyn ajan (sitä pitempään mitä isompi sen kapasitanssi on).

Ainoastaan silloin kun kondensaattori on ollut riittävän kauan kytkettynä vakiojännitteeseen, sen läpi kulkeva virta menee nollaksi! Tämähän nimenomaa on koko kondensaattorin toimintaidea virtapiireissä! Jollei kondensaattori johtaisi virtaa tietyissä olosuhteissa, se olisi virtapiirin kannalta täysin tarpeeton. Konkkaa käytetään virtapiireissä esim. juuri vakavoimaan jännitteen heilahteluja (koska se vastustaa jännitteen muutosta, imemällä virtaa itseesnä silloin kun jännite pyrkii vaikkapa nousemaan).

--------

Lainaus:

"Energy storage
A capacitor can store electric energy when disconnected from its charging circuit, so it can be used like a temporary battery. Capacitors are commonly used in electronic devices to maintain power supply while batteries are being changed. (This prevents loss of information in volatile memory.)

Capacitors are used in power supplies where they smooth the output of a full or half wave rectifier. They can also be used in charge pump circuits as the energy storage element in the generation of higher voltages than the input voltage.

Capacitors are connected in parallel with the power circuits of most electronic devices and larger systems (such as factories) to shunt away and conceal current fluctuations from the primary power source to provide a "clean" power supply for signal or control circuits. Audio equipment, for example, uses several capacitors in this way, to shunt away power line hum before it gets into the signal circuitry. The capacitors act as a local reserve for the DC power source, and bypass AC currents from the power supply. This is used in car audio applications, when a stiffening capacitor compensates for the inductance and resistance of the leads to the lead-acid car battery."

http://en.wikipedia.org/wiki/Capacitor

Lue lisää

Muuten menee oikein, mutta nyt tarvitsee olla tarkkana käytännön mittausten ja pinnan alla muhivien ilmiöiden eron kanssa.

Mittaukset osoittaa, että kondensaattorille "virtaa sähköä" vasemmalta ja "virtaa ulos" oikealta. Kaikki voivat elää ja suunnitella laitteensa sen ajatuksen mukaan, että se on "samaa sähköä", mutta se ei ole oikeasti. Kun kytket kondensaattorin jännitelähteeseen sinne "menee sähköä" varastoon. (toiselle puolelle eristettä kerääntyy elektroneja ja toiselta kulkeutuu pois elektroneja) Kun toiselta puolelta "loppu irtonaiset elektronit" virtauskin loppuu.

-> "silloin kun kondensaattori on ollut riittävän kauan kytkettynä vakiojännitteeseen, sen läpi kulkeva virta menee nollaksi! "

Mutta virta - liikkuvat varauksen kuljettjat - eivät siis koskaan kulje kondensaattorin LÄPI. Se on ainoa virheesi.

Tämähän on hiukan hiusten halkomista, mutta siitähän oli kyse jo alkuperäisessä kysymyksessä.

lukkomaisteri kirjoitti:

Muuten menee oikein, mutta nyt tarvitsee olla tarkkana käytännön mittausten ja pinnan alla muhivien ilmiöiden eron kanssa.

Mittaukset osoittaa, että kondensaattorille "virtaa sähköä" vasemmalta ja "virtaa ulos" oikealta. Kaikki voivat elää ja suunnitella laitteensa sen ajatuksen mukaan, että se on "samaa sähköä", mutta se ei ole oikeasti. Kun kytket kondensaattorin jännitelähteeseen sinne "menee sähköä" varastoon. (toiselle puolelle eristettä kerääntyy elektroneja ja toiselta kulkeutuu pois elektroneja) Kun toiselta puolelta "loppu irtonaiset elektronit" virtauskin loppuu.

-> "silloin kun kondensaattori on ollut riittävän kauan kytkettynä vakiojännitteeseen, sen läpi kulkeva virta menee nollaksi! "

Mutta virta - liikkuvat varauksen kuljettjat - eivät siis koskaan kulje kondensaattorin LÄPI. Se on ainoa virheesi.

Tämähän on hiukan hiusten halkomista, mutta siitähän oli kyse jo alkuperäisessä kysymyksessä.

Lue lisää

Kondensaattori imee itseensä virtaa, jos siihen kytkee jännitteen! Ja varsinkin käytännön kondensaattoreissa site menee vielä läpikin (ns. häviövirta).

http://www.tekniikka.info/index.php?page=selite&word=62642&criteria=1&ID=d7857b3c46549fb674f01fc67ee2ef04

Näin ollen itselläsi on PAHEMPI VIRHE, kun jankutat, ettei kondensaattorissa kulje virtaa. VIRTAA KULKEE kondensaattoreissa milloin mistäkin syystä.

Jos virtaa ei kulkisi, niin silloin koko kondensaattorin voisi korvata pelkällä TYHJÄLLÄ kytkennässä!

Jonsson. kirjoitti:

Kondensaattori imee itseensä virtaa, jos siihen kytkee jännitteen! Ja varsinkin käytännön kondensaattoreissa site menee vielä läpikin (ns. häviövirta).

http://www.tekniikka.info/index.php?page=selite&word=62642&criteria=1&ID=d7857b3c46549fb674f01fc67ee2ef04

Näin ollen itselläsi on PAHEMPI VIRHE, kun jankutat, ettei kondensaattorissa kulje virtaa. VIRTAA KULKEE kondensaattoreissa milloin mistäkin syystä.

Jos virtaa ei kulkisi, niin silloin koko kondensaattorin voisi korvata pelkällä TYHJÄLLÄ kytkennässä!

Lue lisää

http://www.ee.tut.fi/tel/kurssit/1160/Tentti_komponentit_054.pdf

Katso em. linkissä olevasta dokumentista kondensaattorin sijaiskytkentä kuvassa 2, koska annettu linkki ei toiminut.

Siitä näkee, että kondoensaattorilla on aina virtansa (ja varsinkin kun se toimii kytkennässä tarkoitetulla tavallaan).

Jonsson. kirjoitti:

http://www.ee.tut.fi/tel/kurssit/1160/Tentti_komponentit_054.pdf

Katso em. linkissä olevasta dokumentista kondensaattorin sijaiskytkentä kuvassa 2, koska annettu linkki ei toiminut.

Siitä näkee, että kondoensaattorilla on aina virtansa (ja varsinkin kun se toimii kytkennässä tarkoitetulla tavallaan).

Lue lisää

on sama kuin sen komponenttimerkki:

---||---

Kysymys on ollut lähinnä teoreettinen fysiikan kannalta, eikä esimerkiksi teoreettisen sähkötekniikan kannalta.

Ajattelin heittää väitteen, että suljettua virtapiiriä ei tarvita.
Yleensähän opetellaan kaavoja ja toistetaan niitä ymmärtämättä niiden sisältöä.

Ainakin useammalla raksuttivat virtaapiirit päässään. Jos johtaisi jokaisen käyttämänsä kaavan fysiikan sähköopin peruskaavoista, alkaen varauksen määritelmästä, tämä keskustelu saisi paremman pohjan.

Mielenkiintoinen keskustelu kuitenkin. Jotkut voivat olla eri mieltä.

Eläköön (perusteltu) väittely!

Jonsson. kirjoitti:

Kondensaattori imee itseensä virtaa, jos siihen kytkee jännitteen! Ja varsinkin käytännön kondensaattoreissa site menee vielä läpikin (ns. häviövirta).

http://www.tekniikka.info/index.php?page=selite&word=62642&criteria=1&ID=d7857b3c46549fb674f01fc67ee2ef04

Näin ollen itselläsi on PAHEMPI VIRHE, kun jankutat, ettei kondensaattorissa kulje virtaa. VIRTAA KULKEE kondensaattoreissa milloin mistäkin syystä.

Jos virtaa ei kulkisi, niin silloin koko kondensaattorin voisi korvata pelkällä TYHJÄLLÄ kytkennässä!

Lue lisää

Minä käsitin, että kyse on ideaalisesta kondensaattorista. Jos käsittelyssä on todellinen kondensaattori, niin kaikennäköiset vuotovirrat ym. epäideallisuudet ovat todennäköisiä ja tarkkaan laskettaessa ne otettava huomioon. Usein kuitenkin riittää oletus kondensaattorin ideaalisuudesta. (Varmaankin riippuu sähkötekniikan alasta) Tosiasia on kuitenkin, ettei ideaalisen kondensaattorin läpi kulje todellista virtaa.

Jonsson. kirjoitti:

Kondensaattori imee itseensä virtaa, jos siihen kytkee jännitteen! Ja varsinkin käytännön kondensaattoreissa site menee vielä läpikin (ns. häviövirta).

http://www.tekniikka.info/index.php?page=selite&word=62642&criteria=1&ID=d7857b3c46549fb674f01fc67ee2ef04

Näin ollen itselläsi on PAHEMPI VIRHE, kun jankutat, ettei kondensaattorissa kulje virtaa. VIRTAA KULKEE kondensaattoreissa milloin mistäkin syystä.

Jos virtaa ei kulkisi, niin silloin koko kondensaattorin voisi korvata pelkällä TYHJÄLLÄ kytkennässä!

Lue lisää

Nyt tarkkana. Kuten on jo mainittu, kysymys on teoreettinen ja täysin merkityksetön käytännön sovellutusten ja mittaus järjestelyjen kannalta.

"Kondensaattori imee itseensä virtaa, jos siihen kytkee jännitteen!" OIKEIN!! Mutta kuten itsekkin kirjoitit, se imee ITSEENSÄ. Ja varaa ITSEENSÄ.

"Näin ollen itselläsi on PAHEMPI VIRHE, kun jankutat, ettei kondensaattorissa kulje virtaa. VIRTAA KULKEE kondensaattoreissa milloin mistäkin syystä." Ja taas. En ole sanonut, etteikö kondensaattorissa kulkisi virtaa!! Vai sanoinko?
Kondensaattorissa voi kulkea vaikka paljonkin virtaa. MUTTA EI LÄPI.

lukkomaisteri kirjoitti:

Nyt tarkkana. Kuten on jo mainittu, kysymys on teoreettinen ja täysin merkityksetön käytännön sovellutusten ja mittaus järjestelyjen kannalta.

"Kondensaattori imee itseensä virtaa, jos siihen kytkee jännitteen!" OIKEIN!! Mutta kuten itsekkin kirjoitit, se imee ITSEENSÄ. Ja varaa ITSEENSÄ.

"Näin ollen itselläsi on PAHEMPI VIRHE, kun jankutat, ettei kondensaattorissa kulje virtaa. VIRTAA KULKEE kondensaattoreissa milloin mistäkin syystä." Ja taas. En ole sanonut, etteikö kondensaattorissa kulkisi virtaa!! Vai sanoinko?
Kondensaattorissa voi kulkea vaikka paljonkin virtaa. MUTTA EI LÄPI.

Lue lisää

Jos virta määritellään elektronien liikkumisena paikasta a paikkaan b, niin riittävän pienen kapasitanssin läpi kulkee virta. Eli käytännössä pienissä puolijohdekomponenteissa saattaa esiintyä parasiittisia kapasitansseja, joissa muutamia elektroneja tunneloituu kapasitanssin yli.

Mutta suuremmissa konkissa elektronit ei tietenkään pääse kondensaattorin levyltä toiselle hyppäämään. Eli läpi ei kulje virtaa.

Teho pääsee tietysti kulkemaan kondensaattorin läpi, koska teho liikkuu piireissä sm-aaltoina.

Nimimerkki " tämä on " on kärryillä asioista. Kondensaattorin läpi ei kulje sen paremmin tasa- kun vaihtovirtaakaan. Jos kulkee, niin silloin kondensaattori on viallinen ja lyö läpi tai voi olla ehjäkin siihen saakka, kun läpilyönti tapahtuu esimerkiksi liian suuren jännitteen takia. Jos vaihtovirtapiirissä on kondensaattori ja mittaat virtaa, niin mittari näyttää, että virtaa kulkee. Se virta ei kuitenkaan kulje kondensaattorin LÄPI , vaikka siltä näyttää, kun on suljettu virtapiiri. Virta sen sijaan sahaa edestakaisin vaihtovirran tahdissa ULKOISESSA virtapiirissä! Tämä on olenainen asia ymmärtää, mutta sillä ei ole käytännössä tavalliselle tallaajalle suurtakaan merkitystä.

