kissamme (kohta vuoden ikäinen kolli) on uskomattoman seurallinen ja sosiaalinen. Tulee erittäin (ehkä liiankin) hyvin toimeen muiden kissojen, koirien ja ihmisten kanssa! Aina seuraa vailla ja leikkiä jaksaa ihan milloin vain ja kenen/minkä kanssa tahansa. Voi kun itsekin olisin yhtä sosiaalinen, rohkea ja itsevarma ja samanlainen energiapakkaus kuin tuo poju! Hän on rodultaan melkein puoleksi maine coon, liekkö sillä jotain merkitystä..? varmasti ihan kasvatuksellakin luulen, koko ajan nimittäin ollut elämää ympärillä enemmän kuin monilla ihmisillä. Melkein kuin olisi lemmikkinä koira sisäänvedettävillä kynsillä! :D
yltiösosiaalinen kissa
hjjgjgj
4369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minunkin kissa on välillä suorastaan rasittavan sosiaalinen. Rupeaa mouramaan jos en leiki ja kiinnitä huomiota. Saattaa tulla hellästi näykkäsemään nilkasta, kuin sanoisi: "minäkin olen olemassa". Seurallinen katti on kuitenkin mukavampi kuin nurkissa pelokkaasti lymyilevä.
Vieraisiin ihmisiin kissani suhtautuu ihmeen rohkeasti. Menee haistelemaan, haluaa nimenomaan naamaa haistella.
Perheen ainoana kissana olevalle Maine Coon kissalle tuo sosiaalisuus on ominaista. Hän leimaantuu voimakkaasti kotiväkeensä ja on mukana kaikessa kodin toiminnassa. Edes vessaankaan ei pääse niin etteikö kissa tulisi mukaan. Aamukahvia juodessa tulee kissa makaamaan varpaidesi päälle lämmittimeksi. Koirat ovat myös luontaisesti kavereita. Piiloleikkejä kissa rakastaa. Yritähän kurkata kissaa kulman takaa niin näet. Paperipalloa noudetaan väsymiseen asti toisesta huoneesta ja niin edelleen. Pari kertaa päivässä otetaan todellinen spurtti huoneiston ympäri vauhdilla. Kiipeilypuussa mennään myös vauhdilla ylös ja alas aina pää edellä. Näihin ovat tämän koiramaisen rotukissan omistajat saaneet tottua lemmikkinsä taholta ja hämmästyneitä ovat kyläilijätkin, kun ei kissa pakene piiloon vieraita, vaan tulee heti tekemään tuttavuutta. Kaikella on tietty vaikutuksensa kaikkeen, eikä yksi seikka vielä muodosta kokonaisuutta. Terkkuja ja silityksiä kissallesi.
Meillä noin vuoden ikäinen devon rex-neiti muistuttaa myös usein erehdyttävästi koiraa.. Kaikki vieraat täytyy nuuhkia ja huomiota täytyy saada jatkuvasti. Jutellaankin paljon. Lelujen noutaminen on yksi suosituimmista leikeistä myös meillä!
Huoltomies oli aivan ihmeissään meillä käydessään, kun kissa yritti koko ajan työntää kuonoaan sedän puuhasteluun.
Ovikellon soidessa meillä juostaan ovelle häntä heiluen naukumaan, jos vaikka ihmiset ei huomanneet että taas on joku kiva tyyppi pyrkimässä kylään!
Käytän myös koiranomistajille tuttua tapaa jättää kissalle jotain tekemistä kun lähden kotoa. Kissalle tekemistä ja itselle parempi omatunto... Usein jätän siis keksi- tms pahvirasiaan pohjalle muutaman raksun tai pari herkkua. Niitä kun on niiiiin kiva sieltä metsästää. Monet sanoo ettei kissat tee niin, mutta tulkoon meille katsomaan!
on ylisosiaalinen ja huomionkipeä kissa (korat rodultaan). Ja nimenomaa sellainen koira-kissa haluttiinkin. Nyt adoptoitiin tuttavan maatiainen, ja katti on huomattavan paljon vähemmän kiinnostunut ihmisistä. Melkein on ikävä vanhoja aikoja, mutta toisaalta kissat silminnähden nauttivat painiessaan ja jahdatessaan toisiaan, ja on sitä mukava seurata sivustakin!