Hei! Teen koulun uskontotunnille ns. etiikan alustusta(esitelmä) ja aiheenani on adoptio. Pari kysymystä joille nyt toivon ettette naureskele. Mitä eettisesti huonoa adoptiossa on? Eli mikä adoptiossa on väärin? Lapsen poisantaminen vai huostaanotto? Miksi jotkut ihmiset vastustavat adoptiota? Liittyykö lapsikauppa automaattisesti adoptioon? Mitä mieltä kirkko tai eri uskonnot ovat asiasta? Mitä Raamattu sanoo asiasta? Help me, please ja vastatkaa edes yhteen!
Adoptiosta pari kysymystä
Minä täällä hei...
241943
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
kertomaan:
1) Adoptio ja huostaanotto eivät liity mitenkään toisiinsa, joten tämä ei ainakaan voi olla adoptiossa väärin.
Suomessa adoptiossa on biologinen vanhempi, joka ei halua pitää lastaan, vaikka siihen pystyisikin. Synnytyksen jälkeen äidillä on pakollinen kahdeksan viikon harkinta-aika, jonka jälkeen hän antaa suostumuksensa adoptioon. Adoptio laillistetaan käräjäoikeudessa, jolloin vanhemman oikeudet siirtyvät adoptiovanhemmille. Lapsella on tällöin myös automaattisesti adoptiovanhempansa sukunimi, perintäoikeus jne.
Huostaanotto on sen sijaan lastensuojelun toimenpide. Tällöin on kyseessä vanhempi/vanhemmat, jotka eivät pysty/kykene huolehtimaan lapsestaan. Tällöin lapsi huostaaotetaan ja sijoitetaan joko lasten-, ryhmäkotiin tai sijaisperheeseen. Huostaanotetun lapsen huoltajia ovat silti koko ajan hänen vanhempansa. Tavoitteena on saada vanhempien tilanne kohenemaan sillä tavalla, että lapset voitaisiin palauttaa vanhemmilleen. Huostaanotettuja lapsia ei voi adoptoida (mikä on yleinen harhaluulo), sillä heillä on jo vanhemmat.
2) Adoptio ei ole lapsikauppaa. Suomen ottolapsilain mukaan adotiolapsesta ei saa maksaa, eikä kenellekään osapuolelle saa kertyä adoptiosta rahallista tai vastaavaa hyötyä.
Valitettavasti lapsikauppaa on olemassa ja se liittyy ikävällä tavalla adoptioon. Hyvinkin kehityneissä valtioissa (esim. USA:ssa) on yksityisiä adoptiovälittäjiä, jotka keinoja kaihtamatta välittävät lapsia kaikille halukkaille (maksaville) vanhemmille.
Suomessa tämä on juuri ottolapsilain mukaisen "byrokraattisen" systeemin mukaan estetty. Ts. Suomessa ei voi "itsenäisesti" eikä muiden maiden välitysfirmojen kautta adoptoida. Suomessa kansainväliset adoptiot tapahtuvat adoptiolautakunnan kautta, joka taas valvoo ulkomailla olevia palveluntarjoajiaan. Tästä toiminnasta löydät lisää alla olevasta linkistä.
http://www.stm.fi/Resource.phx/orgns/neuvt/adoptio/index.htx
Eli tuossa 1 vastauksessasi hieman pistää silmään tuo "vaikka pystyisikin" Ymmärrän mitä tarkoitat mutta joku voi ymmärtää sen niin että vanhempi tai vanhemmat hylkäävät lapsensa eli eivät vain halua häntä hoitaa vaikka pystyisivätkin. Yleensähän tilanne on kuitenkin se että vanhemmat eivät mielestään kykene huolehtimaan. Esim. päihderiippuvuus, monen lapsen yksinhuoltajuus, mielenterveysongelmat jne.
päihde- ja mielenterveysongelmaisten äitien lapset menevät useimmiten sijaisperheisiin, harvoin adoptioon. Sen sijaan adoptoon tulee ymmärtääkseni suht` paljon teiniäitien lapsia etc. Tällöinhän olisi mahdollista äidin pitää lapsi, mutta se vaatisi hänen elämältään suuria mullistuskia, koulut jäisivät kesken jne. Mutta mahdotonhan tuollainen tilanne ei olisi lapsen pitämistä ajatellen. Sama tilanne on juuri esim. yksinhuoltajaäidillä. Lapsen pitäminen olisi varmasti raskasta, mutta ei mahdotonta.
