Yksinäisyys

Kerron siitä kuinka väsyin,
kuinka harhailin alastomana
aristavin jaloin.

Kasvojesi muisto
jyskyttää ohimoillani.
Merkityksettömät,
polulleni ripottelemasi sanat
naarmuttavat sieluani yhä.

Rikkoutunut malja,
särkyneiden toiveiden
sameat pisarat ...

Kaikkien
itkettyjen itkujen jälkeen,
tämä yksinäisyyden yö.
10601
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

tunteita satuttaa,
riistää,
ei lohtua saa,
tekee kipeää,
epätoivoinen,
miten tästä eteenpäin,
edessä monta kysymystä,
...
kanssasi kuljen..
tukena ja ystävänä..
kuuntelen..
hiljaa..
minä...

Äänestä
  • Lämmin kiitos sinulle ystävä kallis, josta ei ole
    pitkään aikaan kuulunut millään saralla mitään.

    Tiedän että kuljet rinnallani, kuten niin moni
    muukin - lohtu.

    Halaus ja toivotus, että rakkautesi kukoistaa
    edelleen.

    Kaikkea hyvää elämääsi toivottaa Rellu.

    Äänestä

sanoja jotka upeasti puet runoksi, niinkuin tämä aivan ihana vaikka onkin surullinen siinä sen salaisuus ehkä piileekin

Kiitos tästä lukuhetkestä/Liona

Äänestä
  • surullinen runo, surullinen mieli - mitä siitä
    voi muuta syntyä kuin kirjottamaani.

    Kyllä minä vielä elän, vaikka etsinkin itseäni.

    Toivon, että elämänmyönteisempiäkin tekstejä
    vielä syntyy, mutta aikaa se ottaa.

    Kiitos ja halaus sinullekkin.

    Äänestä

Tämä oli hyvä !

Pidin sanavalinnoista
eivät riidelleet keskenään
Ei liika tai liian vähän! :)

Aurinkoista (arki) maanantaipvää, R , kohta herään! ;)

Äänestä
  • liikkeellä Muru, huomenia vaan.

    Kiitosta, hyvä jos oli sopiva annos.

    Ei paista aurinko, vettä tihuttelee, mutta voihan
    sitä sisästä aurinkoa ajatella olevan edes
    hiukan. Päivän jatketta !

    Äänestä

Kyllä se siittä viellä suttaantuu.
Niätkös miten kaanis mualima on
ja rakkautakkii on joka paekassa
vaekka onhan kaekella tietennii kiäntöpuolesakkii...

Äänestä
  • niin, kaipa se suttaantuu - siihen on uskominen.

    Jaa sekö on kaanis ? Hmmm, ehkä mie oun sokkee
    sille kauneuvelle nyt.

    Kiitosta vuan vierailusta.

    Äänestä

Mutta kaiketi.
Osuu aurikokin.
Joskus sinne nurkaankin.
Missä yksinäisenä kyyhötämme.

Sateista päivää sinne koskelle.

Äänestä
  • aina se aurinkokin jossakin vaiheessa ilmestyy,
    vaikka usko sen koittoon onkin toisinaan
    kateissa.

    Yksinäisyydessä, yön pimeydessä syntyy synkkää
    tekstiä ja mielen myllerryksessä.

    Parempaa päivää pentuseni ja kiitos.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rellutar kirjoitti:

Kerron siitä kuinka väsyin,
kuinka harhailin alastomana
aristavin jaloin.

Kasvojesi muisto
jyskyttää ohimoillani.
Merkityksettömät,
polulleni ripottelemasi sanat
naarmuttavat sieluani yhä.

Rikkoutunut malja,
särkyneiden toiveiden
sameat pisarat ...

Kaikkien
itkettyjen itkujen jälkeen,
tämä yksinäisyyden yö.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu