Helsingin sanomissa oli tänään 6.3.2002 tämä juttu:
Hakukone Google kerää massiivista tietopankkia
Googlen tapa taltioida käyttäjistään kaikki mahdollinen tieto herättää huolta yksityisyyden suojasta
Internetin suurin ja kaunein, hakukone Google, jatkaa huimaa kasvuaan.
Googlea on koko sen nelivuotisen elinkaaren ajan ylistetty vasemmalta ja oikealta. Hakukoneen synnyn taustalla oli ajatus tavallisen netinkäyttäjän pyyteettömästä palvelemisesta, ja liki koko nettikansan mielestä se on pitänyt linjansa kunnioitettavan tarkasti.
Mutta kun jokin kasvaa yhtä suureksi ja kauniiksi kuin Google, internetin perusideologia johtaa vääjäämättä siihen, että kritiikkiäkin nousee. Näin on käynyt myös Googlelle.
Hakukone on jo kerännyt moitteita siitä, että se järjestäisi hakutulokset epätasa-arvoisesti. Kun koko maailma käyttää Googlea, kiukuttelulta ei voi välttyä. Aina löytyy niitä, joiden mielestä Google ei anna heidän sivuilleen ansaittua arvoa.
Toinen, laajemmin ajatellen mielenkiintoisempi kritiikin aihe liittyy Googlen salaperäiseen tapaan laittaa talteen kaikki mahdollinen tieto käyttäjistään.
Hakukone on luotu toimimaan siten, että se tietää milloin joku käyttää Googlea, mitä hän sieltä etsii ja millaisille sivuille surffaaja Googlen kautta päätyy. Tämä tieto pystytään jäljittämään yksittäiselle koneelle asti, ja kaikki tallentuu Googlen tietokantoihin "toistaiseksi".
Google lähettää ensikäyttäjän kovalevylle niin sanotun cookien eli suomeksi evästeen tai piparin, joka jatkossa pitää yhteyttä hakukoneeseen. Evästeestä voi kieltäytyä ja sen voi poistaa, mutta ongelma on, että harva edes tietää sen olemassaolosta.
Evästettä on käytetty alusta asti, joten Googleen on syntymässä käsittämättömän kokoinen tietovarasto, josta eittämättä löytyy mittava määrä asioita, joita ihmiset eivät itsestään haluaisi taltioitavan.
Tietokannan kasvuvauhdista kertoo, että nykyään Googleen tehdään 150 miljoonaa hakua päivässä. Suuri osa maailman nettiliikenteestä kulkee juuri Google-hakujen kautta.
Onkin herännyt kysymys, onko Google kokoamassa tikittävää aikapommia, joka vääriin käsiin joutuessaan uhkaisi yksityisyyden suojaa ja tietosuojan periaatteita.
Hurjimmat salaliittoteoreetikot huutavat, että Google antaa tietonsa Yhdysvaltain viranomaisille, joita syyskuun 11. jälkeen on syytetty pahaenteisistä "isoveli valvoo" -pyrkimyksistä.
Netin keskustelupalstoilta löytyy paljon toppuuttelijoita, jotka painottavat, että evästeen käyttö ja tietojen kerääminen on alan normaali käytäntö. Sen avulla Google pystyy kehittämään hakukonetta entistä paremmaksi. Samalla tavoin toimivat myös sen kilpailijat.
Yksi Googlen innokkaita kriitikoita on ollut amerikkalainen nettiasiantuntija Daniel Brandt, joka on perustanut Google watch -nimisen sivuston.
Brandt leimataan monilla keskustelupalstoilla katkeroituneeksi mieheksi, jonka kitinän taustalla vaikuttaa hänen oma verkkoyrityksensä, joka ei saanut Googlelta hyvää näkyvyyttä.
Toisaalta moni moittijakin myöntää, että Brandtin puheita kannattaa pohtia mitä tulee Googlen tapaan taltioida käyttäjätietoa.
Erityisen kyseenalaisena voidaan pitää sitä huimaa tarkkuutta, jolla Google laittaa käyttäjien tiedot elektroniseen taskuunsa.
On väitetty, että Googlen ei tarkoitusperiään varten tarvitsisi taltioida asioita läheskään näin yksityiskohtaisesti.
Hakujen seuraamisella on valtavaa kaupallista potentiaalia. Siten voi reaaliajassa tietää, millaiset asiat missäkin päin maailmaa kiinnostavat ja puhuttavat. Sellaiselle tiedolle löytyy kaupallista käyttöä, eikä hakuja tässä tarkoituksessa olisi tarpeen johtaa yksittäiselle koneelle saakka.