Hyvä selvennys asiaan, ei sellaista tarvitse pyytää anteeksi ;)
Siis ei aina mutta jotkut. Ja periaattesahan ihmisellä on aina mahdollisuus huolehtia lapsistaan jos haluaa/jaksaa. Tukimuotojahan riittää. Adoptiohan vaatii sen että äiti ymmärtää ettei kykene hoitamaan ja sen vuoksi antaa lapsensa adoptioon tämän synnyttyä.
Mitä eettisesti huonoa adoptiossa on? Eli mikä adoptiossa on väärin?
-väärin ehkä se että lasten pitäisi aina kasvaa omien syntymävanhempiensa kanssa.
Lapsen poisantaminen vai huostaanotto?
-Lapsen poisantaminen on suomessa tabu, eihän hyvät äidit voi luopua lapsistaan.Biologisia vanhempia halveksitaan ja surkutellaan ja jopa tuomitaan.
Miksi jotkut ihmiset vastustavat adoptiota?
-Vastustajat tulevat yleensä kahdesta leiristä, adoptiolapset itse ja heidän syntymävanhempansa.
Liittyykö lapsikauppa automaattisesti adoptioon?
-lapsikauppa sivistyneissä maissa osataan naamioida laillisiksi, joissain tapauksissa uskon että emme yhtään häviä USA:n toiminnalle.
Mitä mieltä kirkko tai eri uskonnot ovat asiasta? Mitä Raamattu sanoo asiasta?
-Jos olet raamattua lukenut tsekkaa kohta Ensimmäinen kuningasten kirja-->salomonin tuomio
Oikeassa tarpeeseen tulleessa adoptiossa ei ole mitään väärää. Kuten isovanhempien adoptoidessa tsunamin surmaamien lastensa lapsia, vaikka se ilmeisesti olikin suomenlain vastaista. saattaahan olla ettei suomen laki sitä sitten hyväksynyt, mutta minä ainakin kuvittelisin ettei laki ihan niin pimeä ole. Kun äiti sitten luovuttaa lapsensa adoptioon, niin äidin vastuuttomuudesta lapsi joutuu siihen tilanteeseen ja lapsen pitää saada häntä täydestä sydämestään rakastavat vanhemmat joilta lapsi saa ymmärrystä ja viisautta. (suomessa koskettelu tärkeää???). Houkutus lapsikauppaan on suuri, sillä lapsi on saajalleen niin arvokas. Suoranaista valuuttakauppaa ei voida suomessa käydä, mutta joitakin etuja voidaan kyllä kalastella, sillä jotkut säädökset ja ohjeistukset nimenomaan varmistavat sen että lapsia voidaan säästellä joillekkin tärkeille ihmisille. En sano suoraan että niin tehtäisiin, mutta se on asiantuntijalausuntoja hyväksikäyttäen tehty säädöksillä mahdolliseksi.
Huostaanotto on myös oikeassa tapauksessa oikea toimenpide, mutta huostaanottoa harjoittaa sellaiset henkilöt joilla ei ole edellytyksiä virheettömiin toimintoihin. Eli tapahtuu aiheettomia huostaanottoja jotka on verrattavissa lapsenryöstöön ja sitten taas jää joku huostaanottamatta ja tapahtuu jokin vakava lapseen kohdistunut väkivallanteko kun ei oltu tietoisia asiasta. Välttyäkseen sitten vastaavilta laiminlyönneiksi luonnehdittavilta tapahtumilta jossa turvaton lapsi joutuu uhriksi tehdään niin paljon huostaanottoja jossa joku lapsi pelastuu, mutta kaikki muut lapset ja perheet ovat lapsenryöstön uhreja, eli joutuneet aiheettoman huostaanoton uhreiksi. Tilanne voitaisiin korjata, mikäli huostaanotot ja lastensuojelun tekisivät poliisi supon kanssa yhteistyönä. Pitäisi vaan siirtää määrärahoja sosiaalipuolelta poliisille ja palkata lisää poliiseja tutkimaan niitäkin tapauksia.