245788 kirjoitti:

Nimimerkki " tämä on " on kärryillä asioista. Kondensaattorin läpi ei kulje sen paremmin tasa- kun vaihtovirtaakaan. Jos kulkee, niin silloin kondensaattori on viallinen ja lyö läpi tai voi olla ehjäkin siihen saakka, kun läpilyönti tapahtuu esimerkiksi liian suuren jännitteen takia. Jos vaihtovirtapiirissä on kondensaattori ja mittaat virtaa, niin mittari näyttää, että virtaa kulkee. Se virta ei kuitenkaan kulje kondensaattorin LÄPI , vaikka siltä näyttää, kun on suljettu virtapiiri. Virta sen sijaan sahaa edestakaisin vaihtovirran tahdissa ULKOISESSA virtapiirissä! Tämä on olenainen asia ymmärtää, mutta sillä ei ole käytännössä tavalliselle tallaajalle suurtakaan merkitystä.

Lue lisää

Jos et sattunut huomaamaan: Edellinen kommentti ketjussa on 11 vuotta vanha eli nostat todella vanhaa ketjua.

245788 kirjoitti:

Nimimerkki " tämä on " on kärryillä asioista. Kondensaattorin läpi ei kulje sen paremmin tasa- kun vaihtovirtaakaan. Jos kulkee, niin silloin kondensaattori on viallinen ja lyö läpi tai voi olla ehjäkin siihen saakka, kun läpilyönti tapahtuu esimerkiksi liian suuren jännitteen takia. Jos vaihtovirtapiirissä on kondensaattori ja mittaat virtaa, niin mittari näyttää, että virtaa kulkee. Se virta ei kuitenkaan kulje kondensaattorin LÄPI , vaikka siltä näyttää, kun on suljettu virtapiiri. Virta sen sijaan sahaa edestakaisin vaihtovirran tahdissa ULKOISESSA virtapiirissä! Tämä on olenainen asia ymmärtää, mutta sillä ei ole käytännössä tavalliselle tallaajalle suurtakaan merkitystä.

Lue lisää

Ei kulje sähkövirtaa ei, ei Wikipedian artikkelissa kuvattua virtaa.
Vaihtovirrallakin kodensaattori vain latautuu suuntaan ja toiseen.

Edellisestä huolimatta kondensaattorin läpi kulkeva vaihtovirta on hyödyllinen käsite, kuten jokainen radioinsinööri tietää. Kondensaattorilla on tietty reaktanssi (vaihtovirta vastus) tietyllä taajuudella ja on hyvin kätevää mitoittaa virtapiirejä tätä käsitettä käyttäen. Vain joku tollo rupeaa jankuttamaan, että kondensaattorin läpi ei virtaa mitään. Ainakin radiosignaalii kulkee kymmenien kondensaattoreiden läpi vastaanottimessa.

haluamme kirjoitta kirjat uudelleen.

dipolimolekyyli kun kääntyy, siinähän ne varaukset liikkuu

jartsa76445 kirjoitti:

haluamme kirjoitta kirjat uudelleen.

dipolimolekyyli kun kääntyy, siinähän ne varaukset liikkuu

kun ovat täysin kääntyneet niin virta loppuu

no nytpä ei konkan kapasitanssi ole kumminkaan nolla

miksi?

tai miksi ei kapasitanssi häviä kun otetaan dipolit pois?

Aukot ovat varauksen kuljettajia -> niiden liike on sähkövirtaa.

Muuntajassa ensiökäämin kenttä generoi toisio käämiin kentän joka synnyttää sähkövirran toisiokäämiin. (toivottavasti se meni oikein edes jonkun muun kun Simppelin mielestä) -> mekanismi on siis sellainen, että virta ei todellakaan kulje muuntajan läpi. Tästä noussee melkoinen mökkälä, mutta en kyllä muista nähneeni kaavakuvaa, jossa olisi piirretty käämien välillä kulkeva virta.

Kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN! EI MITÄÄN!!
Kondensaattorin sisälle syntyy sähkökenttä. Kondensaattorin navoista mitattavan sähkövirran syntymekanismi on käsittääkseni jo aika moneen kertaan selitetty täällä aikaisemmin.

Minä itse en ole teoreetikko. Teen työssäni satunnaisesti elektroniikka kytkentöjä perus komponenteilla. Niitä suunnitellessani olen pärjännyt vallan mainiosti ilman ajatusta siitä, että jonkun tarvitsisi virrata läpi niistä pienistä konkreettisista kondensaattorin napukoista. Minun kolvin äärellä vaihtovirtakin ainoastaan muuttelee kondensaattorin sisäistä sähkökenttää, LUODEN erilaisia ennalta arvattavia sähkövirtauksia ulos ja sisään kondensaattorista. Kaikki on toiminut ihan hyvin, vaikka en ole koskaan ajatetllut päästää sähkövirtaa läpi kondensaattorista. Meillä sellaiset kondensaattorit joista sähkövirta kulkee läpi, heitetään roskikseen.

Ihan pikkuinen teorian tuntemus saattaa jopa tukea käytännön toimissa.

Mummon propun siis polttaa se sähkövirta, joka tulee mummoa lähimmältä muuntajalta. Sitä mummon muuntajaa taas ruokkii se energia, joka on tuotettu (tai muunnettu muunlaisista energian ilmenemismuodoista) siellä Loviisassa.

Simppeli on pahoillaan saivartelusta, mutta alkuperäinen kysymyksen asettelu taisi olla sellainen, että jos sähkövirta laajennetaan käsittämään kaikkia sähköstä johtuvia tai muunlaisia fysikaalisia, filosofisia ja uskonnollisia ilmiöitä, kysymys muuttuu varsin merkityksettömäksi. Koko kysymyshän on aika typerä, mutta luovuttaa en aio, ennen kuin vankkumaton todiste vääräässä olostani on esitetty.

lukkomaisteri kirjoitti:

Aukot ovat varauksen kuljettajia -> niiden liike on sähkövirtaa.

Muuntajassa ensiökäämin kenttä generoi toisio käämiin kentän joka synnyttää sähkövirran toisiokäämiin. (toivottavasti se meni oikein edes jonkun muun kun Simppelin mielestä) -> mekanismi on siis sellainen, että virta ei todellakaan kulje muuntajan läpi. Tästä noussee melkoinen mökkälä, mutta en kyllä muista nähneeni kaavakuvaa, jossa olisi piirretty käämien välillä kulkeva virta.

Kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN! EI MITÄÄN!!
Kondensaattorin sisälle syntyy sähkökenttä. Kondensaattorin navoista mitattavan sähkövirran syntymekanismi on käsittääkseni jo aika moneen kertaan selitetty täällä aikaisemmin.

Minä itse en ole teoreetikko. Teen työssäni satunnaisesti elektroniikka kytkentöjä perus komponenteilla. Niitä suunnitellessani olen pärjännyt vallan mainiosti ilman ajatusta siitä, että jonkun tarvitsisi virrata läpi niistä pienistä konkreettisista kondensaattorin napukoista. Minun kolvin äärellä vaihtovirtakin ainoastaan muuttelee kondensaattorin sisäistä sähkökenttää, LUODEN erilaisia ennalta arvattavia sähkövirtauksia ulos ja sisään kondensaattorista. Kaikki on toiminut ihan hyvin, vaikka en ole koskaan ajatetllut päästää sähkövirtaa läpi kondensaattorista. Meillä sellaiset kondensaattorit joista sähkövirta kulkee läpi, heitetään roskikseen.

Ihan pikkuinen teorian tuntemus saattaa jopa tukea käytännön toimissa.

Mummon propun siis polttaa se sähkövirta, joka tulee mummoa lähimmältä muuntajalta. Sitä mummon muuntajaa taas ruokkii se energia, joka on tuotettu (tai muunnettu muunlaisista energian ilmenemismuodoista) siellä Loviisassa.

Simppeli on pahoillaan saivartelusta, mutta alkuperäinen kysymyksen asettelu taisi olla sellainen, että jos sähkövirta laajennetaan käsittämään kaikkia sähköstä johtuvia tai muunlaisia fysikaalisia, filosofisia ja uskonnollisia ilmiöitä, kysymys muuttuu varsin merkityksettömäksi. Koko kysymyshän on aika typerä, mutta luovuttaa en aio, ennen kuin vankkumaton todiste vääräässä olostani on esitetty.

Lue lisää

Ei sama elektroni fyysisesti pitkin johtoa liiku esim. voimalaitoksen generaattorista mummon kahvipannuun. Tönivät toisiaan ja tämä vaikutus menee liki valon nopeutta pitkin johtoa.

lukkomaisteri kirjoitti:

Aukot ovat varauksen kuljettajia -> niiden liike on sähkövirtaa.

Muuntajassa ensiökäämin kenttä generoi toisio käämiin kentän joka synnyttää sähkövirran toisiokäämiin. (toivottavasti se meni oikein edes jonkun muun kun Simppelin mielestä) -> mekanismi on siis sellainen, että virta ei todellakaan kulje muuntajan läpi. Tästä noussee melkoinen mökkälä, mutta en kyllä muista nähneeni kaavakuvaa, jossa olisi piirretty käämien välillä kulkeva virta.

Kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN! EI MITÄÄN!!
Kondensaattorin sisälle syntyy sähkökenttä. Kondensaattorin navoista mitattavan sähkövirran syntymekanismi on käsittääkseni jo aika moneen kertaan selitetty täällä aikaisemmin.

Minä itse en ole teoreetikko. Teen työssäni satunnaisesti elektroniikka kytkentöjä perus komponenteilla. Niitä suunnitellessani olen pärjännyt vallan mainiosti ilman ajatusta siitä, että jonkun tarvitsisi virrata läpi niistä pienistä konkreettisista kondensaattorin napukoista. Minun kolvin äärellä vaihtovirtakin ainoastaan muuttelee kondensaattorin sisäistä sähkökenttää, LUODEN erilaisia ennalta arvattavia sähkövirtauksia ulos ja sisään kondensaattorista. Kaikki on toiminut ihan hyvin, vaikka en ole koskaan ajatetllut päästää sähkövirtaa läpi kondensaattorista. Meillä sellaiset kondensaattorit joista sähkövirta kulkee läpi, heitetään roskikseen.

Ihan pikkuinen teorian tuntemus saattaa jopa tukea käytännön toimissa.

Mummon propun siis polttaa se sähkövirta, joka tulee mummoa lähimmältä muuntajalta. Sitä mummon muuntajaa taas ruokkii se energia, joka on tuotettu (tai muunnettu muunlaisista energian ilmenemismuodoista) siellä Loviisassa.

Simppeli on pahoillaan saivartelusta, mutta alkuperäinen kysymyksen asettelu taisi olla sellainen, että jos sähkövirta laajennetaan käsittämään kaikkia sähköstä johtuvia tai muunlaisia fysikaalisia, filosofisia ja uskonnollisia ilmiöitä, kysymys muuttuu varsin merkityksettömäksi. Koko kysymyshän on aika typerä, mutta luovuttaa en aio, ennen kuin vankkumaton todiste vääräässä olostani on esitetty.

Lue lisää

"Kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN! EI MITÄÄN!"
Leikit edelleen sanojen merkityksillä.

Telkkarin antenniliitin on eristetty kondensaattoreilla rungosta, mutta sen liittimen läpi ei kulje MITÄÄN?

Telkkarin sisällä vahvistinasteet on eristetty toisistaan kytkentäkondensaattoreilla, mutta niiden läpi ei kulje MITÄÄN?

Telkkarin sisällä olevassa suodattimessa on sarjakondensaattoreita, mutta niiden läpi ei kulje MITÄÄN?

Sähkölamppu palaa iloisesti sen kanssa sarjassa olevan kondensaattorin kanssa, mutta sen kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN?


PS
Aukot ovat vain virtuaalisia varauksenkuljettajia, eivät mitään todellisia. Elektronit ovat ne todelliset varauksen kuljettajat aukkojenkin tapauksessa.

Simppelton kirjoitti:

"Kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN! EI MITÄÄN!"
Leikit edelleen sanojen merkityksillä.

Telkkarin antenniliitin on eristetty kondensaattoreilla rungosta, mutta sen liittimen läpi ei kulje MITÄÄN?

Telkkarin sisällä vahvistinasteet on eristetty toisistaan kytkentäkondensaattoreilla, mutta niiden läpi ei kulje MITÄÄN?

Telkkarin sisällä olevassa suodattimessa on sarjakondensaattoreita, mutta niiden läpi ei kulje MITÄÄN?

Sähkölamppu palaa iloisesti sen kanssa sarjassa olevan kondensaattorin kanssa, mutta sen kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN?


PS
Aukot ovat vain virtuaalisia varauksenkuljettajia, eivät mitään todellisia. Elektronit ovat ne todelliset varauksen kuljettajat aukkojenkin tapauksessa.

Lue lisää

varsin mahdolliselta

ehkä jotain tulee lappuun molemmista piuhoista
jotka lamppuun menee

siis yhtä aikaa kohti lammppua tulee jotain
molemmista

jartsa7654 kirjoitti:

varsin mahdolliselta

ehkä jotain tulee lappuun molemmista piuhoista
jotka lamppuun menee

siis yhtä aikaa kohti lammppua tulee jotain
molemmista

Lue lisää

sekin mahdolliselta että jotain kulkee konkan läpi


kerro toki että mitä, simpleton

Simppelton kirjoitti:

"Kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN! EI MITÄÄN!"
Leikit edelleen sanojen merkityksillä.

Telkkarin antenniliitin on eristetty kondensaattoreilla rungosta, mutta sen liittimen läpi ei kulje MITÄÄN?

Telkkarin sisällä vahvistinasteet on eristetty toisistaan kytkentäkondensaattoreilla, mutta niiden läpi ei kulje MITÄÄN?

Telkkarin sisällä olevassa suodattimessa on sarjakondensaattoreita, mutta niiden läpi ei kulje MITÄÄN?

Sähkölamppu palaa iloisesti sen kanssa sarjassa olevan kondensaattorin kanssa, mutta sen kondensaattorin läpi ei kulje MITÄÄN?


PS
Aukot ovat vain virtuaalisia varauksenkuljettajia, eivät mitään todellisia. Elektronit ovat ne todelliset varauksen kuljettajat aukkojenkin tapauksessa.

Lue lisää

Oletko tosissasi? Huh huh. Oletko kuullut sm-kentästä? Otapa vaikka peruskoulun fysiikan oppikirja esille. Ihan totta.

jartsa76543 kirjoitti:

sekin mahdolliselta että jotain kulkee konkan läpi


kerro toki että mitä, simpleton

Mutta sitä ei saa kuulemma sanoa vaihtovirraksi, vaikka jokainen sähkötekniikan ja elektroniikan oppikirja sanoo niin.

Äly Hoi kirjoitti:

Oletko tosissasi? Huh huh. Oletko kuullut sm-kentästä? Otapa vaikka peruskoulun fysiikan oppikirja esille. Ihan totta.

Esimerkiksi Wikipedia sanoo näin:
"Kondensaattorin vastus vaihtovirralle on siis kääntäen verrannollinen taajuuteen."

Mutta tämänhän täytyy olla väärin, ei kondensaattorin läpi kuulemma mene MITÄÄN. EI MITÄÄN!

Simppelton kirjoitti:

Esimerkiksi Wikipedia sanoo näin:
"Kondensaattorin vastus vaihtovirralle on siis kääntäen verrannollinen taajuuteen."

Mutta tämänhän täytyy olla väärin, ei kondensaattorin läpi kuulemma mene MITÄÄN. EI MITÄÄN!

Lue lisää

kondensaattorin eristekerroksen (esimerkiksi tyhjiö,ilma tai kiinteä materiaali) läpi kulkevaa virtaa.
Kun kondensaattoria käsitellään kaksinapana "mustana laatikkona", ei sen sisällä tapahtuvat asiat merkitse.

Lisäksi aina käytetään abstraktioita joko sen takia, koska milloinkaan ei tunneta ilmiön perimmäistä syytä tai yleisemmin käytännöllisyyden takia. Asioita yksinkertaistetaan tai likiarvoistetaan. Käytetään käsitteitä (abstraktioita), jotka soveltuvat kyseiseen probleemaan.

tarkoitetaan kirjoitti:

kondensaattorin eristekerroksen (esimerkiksi tyhjiö,ilma tai kiinteä materiaali) läpi kulkevaa virtaa.
Kun kondensaattoria käsitellään kaksinapana "mustana laatikkona", ei sen sisällä tapahtuvat asiat merkitse.

Lisäksi aina käytetään abstraktioita joko sen takia, koska milloinkaan ei tunneta ilmiön perimmäistä syytä tai yleisemmin käytännöllisyyden takia. Asioita yksinkertaistetaan tai likiarvoistetaan. Käytetään käsitteitä (abstraktioita), jotka soveltuvat kyseiseen probleemaan.

Lue lisää

on erikseen sähködynamiikka ja sähköstatikka, joilla olisivat eri säännöt sähköilmiöille, kuten suljettu virtapiiri olisi pakollinen dynamiikassa, muttei statiikassa.

Simppelton kirjoitti:

Esimerkiksi Wikipedia sanoo näin:
"Kondensaattorin vastus vaihtovirralle on siis kääntäen verrannollinen taajuuteen."

Mutta tämänhän täytyy olla väärin, ei kondensaattorin läpi kuulemma mene MITÄÄN. EI MITÄÄN!

Lue lisää

Wikipedia, Wikipedia, Wikipedia, Wikipedia....!.
Eikö teillä ole alan koulutusta? Se että kondensaattorilla on vaihtovirtavastus, ei tarkoita että virta kulkisi sen läpi.

Simppelton kirjoitti:

Mutta sitä ei saa kuulemma sanoa vaihtovirraksi, vaikka jokainen sähkötekniikan ja elektroniikan oppikirja sanoo niin.

varaukset työntää kentällään varauksia eristeen toisella puolella

no joo se lienee ihan sama mekanismi kun mitä
yleensäkin tapahtuu johtimessa

jartsa76543 kirjoitti:

varaukset työntää kentällään varauksia eristeen toisella puolella

no joo se lienee ihan sama mekanismi kun mitä
yleensäkin tapahtuu johtimessa

Kyllä, niinhän se on, että sähkön etenemismekanismi on itseasiassa kondensaattorissa aivan sama kuin johtimessa. Erona on se, että johtimessa ne viereiset elektronit pääsevät liikkumaan, konsensaattorin laidalla ne pysähtyvät ja joutuvat liikuttamaan elektroneja eristelevyn toisella puolen.

Kiista tässä ei kuitenkaan ole niinkään itse ilmiöistä, kuin miten vaihtovirran etenemistä saa kuvata. Vänkyttäjät täällä eivät salli sanoa, että vaihtovirta kulkee sarjassa olevan kondensaattorin läpi. Minä kuitenkaan en tunne yhtään elektroniikan tai vahvavirtatekniikan oppikirjaa, jossa asiaa ei kuvata ja nimitetä näin.

Äly hoi kirjoitti:

Wikipedia, Wikipedia, Wikipedia, Wikipedia....!.
Eikö teillä ole alan koulutusta? Se että kondensaattorilla on vaihtovirtavastus, ei tarkoita että virta kulkisi sen läpi.

Lue lisää

Helsingin Teknillisen Korkeakoulun luennot ovat sitten vänkyttäjien mielestä väärin.
http://www.ct.hut.fi/courses/ca1/main.html.fi
Vilkaisepa vaikka viikon 1 ja 6 luentoja.
Ja käy valittamassa Valtoselle.

Toinen esimerkki
http://cs.stadia.fi/~vanht/kurssit/matta/delta/sovell/virtap5.html

Poiminta tekstistä:
"Sininen käyrä on jaetun kondensaattorin läpi kulkeva virta, vihreä käyrä on virtakierroksen 1 virta ja punainen virtakierroksen 2 virta." Vänkyttäjien mielestä puistattavaa. Äkkiä valitus Stadialle.

Kyllä riittää vänkyttäjillä töitä, ennekuin koko Suomi on valistettu, mitä vaihtovirta on ja että kondensaattorin läpi ei virtaa MITÄÄN! EI MITÄÄN!.

tarkoitetaan kirjoitti:

kondensaattorin eristekerroksen (esimerkiksi tyhjiö,ilma tai kiinteä materiaali) läpi kulkevaa virtaa.
Kun kondensaattoria käsitellään kaksinapana "mustana laatikkona", ei sen sisällä tapahtuvat asiat merkitse.

Lisäksi aina käytetään abstraktioita joko sen takia, koska milloinkaan ei tunneta ilmiön perimmäistä syytä tai yleisemmin käytännöllisyyden takia. Asioita yksinkertaistetaan tai likiarvoistetaan. Käytetään käsitteitä (abstraktioita), jotka soveltuvat kyseiseen probleemaan.

Lue lisää

Ja niille abstraktiollekin on hyvä olla nimet. Ja vaihtovirta kulkee kondensaattorin läpi, näin on opetettu 100 vuotta ja opetetaan edelleen. Nämä nimet ovat käytössä sanoivat vänkyttäjät mitä tahansa. On tietysti hyvä ymmärtää, mitä milläkin abstraktiolla tarkoitetaan.

Tässä abstraktiota käytetään nimenomaan käytännöllisyyden takia. Mekanismit kyllä tunnetaan parikin tasoa tarkemmin.

häiritsi se että kirjoitti:

on erikseen sähködynamiikka ja sähköstatikka, joilla olisivat eri säännöt sähköilmiöille, kuten suljettu virtapiiri olisi pakollinen dynamiikassa, muttei statiikassa.

Maxwellin 4 yhtälöä Faradayn lisätermillä kattavat koko nykyäänkin tunnetun sähköopin. Muutama lisäyhtälö kaupanpäälle ja koko sähkömekaniikkakin on katettu. 1900 luvun elektroniikkaa se 1800 luvun fysiikka ei kata.

Sähköoppi, sellaisena kun sitä yleensä opetetaan, on kokoelma toisiinsa löysästi liittyviä asioita. Näin on kahdesta syystä.
1. Maxwellin yhtälöistä alkaen on erittäin työlästä ratkaista ongelmia.
2. Oppilaan on helpompi aluksi ymmärtää yksinkertaisia perustapauksia.

Sähköstatiikka ja -dynamiikkakin ovat vain yksinkertaisten osa-alueiden yksinkertaisia ratkaisuja. Samoin ovat monet muut, Kirchofin lait, Ohmin laki jnep. Käytännössä tärkeille alueille on kehitetty käytännöllisiä malleja.

Simppelton kirjoitti:

Helsingin Teknillisen Korkeakoulun luennot ovat sitten vänkyttäjien mielestä väärin.
http://www.ct.hut.fi/courses/ca1/main.html.fi
Vilkaisepa vaikka viikon 1 ja 6 luentoja.
Ja käy valittamassa Valtoselle.

Toinen esimerkki
http://cs.stadia.fi/~vanht/kurssit/matta/delta/sovell/virtap5.html

Poiminta tekstistä:
"Sininen käyrä on jaetun kondensaattorin läpi kulkeva virta, vihreä käyrä on virtakierroksen 1 virta ja punainen virtakierroksen 2 virta." Vänkyttäjien mielestä puistattavaa. Äkkiä valitus Stadialle.

Kyllä riittää vänkyttäjillä töitä, ennekuin koko Suomi on valistettu, mitä vaihtovirta on ja että kondensaattorin läpi ei virtaa MITÄÄN! EI MITÄÄN!.

Lue lisää

virtaa öljy. Että sentään jotain virtaa hra Simppelton please.

läpi kirjoitti:

virtaa öljy. Että sentään jotain virtaa hra Simppelton please.

Juu, kyllä kondensaattoreissa löytyy. Muutamat tiivistää kosteudesta vettä, joten vesikin virtaa kondensaattorissa. ;-))

Linkin takana esimerkki tuotteesta:
http://www.mmair.com/marine_division/accessories/mermaid_condensator

Simppelton kirjoitti:

Helsingin Teknillisen Korkeakoulun luennot ovat sitten vänkyttäjien mielestä väärin.
http://www.ct.hut.fi/courses/ca1/main.html.fi
Vilkaisepa vaikka viikon 1 ja 6 luentoja.
Ja käy valittamassa Valtoselle.

Toinen esimerkki
http://cs.stadia.fi/~vanht/kurssit/matta/delta/sovell/virtap5.html

Poiminta tekstistä:
"Sininen käyrä on jaetun kondensaattorin läpi kulkeva virta, vihreä käyrä on virtakierroksen 1 virta ja punainen virtakierroksen 2 virta." Vänkyttäjien mielestä puistattavaa. Äkkiä valitus Stadialle.

Kyllä riittää vänkyttäjillä töitä, ennekuin koko Suomi on valistettu, mitä vaihtovirta on ja että kondensaattorin läpi ei virtaa MITÄÄN! EI MITÄÄN!.

Lue lisää

valmistetaan insinoorejä?
Insinöörin tarvitsee vain osata laskea!

korkeakoulussa kirjoitti:

valmistetaan insinoorejä?
Insinöörin tarvitsee vain osata laskea!

tarkoitan vain koulutuksen ammatillisia perustavoitteita.