Kun The New York Times -lehti kysyi viime vuoden lopulla, onko Google joutunut koskaan lakitupaan yksittäisistä ihmisistä keräämänsä tiedon vuoksi, yhtiön edustajan vastaus oli lyhyt: ei kommenttia.
Google on ollut myös vaitonainen, kun siltä on tiedusteltu, miksi se kerää niin yksityiskohtaista tietoa.
Asiasta ei kuitenkaan kannata vetää liian hurjia tulkintoja, sillä vähäpuheisuus saattaa johtua vain liiketoiminnan ja innovaatioiden suojaamisesta.
Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle Googlen kasvavasta vallasta ja tietosuojakysymyksestä kirjoittanut verkkoalan asiantuntija Bill Thompson painotti helmikuussa julkaistussa artikkelissaan, että Googlen keräämä tietopankki kannattaa ottaa vakavasti.
"Google todennäköisesti tietää, milloin olet ollut raskaana, millaisia sairauksia lapsillasi on tai kuka on avioeroasianajajasi", Thompson maalaili BBC:n verkkosivuilla.
Thompson ehdottaa artikkelissaan, että Google tulisi jossain vaiheessa saada valvonnan piiriin.
"Ehkä on tullut aika tunnustaa, mistä tässä hallitsevassa hakukoneessa on kyse: se on julkinen hyötyohjelma, jota tulisi valvoa julkisen edun mukaan."
Idea valvonnasta on kuitenkin monin tavoin internetin lähtökohtaisia periaatteita vastaan ja herättäisi valtavan vastalauseiden myrskyn.
Voidaan myös pelätä, että jos Googlen kaltaiset tiedonkerääjät otettaisiin julkisen valvonnan alaisuuteen, niiden tiedot tulisivat entistä saatavammiksi ja houkuttelevammiksi erilaisille tiedusteluviranomaisille.
Myös suomalainen hakukoneasiantuntija Nicklas Koski on törmännyt asian ympärillä käytyyn keskusteluun.
Koski ei allekirjoita suurimpia huolia vaan painottaa, että juuri Googlen valtava koko suojaa sen käyttäjien yksityisyyttä.
"En olisi tästä huolissani. Hakuja kuitenkin tehdään niin tajuttomia määriä, että ei kukaan niitä voisi seurata", Koski toteaa.
Googleen päätyneen tiedon hyödyntäminen satunnaisessa "urkintamielessä" vaatisi siis valtavia resursseja ellei tietoa etsivä tiedä ketä ja mitä konetta seurata.
Googlen käyttäjiä suojaa myös laki. Pykälät määräävät, että hakutietojen tulee pysyä visusti ja tarkkaan valvottuna Googlen seinien sisällä.
New York Timesin artikkelista voi poimia palasen, josta kukin voi tulkita, millaisia uhkia ja lupauksia Google-ilmiöön liittyy.
Jutun tehnyt toimittaja odotti tapaamista Googlen toimitiloissa, missä seinälle heijastettu näyttö kertoo, millaisia hakuja Googlessa juuri sillä hetkellä tehdään.
Hän kuvaili näkemäänsä seuraavasti.
"Kun tuijotat reaaliaikaisia hakuja tarpeeksi pitkään, tunnet seuraavasi maailman kollektiivisen tajunnan virtaamista ohitsesi."
JAAKKO KANGASLUOMA / Helsingin Sanomat
[email protected]
Hakukone Google kerää massiivista tietopankkia
Googlen tapa taltioida käyttäjistään kaikki mahdollinen tieto herättää huolta yksityisyyden suojasta
Internetin suurin ja kaunein, hakukone Google, jatkaa huimaa kasvuaan.
Googlea on koko sen nelivuotisen elinkaaren ajan ylistetty vasemmalta ja oikealta. Hakukoneen synnyn taustalla oli ajatus tavallisen netinkäyttäjän pyyteettömästä palvelemisesta, ja liki koko nettikansan mielestä se on pitänyt linjansa kunnioitettavan tarkasti.
Mutta kun jokin kasvaa yhtä suureksi ja kauniiksi kuin Google, internetin perusideologia johtaa vääjäämättä siihen, että kritiikkiäkin nousee. Näin on käynyt myös Googlelle.
Hakukone on jo kerännyt moitteita siitä, että se järjestäisi hakutulokset epätasa-arvoisesti. Kun koko maailma käyttää Googlea, kiukuttelulta ei voi välttyä. Aina löytyy niitä, joiden mielestä Google ei anna heidän sivuilleen ansaittua arvoa.
Toinen, laajemmin ajatellen mielenkiintoisempi kritiikin aihe liittyy Googlen salaperäiseen tapaan laittaa talteen kaikki mahdollinen tieto käyttäjistään.
Hakukone on luotu toimimaan siten, että se tietää milloin joku käyttää Googlea, mitä hän sieltä etsii ja millaisille sivuille surffaaja Googlen kautta päätyy. Tämä tieto pystytään jäljittämään yksittäiselle koneelle asti, ja kaikki tallentuu Googlen tietokantoihin "toistaiseksi".
Google lähettää ensikäyttäjän kovalevylle niin sanotun cookien eli suomeksi evästeen tai piparin, joka jatkossa pitää yhteyttä hakukoneeseen. Evästeestä voi kieltäytyä ja sen voi poistaa, mutta ongelma on, että harva edes tietää sen olemassaolosta.
Evästettä on käytetty alusta asti, joten Googleen on syntymässä käsittämättömän kokoinen tietovarasto, josta eittämättä löytyy mittava määrä asioita, joita ihmiset eivät itsestään haluaisi taltioitavan.
Tietokannan kasvuvauhdista kertoo, että nykyään Googleen tehdään 150 miljoonaa hakua päivässä. Suuri osa maailman nettiliikenteestä kulkee juuri Google-hakujen kautta.
Onkin herännyt kysymys, onko Google kokoamassa tikittävää aikapommia, joka vääriin käsiin joutuessaan uhkaisi yksityisyyden suojaa ja tietosuojan periaatteita.
Hurjimmat salaliittoteoreetikot huutavat, että Google antaa tietonsa Yhdysvaltain viranomaisille, joita syyskuun 11. jälkeen on syytetty pahaenteisistä "isoveli valvoo" -pyrkimyksistä.
Netin keskustelupalstoilta löytyy paljon toppuuttelijoita, jotka painottavat, että evästeen käyttö ja tietojen kerääminen on alan normaali käytäntö. Sen avulla Google pystyy kehittämään hakukonetta entistä paremmaksi. Samalla tavoin toimivat myös sen kilpailijat.
Yksi Googlen innokkaita kriitikoita on ollut amerikkalainen nettiasiantuntija Daniel Brandt, joka on perustanut Google watch -nimisen sivuston.
Brandt leimataan monilla keskustelupalstoilla katkeroituneeksi mieheksi, jonka kitinän taustalla vaikuttaa hänen oma verkkoyrityksensä, joka ei saanut Googlelta hyvää näkyvyyttä.
Toisaalta moni moittijakin myöntää, että Brandtin puheita kannattaa pohtia mitä tulee Googlen tapaan taltioida käyttäjätietoa.
Erityisen kyseenalaisena voidaan pitää sitä huimaa tarkkuutta, jolla Google laittaa käyttäjien tiedot elektroniseen taskuunsa.
On väitetty, että Googlen ei tarkoitusperiään varten tarvitsisi taltioida asioita läheskään näin yksityiskohtaisesti.
Hakujen seuraamisella on valtavaa kaupallista potentiaalia. Siten voi reaaliajassa tietää, millaiset asiat missäkin päin maailmaa kiinnostavat ja puhuttavat. Sellaiselle tiedolle löytyy kaupallista käyttöä, eikä hakuja tässä tarkoituksessa olisi tarpeen johtaa yksittäiselle koneelle saakka.
Kun The New York Times -lehti kysyi viime vuoden lopulla, onko Google joutunut koskaan lakitupaan yksittäisistä ihmisistä keräämänsä tiedon vuoksi, yhtiön edustajan vastaus oli lyhyt: ei kommenttia.
Google on ollut myös vaitonainen, kun siltä on tiedusteltu, miksi se kerää niin yksityiskohtaista tietoa.
Asiasta ei kuitenkaan kannata vetää liian hurjia tulkintoja, sillä vähäpuheisuus saattaa johtua vain liiketoiminnan ja innovaatioiden suojaamisesta.
Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle Googlen kasvavasta vallasta ja tietosuojakysymyksestä kirjoittanut verkkoalan asiantuntija Bill Thompson painotti helmikuussa julkaistussa artikkelissaan, että Googlen keräämä tietopankki kannattaa ottaa vakavasti.
"Google todennäköisesti tietää, milloin olet ollut raskaana, millaisia sairauksia lapsillasi on tai kuka on avioeroasianajajasi", Thompson maalaili BBC:n verkkosivuilla.
Thompson ehdottaa artikkelissaan, että Google tulisi jossain vaiheessa saada valvonnan piiriin.
"Ehkä on tullut aika tunnustaa, mistä tässä hallitsevassa hakukoneessa on kyse: se on julkinen hyötyohjelma, jota tulisi valvoa julkisen edun mukaan."
Idea valvonnasta on kuitenkin monin tavoin internetin lähtökohtaisia periaatteita vastaan ja herättäisi valtavan vastalauseiden myrskyn.