Ihmisiä häkelletään termillä "lastensuojelu". Sain allekirjoitettavaksi adressin jossa pyydetään toimia ettei Eteläafrikassa lopetettaisi lastensuojelutyötä. Vedottiin siihen että AIDS potilaat uskovat AIDSin paranevan jos raiskaa vauvan tai pienen lapsen. Lasten suojelu ei ole kuitenkaan lapsen suojelua törkeää rikollisuutta vastaan, kuten raiskauksia ja murhia vaikka termistä saattaisikin luulla, vaan suojelun törkeää rikollisuutta vastaan pystyy tekemään ainoastaan poliisi. Kun sitten nuoret ja lapset joutuvat tekemisiin rikollisuuden kanssa niin lastensuojelun puuttuminen siihen hidastaa poliisin puuttumista asiaan joka omalta osaltaa vaikeuttaa suojelua törkeää rikollisuutta vastaan. Sosiaalityöntekijät kuitenkin haluavat vetää sellaista poliisin roolia, vaikka heiltä puuttuukin taito ja edellytykset.
Saanko kirjallisuuden Nooppelin, haluaisin ostaa Ooppelin?
rivi adoptiosta (jota kysymys koski), joka sekin oli aivan mielivaltaista tekstiä siitä, kuinka lapsia kaupataan kavereille. Loput vuodatuksestasi koski huostaanottoa ja sen oikeellesuutta. Tajusitko että et vastannut ollenkaan kysymykseen? Kysyjä on tekemässä alustustaan adoptiosta, ei huostaanotoista, niiden oikeelisuudesta tai poliisin määrärahoitsa.
Ymmärrät varmaan rikoslakiakin ja etsippäs syrjinnästä kohta. Sen tähden pitäisi jokainen hakija tarkastella henkilökohtaisesti, eikä minkään rikolliseen toimintaa suosittelevan ohjeen mukaan. Syrjintä on rikollista. Syrjinnän muka lailliseksi tekevä rajoitus mahdollistaa ainoastaan lapsikaupan, eikä ole lapsen edun mukainen. mainitaanko rajoituksen missään kohdassa sanaa "lakivaliokunta" ...
Ketkähän kyseistä lainvastaista rikollista jo etukäteen pois sulkevaa rajoitusta ovat olleet laatimassa. Jos samassa pykälässä kehoiettaisiin tappamaan om biologinen lapsi adoptiolapsen tieltä, niin tajuaisitteko sen rikolliseksi vai noudatrtaisitteko sitäkin??? Yritäs ymmärtää tuo.
ymmärtää...oli niin korkealentoinen juttu
Etpä tietenkään ymmärrä, kun haluat että rikollisuuden hyväksyminen on kirjattu. Rikollinen on aina rikollinen vaikka tekeekin rikoksen mukamas lapsen hyväksi. Jos hyväksyy pienen rikoksen hyväksyy isommankin. Rikollinen ajattelee että jos varastan ihan pikkaisen ja sitten että jospa varastaisin vähän lisää, kunnes ei ole enää mitään varastettavaa.
Suomalaisessa adoptiossa monia huonoja asioita, joista pari seuraavassa: Esim. Pelan ideana toitotetaan ”kaikki lapsen parhaaksi”, ”lapset ensin”. Käytännössä kuitenkin adoptio on pääsääntöisesti.lapsettomien pariskuntien lapsettomuushoitoa, eli vanhemmiksi ei valikoida parasta mahdollista kotia lapselle, vaan lapsettomalle pariskunnalle lapsi. Vielä nämä lapsettomat pariskunnatkin valikoidaan siten, että näennäiset kriteerit tulee kyllä täytetyksi, mutta ei lapsen hoitoon ja kasvatukseen soveltuvat kriteerit.
Toinen asia on, joka liitty edelliseen, on tämä laillistettu lapsikauppa. Jos Pela haluaa auttaa lapsia, se tehdään tietenkin siellä kohdemaassa. Esim. huostaan otettu lapsi on sijoitettu perheeseen, jossa lasta hoidetaan muiden lasten ohessa, niin hänet repäistään sieltä pois omasta kulttuuristaan , ystävistään ja ympäristöstään samalla unohtaen ne ”puolimiljoonaa” muuta lasta, jotka ovat enemmän avun tarpeessa. Tämä kaikki vain siksi, että saadaan lapsettomalle pariskunnalle lapsi.
suurin osa adoptoivista on kyllä ihan biolapsellisia perheitä. Joten motiivina on tuskin saada lapsettomille vanhemmille lapsi.
Suomalaisessa adoptiossa mennään rikollisuuden rajoilla ja jokainen sen tietää. Mennään Osoittamaan mieltä näiden rikollisuuden rajalla kulkevien ihmisten kotien eteen ja pyydetään eläinsuojelijoita mukaan. Puolin ja toisin autetaan toisiamme jotta lapsikaupan mahdollistavat laittomat rajoitukset saataisiin pois. Jokainen ihminen on yksilö ja heitä on käsiteltävä yksilöinä. Juuri sen mahdollistavat teennäiset rajoitukset mahdollistavat lapsikaupanb. Suomessa Adoptio ei ole lapsen parhaaksi.