Simppelton kirjoitti:

Helsingin Teknillisen Korkeakoulun luennot ovat sitten vänkyttäjien mielestä väärin.
http://www.ct.hut.fi/courses/ca1/main.html.fi
Vilkaisepa vaikka viikon 1 ja 6 luentoja.
Ja käy valittamassa Valtoselle.

Toinen esimerkki
http://cs.stadia.fi/~vanht/kurssit/matta/delta/sovell/virtap5.html

Poiminta tekstistä:
"Sininen käyrä on jaetun kondensaattorin läpi kulkeva virta, vihreä käyrä on virtakierroksen 1 virta ja punainen virtakierroksen 2 virta." Vänkyttäjien mielestä puistattavaa. Äkkiä valitus Stadialle.

Kyllä riittää vänkyttäjillä töitä, ennekuin koko Suomi on valistettu, mitä vaihtovirta on ja että kondensaattorin läpi ei virtaa MITÄÄN! EI MITÄÄN!.

Lue lisää

Ei tuo todista väitettäsi oikeaksi. Vaihtovirta kulkee näennäisesti läpi. Tuo näennäisesti jätetään vaan pois, koska lähtökohta on perusoletuksen mukainen. Hienosäätö on asia erikseen. Mulle virrankulku kondensaattorin läpi tarkoittaa läpilyöntiä. RC-piiri on hyvä perusteorian opiskeluun.

Simppelton kirjoitti:

Kyllä, niinhän se on, että sähkön etenemismekanismi on itseasiassa kondensaattorissa aivan sama kuin johtimessa. Erona on se, että johtimessa ne viereiset elektronit pääsevät liikkumaan, konsensaattorin laidalla ne pysähtyvät ja joutuvat liikuttamaan elektroneja eristelevyn toisella puolen.

Kiista tässä ei kuitenkaan ole niinkään itse ilmiöistä, kuin miten vaihtovirran etenemistä saa kuvata. Vänkyttäjät täällä eivät salli sanoa, että vaihtovirta kulkee sarjassa olevan kondensaattorin läpi. Minä kuitenkaan en tunne yhtään elektroniikan tai vahvavirtatekniikan oppikirjaa, jossa asiaa ei kuvata ja nimitetä näin.

Lue lisää

sotaisin tyyppi täällä olet sinä


ääntähän siitä konkasta sitten mennekin läpi?

Ä Hoi kirjoitti:

Ei tuo todista väitettäsi oikeaksi. Vaihtovirta kulkee näennäisesti läpi. Tuo näennäisesti jätetään vaan pois, koska lähtökohta on perusoletuksen mukainen. Hienosäätö on asia erikseen. Mulle virrankulku kondensaattorin läpi tarkoittaa läpilyöntiä. RC-piiri on hyvä perusteorian opiskeluun.

Lue lisää

Kyllä se sen todisti, että koko sähkötekninen maailmankirjallisuus käyttää samoja käsitteitä vaihtovirran yhteydessä kuin minäkin.

Ei se nyt niin "näennäisesti" ole, kun teho menee generaattorista kondensaattorin läpi lamppuun, niin että lamppu palaa. Ja jos nappaan kondensaattorin välistä pois niin lamppu sammuu.

Onkos RLC piiri Äly'lle liian vaikea? Kun vaihtovirtageneraattori on sarjassa kondensaattorin, kelan ja vastuksen kanssa ja kela ja konkka ovat resonanssissa generaattorin taajuudella, niin vastuksen navoissa jännite on generaattorin jännite. Vastuksen virta sitten on I=U/R, mutta mistä ihmeestä se virta tulee? Sitä ei Äly tajua.

Simppelton kirjoitti:

Kyllä se sen todisti, että koko sähkötekninen maailmankirjallisuus käyttää samoja käsitteitä vaihtovirran yhteydessä kuin minäkin.

Ei se nyt niin "näennäisesti" ole, kun teho menee generaattorista kondensaattorin läpi lamppuun, niin että lamppu palaa. Ja jos nappaan kondensaattorin välistä pois niin lamppu sammuu.

Onkos RLC piiri Äly'lle liian vaikea? Kun vaihtovirtageneraattori on sarjassa kondensaattorin, kelan ja vastuksen kanssa ja kela ja konkka ovat resonanssissa generaattorin taajuudella, niin vastuksen navoissa jännite on generaattorin jännite. Vastuksen virta sitten on I=U/R, mutta mistä ihmeestä se virta tulee? Sitä ei Äly tajua.

Lue lisää

Miksi tasavirta sitten ei kulje kondensaattorin läpi? Miksi kondensaattorissa on eriste? Ja tarkoitatko todella sähkövirralla elektronien liikettä fyysisesti? Oppikirjahan sanoo näin: "Sähkövirta on varauksisten hiukkasten liikettä".

RLC-piiri ei ole vaikea, mutta ko. asian kannalta se R on tarpeeton.
Edelleen samalla kertaa voitaisiin ruotia muuntajakin. Voitaisiin kysyä täsmälleen samaa: "Kulkeeko sähkövirta muuntajan läpi?"

Mutta vielä ap. aiheeseen. Kysynkin nyt vakavasti ja vaadin tarkat perustelut sille. Kulkeeko sähkövirta kondensaattorin läpi? Kulkeeko varmasti? Miksi tätä ei kerrottu, kun suoritin fysiikka pääaineena elektroniikan pitkän laudaturkurssin? Miksi missään oppikirjassa ei ole viittausta tähän? Miksi minun on annettu 25 vuotta opettaa soopaa? Valitan kyllä jonnekin, jos tuo väite on totta. En vaan tiedä, minne valittaisin ;)

Ä Hoi kirjoitti:

Miksi tasavirta sitten ei kulje kondensaattorin läpi? Miksi kondensaattorissa on eriste? Ja tarkoitatko todella sähkövirralla elektronien liikettä fyysisesti? Oppikirjahan sanoo näin: "Sähkövirta on varauksisten hiukkasten liikettä".

RLC-piiri ei ole vaikea, mutta ko. asian kannalta se R on tarpeeton.
Edelleen samalla kertaa voitaisiin ruotia muuntajakin. Voitaisiin kysyä täsmälleen samaa: "Kulkeeko sähkövirta muuntajan läpi?"

Mutta vielä ap. aiheeseen. Kysynkin nyt vakavasti ja vaadin tarkat perustelut sille. Kulkeeko sähkövirta kondensaattorin läpi? Kulkeeko varmasti? Miksi tätä ei kerrottu, kun suoritin fysiikka pääaineena elektroniikan pitkän laudaturkurssin? Miksi missään oppikirjassa ei ole viittausta tähän? Miksi minun on annettu 25 vuotta opettaa soopaa? Valitan kyllä jonnekin, jos tuo väite on totta. En vaan tiedä, minne valittaisin ;)

Lue lisää

Wikipedia on oikein, kumpikin alkuperäisen viestin linkeistä viittaa tekstiin, joka on oikein. Näennäinen ristiriita johtuu sanan sähkövirta kahdesta hieman erilaisesta merkityksestä, jotka molemmat ovat yleisessä käytössä.

Tasavirta ei kulje kondensaattorin eristeen läpi. Eikä siinä eristeessä kulje elektronitkaan.

Tässä keskustelussa elektronien fyysinen liike on epäolennaista. Sähkövirta ja tätä koskevat lait tunnettiin ennen elektronien keksimistä. Tämäkään keskustelu ei riipu siitä, onko sähkövirta varauksisten hiukkasten liikettä vai ei.

Esimerkki RLC piirissä se R on olennainen. Resonanssitaajuudella se vaihtovirtageneraattorin jännite näkyy suoraan sen Rn navoissa aivan kuin generaattori olisi galvaanisesti kiinni siinä vastuksessa. Esimerkki havainnollistaa hyvin verkkoja tai piirikytkentöjä analysoivien henkilöiden kielenkäyttöä ja ajatusmaailmaa: "Generaattori syöttää resonanssitaajuudella koko jännitteellään vastukseen virtaa ja tehoa."

Fyysinen sähkövirta EI kulje kondensaattorin levyltä toiselle enkä ole kertaakaan niin väittänyt. (Kuinkahan moneen kertaan olen tämän jo toistanut?)

Olen väittänyt, että sähkötekniikassa, elektroniikassa ja piiritekniikassa on käsite vaihtovirta. Se on hyvin yleisesti käytössä oleva käsite ja se menee kondensaattorin lävitse, kuten mm. Wikipedia sanoo. Käsite on myös yleisesti ymmärretty arkikielessä. Mekanismin, kuinka vaihtovirta menee kondensaattorin lävitse, olen selittänyt moneen kertaan.

Simppelton kirjoitti:

Wikipedia on oikein, kumpikin alkuperäisen viestin linkeistä viittaa tekstiin, joka on oikein. Näennäinen ristiriita johtuu sanan sähkövirta kahdesta hieman erilaisesta merkityksestä, jotka molemmat ovat yleisessä käytössä.

Tasavirta ei kulje kondensaattorin eristeen läpi. Eikä siinä eristeessä kulje elektronitkaan.

Tässä keskustelussa elektronien fyysinen liike on epäolennaista. Sähkövirta ja tätä koskevat lait tunnettiin ennen elektronien keksimistä. Tämäkään keskustelu ei riipu siitä, onko sähkövirta varauksisten hiukkasten liikettä vai ei.

Esimerkki RLC piirissä se R on olennainen. Resonanssitaajuudella se vaihtovirtageneraattorin jännite näkyy suoraan sen Rn navoissa aivan kuin generaattori olisi galvaanisesti kiinni siinä vastuksessa. Esimerkki havainnollistaa hyvin verkkoja tai piirikytkentöjä analysoivien henkilöiden kielenkäyttöä ja ajatusmaailmaa: "Generaattori syöttää resonanssitaajuudella koko jännitteellään vastukseen virtaa ja tehoa."

Fyysinen sähkövirta EI kulje kondensaattorin levyltä toiselle enkä ole kertaakaan niin väittänyt. (Kuinkahan moneen kertaan olen tämän jo toistanut?)

Olen väittänyt, että sähkötekniikassa, elektroniikassa ja piiritekniikassa on käsite vaihtovirta. Se on hyvin yleisesti käytössä oleva käsite ja se menee kondensaattorin lävitse, kuten mm. Wikipedia sanoo. Käsite on myös yleisesti ymmärretty arkikielessä. Mekanismin, kuinka vaihtovirta menee kondensaattorin lävitse, olen selittänyt moneen kertaan.

Lue lisää

sillä sipuli

usko jo ! kirjoitti:

sillä sipuli

Oletkos kuullut allaolevista vaihtovirtateorian peruskaavoista?
f = taajuus (Hz, 1/sekunti)
w = kulmataajuus = 2*pii*f (radiaania/s)
Xc = kapasitanssin vaihtovirtavastus (reaktanssi) = 1/(w*C) (ohmi)
Xl = induktanssin vaihtovirtavastus (reaktanssi) = w*L (ohmi)
R = tasavirtavastus (ohmi)
Z = vaihtovirtavastus (impedanssi) = R j*X = R j*(Xl-Xc) (ohmi)

Kyllä, vaihtovirtasuureet voidaan esittää (yleensä myös esitetään)kompleksilukuina. Tietyn taajuisen siniaallon voi määritellä tarkoin kahdella suureella, esimerkiksi amplitudilla ja vaiheella tai kompleksi luvulla.

U = vaihtojännite (voltti)
I = vaihtovirta (amppeeri)
U = I * Z (ohmin laki vaihtovirralle)

Ja lopuksi se kondensaattorin virta on
I = U/Xc

Vilkaisin läpi asiaa koskevat suomalaisen ja englantilaisen Wikipedian sivut ja niiden tärkeimmät linkit. Missään en nähnyt mitään virhettä, kaikki oli ylläolevan mukaista.

Eikö olisi aika 15 vuoden opettamisen jälkeen aika laajentaa ymmärtämistä? Oppilaillekin voisi ainakin kertoa, että kondensaattorien tärkein käyttö ei ole varausten säilöminen vaan vaihtovirran käsittely.

Simppelton kirjoitti:

Oletkos kuullut allaolevista vaihtovirtateorian peruskaavoista?
f = taajuus (Hz, 1/sekunti)
w = kulmataajuus = 2*pii*f (radiaania/s)
Xc = kapasitanssin vaihtovirtavastus (reaktanssi) = 1/(w*C) (ohmi)
Xl = induktanssin vaihtovirtavastus (reaktanssi) = w*L (ohmi)
R = tasavirtavastus (ohmi)
Z = vaihtovirtavastus (impedanssi) = R j*X = R j*(Xl-Xc) (ohmi)

Kyllä, vaihtovirtasuureet voidaan esittää (yleensä myös esitetään)kompleksilukuina. Tietyn taajuisen siniaallon voi määritellä tarkoin kahdella suureella, esimerkiksi amplitudilla ja vaiheella tai kompleksi luvulla.

