TV:ssa Laukaan asuntomessujutun yhteydessä huomasin Lecan muuttaneen uretaani/sandwich harkkonsa rakennetta siten, että harkon sisäpuoli on selkeästi ohuempi kuin uretaanin tai ulkovaipan paksuus.
Ns. "1/3 säännös" on askarruttanut palstalaisiakin pohdittaessa ns. vanhanmallisten uretaaniharkkojen kosteuskäyttäytymistä ja mahdollista kosteuden tiivistymistä /homeen muodostusta uretaanin ja harkon rajapintaan.
Ns. "1/3 säännös" on askarruttanut palstalaisiakin pohdittaessa ns. vanhanmallisten uretaaniharkkojen kosteuskäyttäytymistä ja mahdollista kosteuden tiivistymistä /homeen muodostusta uretaanin ja harkon rajapintaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ensinäkin. On ainkin kaksi harkonvalmistustapaa kevytsorasta. 1. Tehdään "lohenpystöinen" polystyreeni kappale, minkä molemmille puolille valetaan kevytsoramassaa harkon muotoiseksi.
2. Valetaan kaksoisrunkoinen kevytsoraharkko, minkä välitila täytetään uretaanimassalla.
Erot: Uretaani on höyrysulku sekä liima, joka pureutuu lujasti kiinni kevytsoraaan, lohenpyrstömenetelmällä harkko on jotenkin "huterampi". Valmistusmenetelmät ovat toivottavasti kehittyneet viimenäkemän!
Uuden "ekoharkon" paksumpi runko(puoli) muodostaa kantavan osan, ja se asennetaan sisäpuoleiseksi seinäksi!
Et sitten ottanut opiksesi niistä keskusteluista, joita käytiin 1/3-osa sääntöön liittyen? Kasetellilla on tapana laittaa höyrysulun lämpimälle puolelle villa ja tämä villa kerros ei saa olla enempää kun 1/3 koko villa määrästä, kosa muuten voisi tulla tilanne että kostea sisäilma jäähtyy kastepisteeseen ennen höyrysulkua. Betoni ei ole eriste, joten on ihan sama kuinka paksusti sitä betonia on ennen eristettä, koska se on tasalämpöistä.
vaadittavilla lämpöarvoilla alkaa olla "eristeharkot, siporexit, ja ties mitkä ihanuudet" arveluttavia - mihin se kosteus menee siellä rakenteiden sisällä ?
Ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosasto antaa ohjeita veden johtamisesta epätietoisille. (RakMK C2,4)
Ulkoseinän ja sen eri kerrosten sekä ulkoseinään liittyvien rakenteiden ja ulkoseinän liitosten vesihöyrynvastuksen ja ilmatiiviyden on oltava sellainen, ettei seinän kosteuspitoisuus sisäilman vesihöyryn diffuusion tai konvektion vuoksi muodostu haitalliseksi. Sekä rakennuskosteuden että seinään ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti tunkeutuvan veden on voitava poistua vahinkoa ja terveysriskiä aiheuttamatta.
Seinärakenne on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei ulkoverhouksen taakse joudu vettä tai ulkoverhous on suunniteltava siten, että ulkoverhouksen taakse tunkeutuva vesi ja kosteus pääsevät poistumaan rakenteita vahingoittamatta. Ulkoverhouksen tausta on tuuletettava ellei kosteus pääse muutoin poistumaan.
Tiilistä muuratun ulkoverhouksen taakse joutuva haihtuva kosteus tuuletetaan vähintään 30 mm paksun tuuletusvälin kautta ulkoilmaan ja valuva vesi ohjataan hallitusti ulkopuolelle.... Tiilisen ulkoverhouksen taakse joutuva vesi johdetaan ulos tiiliseinän alareunan, ikkuna- ja oviaukkojen sekä tarvittaessa myös välipohjien kohdalla esim. bitumikermikaistan ja avosaumojen avulla tai muulla vastaavalla tavalla niin, ettei seinärakenteen alareunan kuivuminen tuuletusväliin esty."
www.ymparisto.fi
Onko kenellään tietoa esimerkiksi Lammin kiven tai Leca harkon eristeen kyvystä toimia höyrynsulkuna? Eli etääkö eriste vesihöyryn kulun vai päästääkö se sen lävitseen?
ei ikäänkuin "auennut" mitä tarkoitit. Tuon olisin itsekin kopioida.
Jos rakentaisin ulkoseinän mistä tahansa kerrosrakenteesta, esim. sandwich-harkosta tai -elementistä oli rakennusaineet ja eristeet mitä tahansa, järjestäisin ulkoverhouksen alle aina tuuletuksen. Näin tekstiä tulkitsen. Viis siitä mitä minulle yritetään valmistaa ja kaupata.
Minäkin ihmettelen, ettei ihmisiä kiinnosta rakentamisen laatu! Kuinka moni mahtaa kysyä ostaessaan "arvokiinteistön" uudesta kerros- tai rivitalosta, mitkä ovat rakenteet? Keskitytään parkettien, tapettien ja kaapinovien valintaan ja jätetään tärkein kysymättä.
Omakotitalossa yritetään ostaa seinään halvinta ratkaisua, sitähän näilläkin palstoilla koko aika kysellään. Kuvittelisi, että kun rakentaa omaa kotiaan, tekisi ainakin tärkeimmät valinnat järjen kanssa ja kestäviksi. Ainakin sen tiedon mukaan, mikä on jo olemassa. Mutta ei.