Olen muuten parempi kuin adoptiossa laittomuuksia suosiva asiantuntija, sillä en suosi laittomuuksia vaan jokainen on tarkasteltava erikseen lapsen parhaaksi.
Alkuperäiselle kirjoittajalle: arvioi tarkkaan saamiasi vastauksia. Vastaajista löytyy niin adoption puoltajia kuin vastustajia, samoin niitä, joilla on oikeaa tietoa ja niitä, joilla on vain mielikuvia ilman todellisuuspohjaa. Kannattaa käydä palvelunantajien (mm.Interpedia, Pelastakaa lapset) sivuilla tarkistamassa faktat adoption edellytyksistä ja adoptioprosessista.
Raamatun ehkä tunneituin adoptiolapsi on Mooses. Alunperin juutalainen, mutta kasvoi lapsuutensa ja nuoruutensa faaraon tyttären hoivissa. (Lopputuloksena hän ei kokenut olevansa oikein kumpaakaan).
Tai entä Jeesus? Jos hän oikea isänsä oli Jumala, niin eikö Joosef ollut silloin hänen kasvatti-isänsä eli adoptioisänsä?
Jo vanhastaan juutalaiset opettivat, että leskiä ja orpoja pitää auttaa, sillä se on oikein. Mitään lastenkotilaitoksia ei tuolloin varmaan ollut olemassakaan, joten ylimääräisetkin lapset varmaan kasvoivat jonkun perheen hoivissa (tuossa kulttuurissa kyseessä olivat todelliset suurperheet muutenkin, jossa useampi sukupolvi asui yhdessä)
kaikille vastauksistanne. Sain hyvää materiaalia esitelmääni. Minä vaan, yritän pitää neuvosi mielessä.
Niin, orvon lapsen kotiin ottaminen on raamatun mukaan hyvä teko, mutta sellaisen pois antaminen ei.
Hyväntekeväisyyden nimessä ei lisäännytä.
huostaanotettuja Sadrak, Meesak ja Abednego. Eli Daniel, etsi sieltä. Jeesus ei ollut adoptoitu vaan juridisesti Josefin laillinen poika, tosin Maria ja Joosef tiesivät että Jumala itse oli hänen isä. Mooses oli adoptiopoika, mutta kyllä hän koki selkeästi olevansa heprealainen, lisäksi äiti hoiti alkuvuosina häntä adoptioperheen luona. Paavali "adoptoi" Timoteuksen.
Sinulla on hyviä kysymyksiä. Raamatun kannasta en osaa sanoa kun en raamattua niin hyvin tunne.
Adoptio suurimmassa osassa tapauksista on seurausta siitä että lapsen biologinen vanhempi ei syystä tai toisesta voi pitää synnyttämäänsä lasta.
Syyt voivat olla monet: äidin nuori ikä, köyhyys, sosiaaliset paineet esim. maassa ei hyväksytä aviottomia lapsia, äiti saattaa olla prostitoitu eikä siksi halua/voi pitää lastaan, äiti voi olla vakavasti sairas (hiv-äidit), äidillä voi olla päihde- tai huumeongelmia tai elämäntilanne muuten vain sellainen että lapsen pitäminen on mahdotonta. Lapsen pois antaminen on iso asia, eikä varmasti helppo päätös.
Äiti voi antaa lapsen sijoitusperheeseen tai adoptoitavaksi. Kansainvälisessä adoptiossa osa lapsista on myös hylättyjä ts. löytölapsia jolloin biologisista sukulaisista ei ole tietoa.
Kun lapsi on sitten syystä tai toisesta hylätty tai äiti on lapsen luovuttanut adpotoitavaksi lähdetään lapselle etsimään adoptioperhettä.
Ensin lapsen syntymämaasta ja jos perhettä ei löydy, niin toisesta maasta.
Toisten mielestä olisi parempi että lapsi kasvaisi lastenkodissa, tosin itse en ymmärrä miksi se olisi uutta perhettä parempi vaihtoehto.
Toisten mielestä lapsella, ihan pienelläkin, on jo oma kulttuurinsa (minusta kulttuuri on opittu asia, ei geeneissä) ja siksi lasta ei saisi antaa toiseen maahan adoptoitavaksi.