U = vaihtojännite (voltti)
I = vaihtovirta (amppeeri)
U = I * Z (ohmin laki vaihtovirralle)

Ja lopuksi se kondensaattorin virta on
I = U/Xc

Vilkaisin läpi asiaa koskevat suomalaisen ja englantilaisen Wikipedian sivut ja niiden tärkeimmät linkit. Missään en nähnyt mitään virhettä, kaikki oli ylläolevan mukaista.

Eikö olisi aika 15 vuoden opettamisen jälkeen aika laajentaa ymmärtämistä? Oppilaillekin voisi ainakin kertoa, että kondensaattorien tärkein käyttö ei ole varausten säilöminen vaan vaihtovirran käsittely.

Lue lisää

Tuo äskeinen huutaja nim. 'usko jo!' en ole minä. Kirjoitan tässä ketjussa vaan tuolla tutuksi tulleella nimimerkillä.
Keskustelu jatkukoon! Tämä on mielenkiintoista....

Simppelton kirjoitti:

Oletkos kuullut allaolevista vaihtovirtateorian peruskaavoista?
f = taajuus (Hz, 1/sekunti)
w = kulmataajuus = 2*pii*f (radiaania/s)
Xc = kapasitanssin vaihtovirtavastus (reaktanssi) = 1/(w*C) (ohmi)
Xl = induktanssin vaihtovirtavastus (reaktanssi) = w*L (ohmi)
R = tasavirtavastus (ohmi)
Z = vaihtovirtavastus (impedanssi) = R j*X = R j*(Xl-Xc) (ohmi)

Kyllä, vaihtovirtasuureet voidaan esittää (yleensä myös esitetään)kompleksilukuina. Tietyn taajuisen siniaallon voi määritellä tarkoin kahdella suureella, esimerkiksi amplitudilla ja vaiheella tai kompleksi luvulla.

U = vaihtojännite (voltti)
I = vaihtovirta (amppeeri)
U = I * Z (ohmin laki vaihtovirralle)

Ja lopuksi se kondensaattorin virta on
I = U/Xc

Vilkaisin läpi asiaa koskevat suomalaisen ja englantilaisen Wikipedian sivut ja niiden tärkeimmät linkit. Missään en nähnyt mitään virhettä, kaikki oli ylläolevan mukaista.

Eikö olisi aika 15 vuoden opettamisen jälkeen aika laajentaa ymmärtämistä? Oppilaillekin voisi ainakin kertoa, että kondensaattorien tärkein käyttö ei ole varausten säilöminen vaan vaihtovirran käsittely.

Lue lisää

"Fyysinen sähkövirta EI kulje kondensaattorin levyltä toiselle enkä ole kertaakaan niin väittänyt. (Kuinkahan moneen kertaan olen tämän jo toistanut?)

Olen väittänyt, että sähkötekniikassa, elektroniikassa ja piiritekniikassa on käsite vaihtovirta. Se on hyvin yleisesti käytössä oleva käsite ja se menee kondensaattorin lävitse, kuten mm. Wikipedia sanoo. Käsite on myös yleisesti ymmärretty arkikielessä. Mekanismin, kuinka vaihtovirta menee kondensaattorin lävitse, olen selittänyt moneen kertaan."

Itseasiassa et kertaakaan.

Nyt ollaan aika rankasti alkuperäisen aiheen sivussa. Mielestäni tässä ketjussa on aikalailla alusta koetettu korostaa, että aiheena on konkreettiset kondensaattorin sisäiset ilmiöt. Niin niin, kyllä ne kaavat pitää paikkansa, ja kylä sun saatanan oppikirjoissa sanotaan, että vaihtovirta menee kondensaattorin läpi. Kuitenkin keskustelun aiheena ei ollut nämä käytännön vaikutukset, vaan kondensaattorin sisäiset ilmiöt.

Sähkövirran luonteesta kirjoitin oman näkemykseni tuonne ketjun perälle vastauksena omaan viestiisi. Et ottanut siihen vielä kantaa. Korostaisin vielä keskittymään alkuperäiseen kysymykseen. Siinä on pohjustuksena linkki wikipedian sähkövirran määritelmään. Mitä on sähkövirta? Onko sähkövirta tasa- vai vaihtovirtaa? Vaihtovirta on YLEMMÄN tason käsite. Kuten itsekin olet todennut, vaihtovirta on nopeasti vaihtuvaa tasavirtaa. Tarkoitetaanko kysymyksen asettelussa sähkövirralla sitä ajattelumallia, jota vaihtovirtateorian kaavat kuvaavat? Tässä välissä voit taas katsoa sinne pohjustukseksi annetulle sivulle wikipediassa.

VAIHTOVIRTATEORIAN KAAVAT KUVAAVAT NÄENNÄISTÄ VIRRAN KULKUA!! Kysymys käsittelee kondensaattoria varauksen kuljettajien tasolla.

"Oppilaillekin voisi ainakin kertoa, että kondensaattorien tärkein käyttö ei ole varausten säilöminen vaan vaihtovirran käsittely." Ihan kiva, mutta mitä helvettiä nämä kondensaattorin käyttötarkoitusta kuvaavat mielipiteesi oikein liittyy tähän asiaan.

Ajatuksesi ja selityksesi ovat varmaan monelta osin ihan kivoja, mutta kun ne ei liity tämän ketjun aiheeseen mitenkään.

Ä Hoi kirjoitti:

Tuo äskeinen huutaja nim. 'usko jo!' en ole minä. Kirjoitan tässä ketjussa vaan tuolla tutuksi tulleella nimimerkillä.
Keskustelu jatkukoon! Tämä on mielenkiintoista....

Lue lisää

Sanojen merkityksestä saadaan ne parhaat kinat. Niin tässäkin. Tasavirta ja vaihtovirta ovat kaksi eri käsitettä vaikkakin vahvasti sukua toisilleen. Wikipedia ei tätä hyvin selitä, kunhan mätkii esille sinänsä oikeita määritelmiä tieosanakirjamaiseen tyyliin.

Vaihtovirtatekniikasta, piirianalyysistä yms. löytyy hyviä esityksiä myös netistä. En jatka teorian esittelemistä sen enempää.

Kondensaattoreita vahvavirtatekniikassa käytetään mm. pitkillä siirtojohdoilla loistehon kompensointiin. On mielenkiintoista, että voimaverkossakin alkaa esiintyä oireita radioteknisistä ilmiöistä. Aallonpituus 50Hz taajuudella on 300 000 km/s / 50 1/s = 6000 km ja siinä 10% pituudella aallonpituudesta radiotekniset ilmiöt alkavat pyrkiä esille ja näkyvät ensin induktanssina.

Elektroniikassa kondensaattoreita käytetään paljon kytkentäkondensaattoreina ja suodattimissa. Kytkentäkondensaattoreilla kytketään vaihtovirtasignaali eteenpäin, mutta katkaistaan tasavirta. Resonanssipiirit ovat yksinkertaisia suodattimia.

En tiedä olivatko selittelyt kondensaattoreiden käytöstä paikallaan, mutta noihin sitä vaihtovirta teoriaa käytetää.

Lähden reissuun, minun osltani tämä jää tällä kertaa tähän.

lukkomaisteri kirjoitti:

"Fyysinen sähkövirta EI kulje kondensaattorin levyltä toiselle enkä ole kertaakaan niin väittänyt. (Kuinkahan moneen kertaan olen tämän jo toistanut?)

Olen väittänyt, että sähkötekniikassa, elektroniikassa ja piiritekniikassa on käsite vaihtovirta. Se on hyvin yleisesti käytössä oleva käsite ja se menee kondensaattorin lävitse, kuten mm. Wikipedia sanoo. Käsite on myös yleisesti ymmärretty arkikielessä. Mekanismin, kuinka vaihtovirta menee kondensaattorin lävitse, olen selittänyt moneen kertaan."

Itseasiassa et kertaakaan.

Nyt ollaan aika rankasti alkuperäisen aiheen sivussa. Mielestäni tässä ketjussa on aikalailla alusta koetettu korostaa, että aiheena on konkreettiset kondensaattorin sisäiset ilmiöt. Niin niin, kyllä ne kaavat pitää paikkansa, ja kylä sun saatanan oppikirjoissa sanotaan, että vaihtovirta menee kondensaattorin läpi. Kuitenkin keskustelun aiheena ei ollut nämä käytännön vaikutukset, vaan kondensaattorin sisäiset ilmiöt.

Sähkövirran luonteesta kirjoitin oman näkemykseni tuonne ketjun perälle vastauksena omaan viestiisi. Et ottanut siihen vielä kantaa. Korostaisin vielä keskittymään alkuperäiseen kysymykseen. Siinä on pohjustuksena linkki wikipedian sähkövirran määritelmään. Mitä on sähkövirta? Onko sähkövirta tasa- vai vaihtovirtaa? Vaihtovirta on YLEMMÄN tason käsite. Kuten itsekin olet todennut, vaihtovirta on nopeasti vaihtuvaa tasavirtaa. Tarkoitetaanko kysymyksen asettelussa sähkövirralla sitä ajattelumallia, jota vaihtovirtateorian kaavat kuvaavat? Tässä välissä voit taas katsoa sinne pohjustukseksi annetulle sivulle wikipediassa.

VAIHTOVIRTATEORIAN KAAVAT KUVAAVAT NÄENNÄISTÄ VIRRAN KULKUA!! Kysymys käsittelee kondensaattoria varauksen kuljettajien tasolla.

"Oppilaillekin voisi ainakin kertoa, että kondensaattorien tärkein käyttö ei ole varausten säilöminen vaan vaihtovirran käsittely." Ihan kiva, mutta mitä helvettiä nämä kondensaattorin käyttötarkoitusta kuvaavat mielipiteesi oikein liittyy tähän asiaan.

Ajatuksesi ja selityksesi ovat varmaan monelta osin ihan kivoja, mutta kun ne ei liity tämän ketjun aiheeseen mitenkään.

Lue lisää

Ensimmäisessä viestissä kysyttiin:
"Kulkeeko kondensaattorin läpi virtaa?"
Sitten siellä oli linkki tasavirtaan ja toinen linkki vaihtovirtaan. Tuohon vastasin ja yritin havainnollistaa että ristiriitaa ei ole ja kuinka vaihtovirta pääsee kondensaattrin läpi. Olet aivan itse keksinyt sen, että tässä puhutaan vain tasavirrasta.

Kyllä, vaihtovirta on YLEMMÄN tason käsite. Abstraktioksi sitä täällä on sanottu useamman kerran. Mutta abstraktioillakin saa olla nimet varsinkin, jos ne ovat erittäin käyttökelpoisia. Tässähän on abstraktiotasoja kolmekin, elektronien liike, tasavirta, vaihtovirta. Tasavirta EI selitä kaikkea elektronien liikkeissä, tasavirtakin on YLEMMÄN tason käsite.

Sillä pariston kääntelyllä olen yrittänyt havainnollistaa, että sähkö pääsee paristosta polttimoon vaikka siinä on kondensaattori välissä. Polttimon mielestä paristo on kokoajan sen navoissa, kunhan käännellään tarpeeksi vilkkaasti.

Simppelton kirjoitti:

Sanojen merkityksestä saadaan ne parhaat kinat. Niin tässäkin. Tasavirta ja vaihtovirta ovat kaksi eri käsitettä vaikkakin vahvasti sukua toisilleen. Wikipedia ei tätä hyvin selitä, kunhan mätkii esille sinänsä oikeita määritelmiä tieosanakirjamaiseen tyyliin.

Vaihtovirtatekniikasta, piirianalyysistä yms. löytyy hyviä esityksiä myös netistä. En jatka teorian esittelemistä sen enempää.

Kondensaattoreita vahvavirtatekniikassa käytetään mm. pitkillä siirtojohdoilla loistehon kompensointiin. On mielenkiintoista, että voimaverkossakin alkaa esiintyä oireita radioteknisistä ilmiöistä. Aallonpituus 50Hz taajuudella on 300 000 km/s / 50 1/s = 6000 km ja siinä 10% pituudella aallonpituudesta radiotekniset ilmiöt alkavat pyrkiä esille ja näkyvät ensin induktanssina.

Elektroniikassa kondensaattoreita käytetään paljon kytkentäkondensaattoreina ja suodattimissa. Kytkentäkondensaattoreilla kytketään vaihtovirtasignaali eteenpäin, mutta katkaistaan tasavirta. Resonanssipiirit ovat yksinkertaisia suodattimia.