Voidaan myös pelätä, että jos Googlen kaltaiset tiedonkerääjät otettaisiin julkisen valvonnan alaisuuteen, niiden tiedot tulisivat entistä saatavammiksi ja houkuttelevammiksi erilaisille tiedusteluviranomaisille.
Myös suomalainen hakukoneasiantuntija Nicklas Koski on törmännyt asian ympärillä käytyyn keskusteluun.
Koski ei allekirjoita suurimpia huolia vaan painottaa, että juuri Googlen valtava koko suojaa sen käyttäjien yksityisyyttä.
"En olisi tästä huolissani. Hakuja kuitenkin tehdään niin tajuttomia määriä, että ei kukaan niitä voisi seurata", Koski toteaa.
Googleen päätyneen tiedon hyödyntäminen satunnaisessa "urkintamielessä" vaatisi siis valtavia resursseja ellei tietoa etsivä tiedä ketä ja mitä konetta seurata.
Googlen käyttäjiä suojaa myös laki. Pykälät määräävät, että hakutietojen tulee pysyä visusti ja tarkkaan valvottuna Googlen seinien sisällä.
New York Timesin artikkelista voi poimia palasen, josta kukin voi tulkita, millaisia uhkia ja lupauksia Google-ilmiöön liittyy.
Jutun tehnyt toimittaja odotti tapaamista Googlen toimitiloissa, missä seinälle heijastettu näyttö kertoo, millaisia hakuja Googlessa juuri sillä hetkellä tehdään.
Hän kuvaili näkemäänsä seuraavasti.
"Kun tuijotat reaaliaikaisia hakuja tarpeeksi pitkään, tunnet seuraavasi maailman kollektiivisen tajunnan virtaamista ohitsesi."
JAAKKO KANGASLUOMA / Helsingin Sanomat
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikä idea on lähettää tänne joku muiden kirjoittama juttu copy/pastella? Eikä muuta.
Mieluummin laittaisit linkin ko artikkeliin sekä kirjoittaisit kysymyksen tai esittäisit oman mielipiteen.
Ja itse juttuun: what's the big deal? Suurin osa sivustoista käyttää keksejä. Mitä ihmeellistä googlen keksien käytössä on?
>Mikä idea on lähettää tänne joku muiden kirjoittama juttu copy/pastella? Eikä muuta.
Mieluummin laittaisit linkin ko artikkeliin sekä kirjoittaisit kysymyksen tai esittäisit oman mielipiteen.<
-Jotta voit lukea jutun ja muodostaa asiasta oman mielipiteesi!
Eikös ole parempi kun copy/pastaa jutun mainiten lähdetiedoston,jos olisin laittanut linkin niin esim.tänään se linkki ei enää näyttäisikään ko.juttua koska lehdessä jutut vaihtuvat PÄIVITTÄIN nyt ko.jutun voi lukea täältä palstoilta vielä kuukausien ajan.
Miksi olisi pitänyt mainita Minun oma mielipiteeni asiasta???
>Ja itse juttuun: what's the big deal? Suurin osa sivustoista käyttää keksejä. Mitä ihmeellistä googlen keksien käytössä on?<
-Tottakai tiedän, jotta suurin osa sivustoista käyttää Evästeitä, eikä minunkaan mielestä siinä mitään ihmeellistä ole. -:)
Ei ole parempi, syynä yksinkertaisesti tekijänoikeussuoja. Kertaalleen julkaistua artikkelia ei saa uudelleenjulkaista ilman oikeudenomistajan erillistä lupaa. Tämä koskee myös nettijulkaisua keskustelupalstalla. Kokonaisen artikkelin copy-peistaaminen rikkoo tätä yksiselitteisesti ja saattaa aiheuttaa haittaa suomi24:n ylläpidolle.
http://www.joensuu.fi/library/elektro/korpela.html
Kiiitos, empä tuota tekijänoikeus suojaa edes tiennyt tai edes ajatellutkaan.
Enpä tullut ajatelleeksi itsekään ennenkuin aloin stoptcpa.tk-sivustoa puuhaamaan... silloin piti ottaa selville...
laskekaapa huviksenne kuinka suuri määrä dataa kertyy 150 miljoonasta hausta, jos yhden varausyksikön koko on yksi kilotavu. oletetaan vaikka että se cookie mahtuu siihen.
150 000 000 * 1024B = 153,6 gigatavua. ei suoranaisesti kerro vielä mitään, koska en tiedä montako hakua yksi ihminen suorittaa yhdeltä koneelta yhden päivän aikana.
hoksataan kuitenkin se, että jos cookieta ei tuhota ja se kerää tietoa, niin tämä jäljelle jäävä 50% paisuttaa cookievarastoaan aika mukavasti.
-mitä voimmekaan tästä päätellä?
-no ainakin sen, että ewokit asuvat endorissa. XDDDD