Toisten mielestä ihonväri on se kynnyskysymys: Suomeen saisi adoptoida vain suomalaisen näköisiä lapsia. Lähinnä kai siksi että osa näin ajattelevista on itse rasisteja tai siksi että osa miettii sitä onko muu Suomi rasistinen ts. lapsi voisi joutua kiusatuksi ihonvärinsä takia.
Jotkut siis ajattelevat niin että mielummin lastenkoti syntymämaassa kuin perhe toisessa maassa.
Toiset taas ovat sitä mieltä että lapsen on hyvä kasvaa perheessä.
Adoption eettinen puoli: niin, minusta jokaisella lapsella on syntymäoikeus kasvaa toivottuna, rakastettuna, huolehdittuna, arvostettuna - perheessä. Jollei lapsen biologiset vanhemmat voi lapsesta huolehtia, on hyvä jos joku toinen sen tekee.
Adoptioon liittyy ilmiönä myös lapsikauppaa, jolloin lapsia varastetaan tai ostetaan biologisilta vanhemmilta. Mikä on tietenkin täysin tuomittavaa.
joka halutaan unohtaa ja sivuuttaa: lapsen nuori äitikin on tavallaan vielä lapsi, jota pitäisi auttaa pitämään lapsensa, eikä riistää häneltä lasta ja pilata näin nuoren äidin/tytön tulevaisuutta. Raamattu sanoo: Älä himoitse lähimmäisesi omaisuutta, vaimoa, LASTA........
vai missä kohdassa kielletään himoitsemasta toisen lasta, onko minulta mennyt ohi tuo kohta? Nykyjään ajatellaan ettei lapsei ole kenekään oma, van sosiaaliviranomainen omistaa alaikäiset kansalaiset Suomessa.Katso perustulaki, täysi-ikäisellä on lain suoja mutta alaikäisellä ei.
Toki parasta olisi että biologinen äiti tai isä voisi huolehtia lapsesta. Ja että lähimmäiset (suku ja ystävät) sekä yhteiskunta tukisi tätä ratkaisua.
Maailma vaan ei ole täydellinen paikka eli aina ja joka maassa lapsen pitäminen ei ole mahdollista.
Mitä mieltä olette samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeudesta? Pitäisikö se sallia Suomessa? Ja miten adoptiolapsi valitaan? Voiko sen itse päättää että minä otan tuosta tuon-tyyliin vai jollian muulla tavalla? Tämä on ollut hieman epäselvä juttu minulle.
Vanhemmat eivät saa valita lasta, hänen sukupuoltaan, etnistä taustaansa, ikäänsä (karkean arvion voi esittää esim. 2-6 vuotias, alle kouluikäinen, jne). Etniseen taustaan voi sikäli vaikuttaa, että kohdemaan voi itse valita. Terveydentilasta voi esittää toiveen lähinnä sen mukaan, kuinka vaikeasti sairasta kokisi omaavansa valmiudet hoitaa. Esim. Venäjältä adotoiduilla lapsilla on kaikilla jonkin asteinen sairausdiagnoosi.
Kansainvälisessä adoptiossa vanhemmista laaditun lausunnon perusteella kohdemaan (sen mistä lapsi adoptoidaan) viranomaiset valitsevat ehdokkaiden joukosta sen perheen, jonka edellytykset heidän mielestään parhaiten palvelevat kyseessä olevaa lasta. Valinnan jälkeen lapsi esitellään vanhemmille (perustietoja, valokuva) ja vanhemmat matkustavat kohdemaahan muutamaksi viikoksi. Tänä aikana adoptio laillistetaan (maasta riippuen) ja perheenjäsenet tutustuvat toisiinsa ennen matkaa Suomeen.
Kotimaisessa adoptiossa äidin allekirjoitettua adoptiopaperit (min. 8 vkoa synnytyksen jälkeen) kaiki neuvontaa antavat sossut kokoontuvat "meetingiin" ja yhdessä päättävät, kuka pariskunnista olisi sopiva juuri kyseiselle lapselle. Tähän valintaan vaikuttavat hyvin paljon myös biologisen äidin pariskunnan suhteen esittämät toiveet (mm. asuinpaikka, koulutus, harrastukset, erilaiset taipumukset kuten musikaalisuus jne).
kaikkia vastanneita, sain oikeesti tosi paljon apua esitelmääni, jonka muuten tänään pidin. Nyt siis voitte jatkaa tätä keskustelua ihan iteksenne. Kiitos ja kumarrus vielä kaikille teille:)