En tiedä olivatko selittelyt kondensaattoreiden käytöstä paikallaan, mutta noihin sitä vaihtovirta teoriaa käytetää.

Lähden reissuun, minun osltani tämä jää tällä kertaa tähän.

Lue lisää

Sähkövirralla -niin tasa- kuin vaihto- tarkoitetaan elektronien liikettä.
Kondensaattorissa tämä liike katkeaa ja sähkövirran voimavaikutukset siirtyvät elektromagneettisena säteilynä kkondensaattorin levyltä toiselle.
Turhaan niitä kirjojas ja internetiä kaivelet. Kun et tajuu asiaa niin sekoitat vain pääsi.

Toivottelee
Sähköalan ammattilainen

Simppelton kirjoitti:

Ensimmäisessä viestissä kysyttiin:
"Kulkeeko kondensaattorin läpi virtaa?"
Sitten siellä oli linkki tasavirtaan ja toinen linkki vaihtovirtaan. Tuohon vastasin ja yritin havainnollistaa että ristiriitaa ei ole ja kuinka vaihtovirta pääsee kondensaattrin läpi. Olet aivan itse keksinyt sen, että tässä puhutaan vain tasavirrasta.

Kyllä, vaihtovirta on YLEMMÄN tason käsite. Abstraktioksi sitä täällä on sanottu useamman kerran. Mutta abstraktioillakin saa olla nimet varsinkin, jos ne ovat erittäin käyttökelpoisia. Tässähän on abstraktiotasoja kolmekin, elektronien liike, tasavirta, vaihtovirta. Tasavirta EI selitä kaikkea elektronien liikkeissä, tasavirtakin on YLEMMÄN tason käsite.

Sillä pariston kääntelyllä olen yrittänyt havainnollistaa, että sähkö pääsee paristosta polttimoon vaikka siinä on kondensaattori välissä. Polttimon mielestä paristo on kokoajan sen navoissa, kunhan käännellään tarpeeksi vilkkaasti.

Lue lisää

Siellä ei kyllä ollut linkkiä vaihtovirtaan.

Siellä oli - ja on edelleen, jos vaikka katsot - linkit sähkövirran määritelmään ja kondensaattoria käsitteleviin artikkeleihin.
Vaihtovirtaan siis ei ollut linkkiä.
Tasavirta on ylemmäntason käsite johonkin, mutta kysymyksen käsitellessä sähkövirtaa, ja kysymksessä alustuksena ollessa sellainen sähkövirran käsite, joka vastaa tasavirtaa, käsitellään alustuksessa esiteltyjä ilmiöitä.

Koskaan ei pidä sanoa olevansa väärässä; Reissuun lähtö on paljon neutraalimpaa.

Niinkin kovaa meteliä, kun olet tässä asiassa pitänyt, olisi ollut kiva, jos olisit lukenut kysymyksen!!

Simppelton kirjoitti:

Sanojen merkityksestä saadaan ne parhaat kinat. Niin tässäkin. Tasavirta ja vaihtovirta ovat kaksi eri käsitettä vaikkakin vahvasti sukua toisilleen. Wikipedia ei tätä hyvin selitä, kunhan mätkii esille sinänsä oikeita määritelmiä tieosanakirjamaiseen tyyliin.

Vaihtovirtatekniikasta, piirianalyysistä yms. löytyy hyviä esityksiä myös netistä. En jatka teorian esittelemistä sen enempää.

Kondensaattoreita vahvavirtatekniikassa käytetään mm. pitkillä siirtojohdoilla loistehon kompensointiin. On mielenkiintoista, että voimaverkossakin alkaa esiintyä oireita radioteknisistä ilmiöistä. Aallonpituus 50Hz taajuudella on 300 000 km/s / 50 1/s = 6000 km ja siinä 10% pituudella aallonpituudesta radiotekniset ilmiöt alkavat pyrkiä esille ja näkyvät ensin induktanssina.

Elektroniikassa kondensaattoreita käytetään paljon kytkentäkondensaattoreina ja suodattimissa. Kytkentäkondensaattoreilla kytketään vaihtovirtasignaali eteenpäin, mutta katkaistaan tasavirta. Resonanssipiirit ovat yksinkertaisia suodattimia.

En tiedä olivatko selittelyt kondensaattoreiden käytöstä paikallaan, mutta noihin sitä vaihtovirta teoriaa käytetää.

Lähden reissuun, minun osltani tämä jää tällä kertaa tähän.

Lue lisää

Wikipedia ei siis selitä, koska emme ole sieltä katsoneet tasa- taikka vaihtovirran määritelmiä. Olemme puhuneet vain sähkövirrasta. Sähkövirta se on ilmiö, joka on tasavirta.

Sitten on erikseen keksitty nimi asialle, joka on vaihtovirta. Sehän oli siis tasavirtaa, joka vaihtelee. Mutta kuten olet itsekkin todennut, vaikka vaihtovirtateorioissa puhutaan kondensaattorin läpi kulkevasta vaihtovirrasta, silloin siirrytään abstraktion puolelle. Ihan oikea vaihtovirta, se joka on konkreettisten varausten kuljettajien edestakaista vaikutusta toisiinsa, ei kulje kondensaattorin läpi. Kuten olet myös itse sanonut, tällaista läpikulkemisen termiä käytetään, "vaikka todelliset taustalla vaikuttavat mekanismit tunnetaan"

Vaihtovirta konkreettisena varausten kuljettajien vaikutuksena toisiina, ei dynaamisesti, sähkövirran määritelmän mukaisesti KULJE kondensaattorin läpi, vaikka sähkökenttien muutoksella kondensaattorin eristeen yli saakin aikaiseksi staattisia muutoksia toisen levyn varauksiin.

Näillä pohjustuksilla ja alemapana todettuani vielä, että olet konkreettisesti lukenut kysymyksen väärin, voinen todeta, että: hyvää matkaa

ei saa selkoa

kapasitanssi pienenee ja varaukset pysyvät samana.
Kapasitanssi C=Q/U (Q on varaus ja U on jännite)
=> U=Q/C kun C pienenee niin U suurenee?

kauemmaksi toisistaan kirjoitti:

kapasitanssi pienenee ja varaukset pysyvät samana.
Kapasitanssi C=Q/U (Q on varaus ja U on jännite)
=> U=Q/C kun C pienenee niin U suurenee?

konkan konkkaluonne pienenee

konkkiahan voi tehdä, vaikka tuorekelmusta ja
alumiinifoliosta

no silloinhan konkkien määrä maailmankaikkeudessa
lisääntyy

ja kun taas purkaa sen konkkansa, niin konkkien määrä vähentyy

eiks vaan ?

väite 1.
Siis erityisesti purkautumisvaiheessa

lukkomaisteri kirjoitti:

väite 1.
Siis erityisesti purkautumisvaiheessa

Mitä se sähkövirta on ?

Huiteleeko se n. 300.000 km/h kuten väitetään ?

Siirtyvätkö elekttronit fyysisesti liki valon nopeudella tuhansien kilometrien pituisten sähkölinjojen päästä toiseen ?

Jos eivät, niin mikä silloin virtaa kun sähkö virtaa ?

Juuso kirjoitti:

Mitä se sähkövirta on ?

Huiteleeko se n. 300.000 km/h kuten väitetään ?

Siirtyvätkö elekttronit fyysisesti liki valon nopeudella tuhansien kilometrien pituisten sähkölinjojen päästä toiseen ?

Jos eivät, niin mikä silloin virtaa kun sähkö virtaa ?

Lue lisää

veisi virtaa?

Jos ajatellaan vaikkapa elektronit tasavälein siistissä jonossa. Tämä jono etenisi matkan, joka olisi kuitenkin pienempi kuin elektronien väli.
Tällöin jokaiseen elektronien väliin jäisi alue, jota mikään elektroni ei olisi ylittänyt. Silti käsitettäisiin virran kulkenee yhtä suurena koko jonon matkalla kaikkien pisteiden läpi.

Koejärjestelysi on turhan mutkikas. Heti ensimmäisessä viestissäni "vaihtovirta kulkee" esitin seuraavaa, jota hiukan vielä selvennän.

1. Otetaan kondensaattori ja taskulampun polttimo ja kytketään ne sarjaan.
2. Kytketään tasavirtalähde (paristo) sarjakytkennän päihin.
3. Valo palaa hetken ja kondensaattori varautuu.
4. Irroitetaan tasavirtalähde.
5. Kytketään tasavirtalähde navat toisinpäin sarjakytkennän päihin.
6. Valo tuikahtaa kirkkaammin, kun sekä kondensaattorissa ollut varaus purkautuu että kondensaattori varautuu uudelleen toisin päin.
7. Toistetaan 4,5,6 tarpeeksi nopeasti ja valo palaa tasaisesti. (Olohuoneen lamppukin palaa "tasaisesti" vaikka siinä sahaa vaihtovirta 50 kertaa sekunnissa edestakaisin. Lanka pysyy kuumana.)

Kondensaattorin mekaaninen purkaminen ja kokoaminen ei ole tarpeen. Ei liioin kondensaattorin varauksen purkaminen ole suotavaa muuten kuin lampun kautta, jotta energiaa ei hukkaantuisi.

Vastaukset kysymyksiin ovat hieman sovellettuja, koska koejärjestelysi on hieman outo.
1. Kondensaattorin varautumisilla ja purkautumisilla ei ole muuta eroa kuin suunta. Minun koejärjestelyssäni alun jälkeen kondensaattori ensin purkautuu ja sitten varautuu ja virta on samaan suuntaan purussa ja varautumisessa.
2. Kondensaattorin varaaminen tasavirralla on kerta ilmiö. Vaihtovirtaa on vain jaksollisesti toistuva virta.
4. Loput tekstistä.

Yleensä vaihtovirta on suunnilleen sinimuotoista, ei logaritmikäyrän kappaleista koostuvaa sahahammasta, kuten kokeessani on.

Kuten Jartsa täällä ensimmäisenä totesi, sähkön eteneminen johtimessa perustuu siihen, että elektronit tyrkkivät sähkökentällään toisiaan eteenpäin. Kondensaattorissa liike pysähtyy, mutta tyrkkiminen ulottuu yli eristeen ja niin liike jatkuu kondensaattorin toisella puolen. Tässä mielessä varaustenkuljettajien liike johtimessa ja kondensaattorin yli on samankaltaista.

Kondensaattorin ja vaihtovirran ymmärtämiseksi ei kuitenkaan tarvitse tietää varauksen kuljettajista mitään. Ei ensimmäisen nykyaikaisen kondensaattorin keksijäkään, Leyden, tiennyt elektronien olemassa olosta mitään 1700-luvulla.

Vähänkään mutkikkaampien piirien analyysin kannalta on erittäin hyödyllistä ajatella vaihtovirran menevän kondensaattoreiden ja kelojen läpi ja molemmilla olevan vaihtovirtavastus (reaktanssi) jnep. Ei kukaan piirejä analysoiva mieti, että siellä kondensaattorit varautuvat ja kelat indusoituvat vaikka tuntevatkin nämä mekanismit hyvin.

Tämä "näennäisesti" läpikulkeminen on yhtä hieno oivallus kuin esimerkiksi "näennäiset" aukot varauksenkuljettajina puolijohteissa. Tämä terminologia on niin syvälle juurtunut koko maailman sähköteknisessä kirjallisuudessa viime 150 vuoden ajan, että käsitettä vaihtovirta on turha ruveta määrittelemään uudelleen tai poistamaan käytöstä.

Malli on kätevä, koska se kuvaa energian virtauksen oikein. Vaihtovirtageneraattorista MENEE energiaa lamppuun vaikka siinä olisi kondensaattori välissä.

Vaihtovirta-analyysissä myös kaikki sähködynamiikan kaavat toimivat.

Lopuksi yksinkertainen piirianalyysi. On sarjassa vaihtovirtageneraattori, kela, kondensaattori ja vastus. Kela ja kondensaattori ovat niin valitut, että ne menevät sarjaresonanssiin generaattorin taajuudella. Tällöinhän niiden reaktanssit kumoavat kumoavat toisensa ja kela ja kondensaattori ovat kyseisellä taajuudella oikosulku. Vastuksen navoissa on suoraan generaattorin jännite! Jos kondensaattorin lävitse ei tule MITÄÄN, niin kuinka ihmeessä sen vastuksen navoissa on generaattorin jännite ja vastuksen virta on Ohmin lain mukainen I=U/R?

Joo voihan sitä alkaa vänkyttää. että kun kondensaattori varautuu ja kelat indusoituu ja ... , niin ei sen kelan ja kondensaattorin läpi mene MITÄÄN. EI MITÄÄN.

Simppelton kirjoitti:

Koejärjestelysi on turhan mutkikas. Heti ensimmäisessä viestissäni "vaihtovirta kulkee" esitin seuraavaa, jota hiukan vielä selvennän.

1. Otetaan kondensaattori ja taskulampun polttimo ja kytketään ne sarjaan.
2. Kytketään tasavirtalähde (paristo) sarjakytkennän päihin.
3. Valo palaa hetken ja kondensaattori varautuu.
4. Irroitetaan tasavirtalähde.
5. Kytketään tasavirtalähde navat toisinpäin sarjakytkennän päihin.
6. Valo tuikahtaa kirkkaammin, kun sekä kondensaattorissa ollut varaus purkautuu että kondensaattori varautuu uudelleen toisin päin.
7. Toistetaan 4,5,6 tarpeeksi nopeasti ja valo palaa tasaisesti. (Olohuoneen lamppukin palaa "tasaisesti" vaikka siinä sahaa vaihtovirta 50 kertaa sekunnissa edestakaisin. Lanka pysyy kuumana.)

Kondensaattorin mekaaninen purkaminen ja kokoaminen ei ole tarpeen. Ei liioin kondensaattorin varauksen purkaminen ole suotavaa muuten kuin lampun kautta, jotta energiaa ei hukkaantuisi.

Vastaukset kysymyksiin ovat hieman sovellettuja, koska koejärjestelysi on hieman outo.
1. Kondensaattorin varautumisilla ja purkautumisilla ei ole muuta eroa kuin suunta. Minun koejärjestelyssäni alun jälkeen kondensaattori ensin purkautuu ja sitten varautuu ja virta on samaan suuntaan purussa ja varautumisessa.
2. Kondensaattorin varaaminen tasavirralla on kerta ilmiö. Vaihtovirtaa on vain jaksollisesti toistuva virta.
4. Loput tekstistä.

Yleensä vaihtovirta on suunnilleen sinimuotoista, ei logaritmikäyrän kappaleista koostuvaa sahahammasta, kuten kokeessani on.

Kuten Jartsa täällä ensimmäisenä totesi, sähkön eteneminen johtimessa perustuu siihen, että elektronit tyrkkivät sähkökentällään toisiaan eteenpäin. Kondensaattorissa liike pysähtyy, mutta tyrkkiminen ulottuu yli eristeen ja niin liike jatkuu kondensaattorin toisella puolen. Tässä mielessä varaustenkuljettajien liike johtimessa ja kondensaattorin yli on samankaltaista.

Kondensaattorin ja vaihtovirran ymmärtämiseksi ei kuitenkaan tarvitse tietää varauksen kuljettajista mitään. Ei ensimmäisen nykyaikaisen kondensaattorin keksijäkään, Leyden, tiennyt elektronien olemassa olosta mitään 1700-luvulla.

Vähänkään mutkikkaampien piirien analyysin kannalta on erittäin hyödyllistä ajatella vaihtovirran menevän kondensaattoreiden ja kelojen läpi ja molemmilla olevan vaihtovirtavastus (reaktanssi) jnep. Ei kukaan piirejä analysoiva mieti, että siellä kondensaattorit varautuvat ja kelat indusoituvat vaikka tuntevatkin nämä mekanismit hyvin.

Tämä "näennäisesti" läpikulkeminen on yhtä hieno oivallus kuin esimerkiksi "näennäiset" aukot varauksenkuljettajina puolijohteissa. Tämä terminologia on niin syvälle juurtunut koko maailman sähköteknisessä kirjallisuudessa viime 150 vuoden ajan, että käsitettä vaihtovirta on turha ruveta määrittelemään uudelleen tai poistamaan käytöstä.

Malli on kätevä, koska se kuvaa energian virtauksen oikein. Vaihtovirtageneraattorista MENEE energiaa lamppuun vaikka siinä olisi kondensaattori välissä.

Vaihtovirta-analyysissä myös kaikki sähködynamiikan kaavat toimivat.

Lopuksi yksinkertainen piirianalyysi. On sarjassa vaihtovirtageneraattori, kela, kondensaattori ja vastus. Kela ja kondensaattori ovat niin valitut, että ne menevät sarjaresonanssiin generaattorin taajuudella. Tällöinhän niiden reaktanssit kumoavat kumoavat toisensa ja kela ja kondensaattori ovat kyseisellä taajuudella oikosulku. Vastuksen navoissa on suoraan generaattorin jännite! Jos kondensaattorin lävitse ei tule MITÄÄN, niin kuinka ihmeessä sen vastuksen navoissa on generaattorin jännite ja vastuksen virta on Ohmin lain mukainen I=U/R?

Joo voihan sitä alkaa vänkyttää. että kun kondensaattori varautuu ja kelat indusoituu ja ... , niin ei sen kelan ja kondensaattorin läpi mene MITÄÄN. EI MITÄÄN.

Lue lisää

Siis koko kysymyshän oli lähtökohtaisesti teoreettista saivartelua. Nyt minusta on kuitenkin jotenkin vaikea väittää vastaan, kun oman viestisi seitsemässä viimeisessä kappaleessa kuvailet ja perustelet väärässä olemisesi niin kovin hyvin.
7.:ksi viimeisessä pohjustus
6.:ksi viimeinen kappale
Kerrot, että on "hyödyllistä AJATELLA virtojen menevän läpi" "vaikka tuntevatkin nämä mekanismit"
Minusta tässä teet itse eron läpikulkemisen ja TODELLISEN varautumisiin ja purkautumisiin perustuvan mekanismin kanssa

5.:ksi viimeinen kappale
" Tämä terminologia on niin syvälle juurtunut koko maailman sähköteknisessä kirjallisuudessa viime 150 vuoden ajan, että käsitettä vaihtovirta on turha ruveta määrittelemään uudelleen tai poistamaan käytöstä." En tohdi edes lisätä näkemysiäni tähän. Lueppa itse uudelleen, ja mieti , miten nämä ajatukset on suhteessa ongelmaamme.

4.:ksi viimeinen kappale
Energian ja sähkövirran käsitteet sekoittuvat. Ongelma ja ilmiö on samanlainen, kuin aikaisemmin esille ottamasi muuntajan kanssa. Siihen et ole muuten palannutkaan enää.

3.:ksi viimeinen kappale
Kaavat toimivat. Kuten kaikki on sanonut. Ongelmammehan oli teoreettista saivartelua kondensaattorin sisäisen rakenteen ilmiöistä.

2.:ksi viimeinen kappale
Esittelet koekytkennän ja siihen liittyvän kysymyksen.

Vippoviimeinen kappale
Vastaat omaan kysymykseesi siten, että ilmiö selittyy ilman kondensaattorin läpi kulkevaa virtaa, ja sitten tuomitset sellaisen vastauksen saivarteluksi (Tosin käytät jo fiksaatioksi itsellesi käynyttä vänkyttämis termiä) En tiedä, miten vastaisin, koska keskustelun lähtökohtainen kysymys oli saivartelua.


Jos nyt kuitenkin vielä palataan myös viestisi alkupäähän.

Oma koejärjestelyni oli niin omintakeinen ja sisälsi kummallisen kondensaattorin purkamisen, jotta voisit kuvailla kondensaattorin sisäisi virtauksia kondensaattorin levyjen ollessa vietynä metrin päähän toisistaan, kondensaattorin syöttäessä virtaa avoimessa virtapiirissä väläyttäen lamppua. Ohitit kuitenkin hankalan kysymyksen kiertämällä juuri tämän olennaisen kohdan omassa vastauksessasi.

Omassa koejärjestelyssäsi kuvailit paljon muita asiaan liittyviä ilmiöitä, mutta et kondensaattorin läpi kulkevaa virtaa. (ihan asialliset ja hyväksyttävät kuvaukset kuitenkin. Lukuunottamatta tietysti väitettä, että virran suunta olisi sama purkautumisessa ja varautumisessa)

Entäpä Jartsan aivan ajatuksia herättävä vertailu normaalin virrankulun elektronien sähkökenttiin pohjautuvien tönimisten ja kondensaattorin sähkökenttään perusuvan toiminnan suhteesta toisiinsa? Tähän jouduin hetkeksi todella pysähtyä. Mutta ah, vaikka ilmiön taustat ovat samankaltaisia, ilmiö on eri. Virran kulku johtimessa on vapaata siten, että jännitelähteen poistuessa varaukset asettuvat aloilleen omille paikoilleen. Kondensaattorissa näin ei tapahdu. Kondensaattorissa sähköketän vaikutus on staattinen: Negatiivinen sähkökenttä työntää elektroneja eristeen toisella puolella loitommalle muodostaen positiivisen varauksen levylle, mutta mitään ei tule tilalle paikkaamaan potentiaalieroa ennenkuin kondensaattoriin vaikuttava ulkoinen jännitte muuttuu. Kun taas sähkövirrassa olennaista on nimenkin mukaisesti dynaaminen virtaaminen: Yhden varauksen kuljettajan negatiivinen varaus vaikuttaa viereisen varauksen kuljettajan negatiiviseen komponenttiin luotaantyöntävästi, mutta nämä vaikutukset ovat hetkellisiä ja virran kulkiessakin ne neutraloituvat ja aktivoituvat jatkuvasti uudelleen. Tämä kuvailemani dynaaminen tapahtumaketju on mielestäni sähkövirran määritelmä. (jos terminologiassa olisikin korjattavaa)

Jos tästä aiheesta vielä keskustellaan, jatkaisin tästä viimeisestä, eli virran ja sähkökenttien suhteesta toisiinsa, ja jättäisin sähköteknisten ilmiöiden tutkimuksen historian johonkin toiseen ketjuun.

lukkomaisteri kirjoitti:

Siis koko kysymyshän oli lähtökohtaisesti teoreettista saivartelua. Nyt minusta on kuitenkin jotenkin vaikea väittää vastaan, kun oman viestisi seitsemässä viimeisessä kappaleessa kuvailet ja perustelet väärässä olemisesi niin kovin hyvin.
7.:ksi viimeisessä pohjustus
6.:ksi viimeinen kappale
Kerrot, että on "hyödyllistä AJATELLA virtojen menevän läpi" "vaikka tuntevatkin nämä mekanismit"
Minusta tässä teet itse eron läpikulkemisen ja TODELLISEN varautumisiin ja purkautumisiin perustuvan mekanismin kanssa

5.:ksi viimeinen kappale
" Tämä terminologia on niin syvälle juurtunut koko maailman sähköteknisessä kirjallisuudessa viime 150 vuoden ajan, että käsitettä vaihtovirta on turha ruveta määrittelemään uudelleen tai poistamaan käytöstä." En tohdi edes lisätä näkemysiäni tähän. Lueppa itse uudelleen, ja mieti , miten nämä ajatukset on suhteessa ongelmaamme.

4.:ksi viimeinen kappale
Energian ja sähkövirran käsitteet sekoittuvat. Ongelma ja ilmiö on samanlainen, kuin aikaisemmin esille ottamasi muuntajan kanssa. Siihen et ole muuten palannutkaan enää.

3.:ksi viimeinen kappale
Kaavat toimivat. Kuten kaikki on sanonut. Ongelmammehan oli teoreettista saivartelua kondensaattorin sisäisen rakenteen ilmiöistä.

2.:ksi viimeinen kappale
Esittelet koekytkennän ja siihen liittyvän kysymyksen.

Vippoviimeinen kappale
Vastaat omaan kysymykseesi siten, että ilmiö selittyy ilman kondensaattorin läpi kulkevaa virtaa, ja sitten tuomitset sellaisen vastauksen saivarteluksi (Tosin käytät jo fiksaatioksi itsellesi käynyttä vänkyttämis termiä) En tiedä, miten vastaisin, koska keskustelun lähtökohtainen kysymys oli saivartelua.


Jos nyt kuitenkin vielä palataan myös viestisi alkupäähän.

Oma koejärjestelyni oli niin omintakeinen ja sisälsi kummallisen kondensaattorin purkamisen, jotta voisit kuvailla kondensaattorin sisäisi virtauksia kondensaattorin levyjen ollessa vietynä metrin päähän toisistaan, kondensaattorin syöttäessä virtaa avoimessa virtapiirissä väläyttäen lamppua. Ohitit kuitenkin hankalan kysymyksen kiertämällä juuri tämän olennaisen kohdan omassa vastauksessasi.

Omassa koejärjestelyssäsi kuvailit paljon muita asiaan liittyviä ilmiöitä, mutta et kondensaattorin läpi kulkevaa virtaa. (ihan asialliset ja hyväksyttävät kuvaukset kuitenkin. Lukuunottamatta tietysti väitettä, että virran suunta olisi sama purkautumisessa ja varautumisessa)

Entäpä Jartsan aivan ajatuksia herättävä vertailu normaalin virrankulun elektronien sähkökenttiin pohjautuvien tönimisten ja kondensaattorin sähkökenttään perusuvan toiminnan suhteesta toisiinsa? Tähän jouduin hetkeksi todella pysähtyä. Mutta ah, vaikka ilmiön taustat ovat samankaltaisia, ilmiö on eri. Virran kulku johtimessa on vapaata siten, että jännitelähteen poistuessa varaukset asettuvat aloilleen omille paikoilleen. Kondensaattorissa näin ei tapahdu. Kondensaattorissa sähköketän vaikutus on staattinen: Negatiivinen sähkökenttä työntää elektroneja eristeen toisella puolella loitommalle muodostaen positiivisen varauksen levylle, mutta mitään ei tule tilalle paikkaamaan potentiaalieroa ennenkuin kondensaattoriin vaikuttava ulkoinen jännitte muuttuu. Kun taas sähkövirrassa olennaista on nimenkin mukaisesti dynaaminen virtaaminen: Yhden varauksen kuljettajan negatiivinen varaus vaikuttaa viereisen varauksen kuljettajan negatiiviseen komponenttiin luotaantyöntävästi, mutta nämä vaikutukset ovat hetkellisiä ja virran kulkiessakin ne neutraloituvat ja aktivoituvat jatkuvasti uudelleen. Tämä kuvailemani dynaaminen tapahtumaketju on mielestäni sähkövirran määritelmä. (jos terminologiassa olisikin korjattavaa)

Jos tästä aiheesta vielä keskustellaan, jatkaisin tästä viimeisestä, eli virran ja sähkökenttien suhteesta toisiinsa, ja jättäisin sähköteknisten ilmiöiden tutkimuksen historian johonkin toiseen ketjuun.

Lue lisää

>>>>Siis koko kysymyshän oli lähtökohtaisesti teoreettista saivartelua. >>>>>Totta.
Tässä alkup. teki tarkoituksellisen ansan, jonka jälkien arvelen johtavan sylttytehtaalle.
Kun pieni osa piirissä kulkevasta virrasta menee kondensaattorin läpi, niin sitä pidettiinkin päävirtava. Ei kai nyt sentään kondensaattorit perustu tuolle vuotovirralle?

Ä Hoi kirjoitti:

>>>>Siis koko kysymyshän oli lähtökohtaisesti teoreettista saivartelua. >>>>>Totta.
Tässä alkup. teki tarkoituksellisen ansan, jonka jälkien arvelen johtavan sylttytehtaalle.
Kun pieni osa piirissä kulkevasta virrasta menee kondensaattorin läpi, niin sitä pidettiinkin päävirtava. Ei kai nyt sentään kondensaattorit perustu tuolle vuotovirralle?

Lue lisää

Parissa alkupään viestissä puhuttiin vuotovirrasta, mutta keskustelujen äänekkäin päälinja siirtyi melko suoraan käsittelemään ideaalikondensaattoreja jättäen vuotovirran tarkoituksella pois argumenteistaan.

Vaihtovirta menee kondensaattorin läpi, niin että kolisee. Tasavirta ei niinkään.

Jonsson. kirjoitti:

Vaihtovirta menee kondensaattorin läpi, niin että kolisee. Tasavirta ei niinkään.

- Määrittele vaihtovirta suhteessa sähkövirran määritelmään.

- Kuvaile varauksenkuljettajien suorittamat liikkeet kondensaattoria läpäistessään.

Olisiko vaihtovirran kondensaattorin läpäisemisessä kuitenkin kyseessä sähkövirran osalta näennäisestä tapahtumasta, vaikka energiavaikutus siirtyisikin kondensaattorin yli?

Kolinaa en myöskään ole koskaan kuullut.

Jonsson. kirjoitti:

Vaihtovirta menee kondensaattorin läpi, niin että kolisee. Tasavirta ei niinkään.

Insinöörin vaihtovirta kolisee mutta fyysikon ei. Pysyttän nyt määritelmissä. Keskustelu osoittaa sen, että opetusta tarvitaan. Sähkövirta ei läpäise kondensaattoria lukuunottamatta sitä vuotovirtaa.

Jonsson. kirjoitti:

Vaihtovirta menee kondensaattorin läpi, niin että kolisee. Tasavirta ei niinkään.

kun kondensaattoriin menee energiaa, niin miksi kondensaattoriin menee energiaa?

siis miksi joskus menee energiaa läpi, toisinaan taas jää sinne sisään?

jartsa76543 kirjoitti:

kun kondensaattoriin menee energiaa, niin miksi kondensaattoriin menee energiaa?

siis miksi joskus menee energiaa läpi, toisinaan taas jää sinne sisään?

Sehän menee niin, että eihän se energia sinne jääkkään koskaan, kun hetkeksi. Ensin varataan, ja sitte puretaan. Aina varatessa ja purkaessa, sähköä virtaa kummallakin puolella. Ja jos tehdään tätä tosi usein, menee energiaa paljon läpi. (Mutta ei sähkövirtaa) Eiköstä juu..
Tai siis, jäähän se jos vaan varataan, ja otetaan johdot irti. Mutta kuka nyt niin tekisi?

jartsa76543 kirjoitti:

kun kondensaattoriin menee energiaa, niin miksi kondensaattoriin menee energiaa?

siis miksi joskus menee energiaa läpi, toisinaan taas jää sinne sisään?

http://www.evecon.com/kuvat/heiluri.jpg

Surkea analogia => mitään ei mene kuulien läpi, mutta aika paljon energiaa siirtyy toiselle puolelle
Esimerkkiin on hiukan vaikea soveltaa sitä, että kondensaattoriin "potku" voidaan jättää varastoon hetkeksi.

http://www.laakeri-systems.fi/kuvat/sylinteri.gif

Ehkä tämä on parempi analogia. Tähänkään ei energiaa ilman erillisiä painesäiliöitä voi varastoida, mutta tässä kuitenkin kondensaattorin muu toimintatapa kuvastuu aika hyvin. Kummassakin päässä sylinteriä on öljyletkut eri puolilla mäntää, kuvaten kondensaattorin johtimia. Energiavaikutus menee tämän sylinterin läpi öljyn virratessa oikein kivasti, kunnes mäntä on ääriasennossa. Sitten tyssää, kunnes virran suunta käännetään. Jos joku katsoo sitten vieressä sillä hetkellä kun mäntä liikkuu, niin näyttää kovin siltä, että öljyhän se siinä virtaa tuon sylinterin läpi.
Jos keksitään nyt sitten öljyvaihtovirtaus, koska sellaisella saataisiin energiaa siirrettyä tällaisen männän ollessa putkessa, voisi joku helposti sanoa, että kyllähän öljensaattorin läpi öljyvaihtovirtaus kulkee niin, että kolisee. Tasa öljyvirtaus ei niinkään.
Jos oikein mietitään öljyn virtauksen toimintamekanismia, niin siinähän öljymolekyylien tiheyden kasvu yhdessä ahtaassa tilassa työntää öljymolekyylejä harvemmalle seudulle. Yksi molekyyli tulee toista liian lähelle, niin toinen siirtyy harvemmalle seudulle. Kyllähän tämä mekanismi on oikeastaan ihan samanlainen, kuin männän molekyylien vaikutus öljymolekyyleihin ja öljymolekyylien työntävä vaikutus männän molekyyleihin. Näin siis voidaan sanoa, että kyllä tuollaisen sylinterin läpi virtaa öljy. Joo joo.

lukkomaisteri kirjoitti:

Sehän menee niin, että eihän se energia sinne jääkkään koskaan, kun hetkeksi. Ensin varataan, ja sitte puretaan. Aina varatessa ja purkaessa, sähköä virtaa kummallakin puolella. Ja jos tehdään tätä tosi usein, menee energiaa paljon läpi. (Mutta ei sähkövirtaa) Eiköstä juu..
Tai siis, jäähän se jos vaan varataan, ja otetaan johdot irti. Mutta kuka nyt niin tekisi?

Lue lisää

on se tapaus kun energiaa virtaa molemmista johdoista symmetrisesti sisään, ja sitten energia
purkautuu molemmista johdoists symmetriseti ulos

jartsa76543 kirjoitti:

on se tapaus kun energiaa virtaa molemmista johdoista symmetrisesti sisään, ja sitten energia
purkautuu molemmista johdoists symmetriseti ulos

voipa niihin johtoihin laittaa 2 lamppuakin symmetrisesti, eikä virtaa energia konkan läpi,
vaikka lamput palaa

jos taas laitamme 1 johtoon 1 lampun epäsymmetrisesti, niin tästä tapauksesta en tiedä, meneekö energia konkasta läpi, vai ei

ja sitten oli se tapaus kun kuuhun toimitettin
energiaa, no siinä tapauksessa taas energia meni konkan läpi

Vaihtovirta.

Se olisi ehdottoman turhaa ajan tuhlausta, mutta lue viestiketju läpi, jos aiot ottaa kantaa.
Tarkoitukseni ei ole olla ilkeä, mutta on kuitenkin. Tämä aihe alkaa käydä henkilökohtaiseksi!! Täällä kaikenlaiset nulikat muuttuu profeetoiksi, kun ne on päässyt opiskelemaan kouluun, jolla on hieno nimi ja häiriköi kirjottelemalla sivun mittaisia luentoja sähkötekniikan historiasta. Enkä nyt viittaa itseesi.

Se on sähkökenttä. Ja jos pihtivirtamittari näyttäisikin jotakin järkevähköä tulosta kondensaattorin kohdalla, ei sillä tuloksella olisi ongelmamme kanssa mitään tekemistä. Kondensaattori kun toiminnaltaan perustuu siihen, että muodostuu voimakas sähkökenttä eristeen eri puolille. Pihtivirtamittarin toiminta perustuu sähkövirran muodostamalle sähkökentälle. Sähkökenttä ei perustu pihtivirtamittarille.

Lisäksi eriste on jotain millimetrin kymmenes- viiva sadasosan paksuista tavaraa, joka on kääritty rullalle "levyjen" eli jonkinsortin folion kanssa ja survastu ahtaaseen tötteröön. Siinä saa olla aikamoinen velho-ninja-lepakkomies jos mittaa pihdillä virran pelkästään eristeen kohdalta.

lukkomaisteri kirjoitti:

Se olisi ehdottoman turhaa ajan tuhlausta, mutta lue viestiketju läpi, jos aiot ottaa kantaa.
Tarkoitukseni ei ole olla ilkeä, mutta on kuitenkin. Tämä aihe alkaa käydä henkilökohtaiseksi!! Täällä kaikenlaiset nulikat muuttuu profeetoiksi, kun ne on päässyt opiskelemaan kouluun, jolla on hieno nimi ja häiriköi kirjottelemalla sivun mittaisia luentoja sähkötekniikan historiasta. Enkä nyt viittaa itseesi.

Se on sähkökenttä. Ja jos pihtivirtamittari näyttäisikin jotakin järkevähköä tulosta kondensaattorin kohdalla, ei sillä tuloksella olisi ongelmamme kanssa mitään tekemistä. Kondensaattori kun toiminnaltaan perustuu siihen, että muodostuu voimakas sähkökenttä eristeen eri puolille. Pihtivirtamittarin toiminta perustuu sähkövirran muodostamalle sähkökentälle. Sähkökenttä ei perustu pihtivirtamittarille.

Lisäksi eriste on jotain millimetrin kymmenes- viiva sadasosan paksuista tavaraa, joka on kääritty rullalle "levyjen" eli jonkinsortin folion kanssa ja survastu ahtaaseen tötteröön. Siinä saa olla aikamoinen velho-ninja-lepakkomies jos mittaa pihdillä virran pelkästään eristeen kohdalta.

Lue lisää

että pitää olla rullalle kääritty konkka.
Miksei voi olla levykondensaattori eristeenä ilma ja levyjen väliä vaikkapa muutama (tarpeeksi) sentti.

Jos ei virtaa haluta määrätä varauksen liikkeenä, niin miksei sitten virran aiheuttamana ilmiönä.

Fysiikassa kait jokainen ilmiö on oltava mitattavissa. Muuten sitä ei ole.

Virtaa ei ole, jos sitä ei voi mitata.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pihtivirtamittari

wikipedia kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pihtivirtamittari

hups