Olen 22-vuotias tyttö ja oon aina ollu lesbo, aika poikamainen sellainen. Ennen en ollu aiemmin/nuorempana ihmeemmin välittänyt lapsista, mutta nyt olen alkanut miettiä lapsen hankintaan ja perheen perustamista enemmän ja vakavammin. Siihen varmasti on vaikuttanut se kun sukuun on viime aikoina syntynyt paljon vauvoja, myös mun ikäsellä serkullani on 2 lasta. Sitten kans hedelmöityslain muuttuminen viimeistään mahdollisti omasta lapsesta haaveilun. Ehkä siihen asti se oli jokin iteltä kielletty haave.
Onko muita joilla on vauvakuumetta? Ja jos täällä sattuu olemaan sateenkaariperheitä tai yksinäisiä lesbonaisia joilla on lapsia niin kertokaa kuinka saatte arjen pyörimään ja kohtaatteko paljon syrjintää?
Onko muita joilla on vauvakuumetta? Ja jos täällä sattuu olemaan sateenkaariperheitä tai yksinäisiä lesbonaisia joilla on lapsia niin kertokaa kuinka saatte arjen pyörimään ja kohtaatteko paljon syrjintää?
Vastaukset 9
Vanhimmat
tyttökaveri, joka suostuisi äidiksi. Sä olisit poikamaisena isän roolissa perheessä.
mitä skeidaa provoilua taas! Ainiin mut niinhän se olikin et nainen ei voi elää ilman miestä eikä lapsi ilman isää, joten pakkohan sen toisen osapuolen lesbopareista on oltava se mies..ja jos lapsia siunaantuu niin eihän sitä voi olla kahta äitiä vaan toinen voi sit leikkiä isiä. Herätkää ihmiset!!!
sällimäinen, "äijäenergiaa" puhkuva "mies", vaikka onkin nainen. Äiti, jolle lapsi tehdään, niin pitää olla naisellinen, kaunis hento ihminen. Hyvä äitityyppi. Näin se käytännössä menee.
Näin ne parit hakeutuvatkin luonnostaan.
Ihana kuulla unelmastasi, toivon että saat vielä joku kaunis päivä oman tuhisevan nyytin syliisi!
Meillä on sateenkaariperhe. Minä, minun biologinen tytär ja äitipuoli. Vauva-aika elettiin yhdessä lapsen isän kanssa, joten mitään neuvola/synnytys tms. kokemuksia minulla ei ole sateenkaarevana. Arki pyörii hyvin nykyään kun olemme kaikki tottuneet toisiimme ja uusperhe-elämä alkaa tasaantua. Tarhassa jne. on asia otettu hyvin asiallisesti. Kun menimme kaikki yhdessä tutustumaan tarhaan, tätin ilmekään ei värähtänyt kun esittelin avopuolisoni. :) Eli tähän asti olemme selvinneet täysin ilman mitään "syrjintää".
Kun sateenkaarena nyt kuljette? Potkaistiinko pellolle?
Olikos se jotenkin epämiellyttävä rökäles sitten loppuviimeksi?
"potkaistiin pellolle" niinkuin sanoit. Isukki on persoonallisuushäiriöinen lääkkeiden väärinkäyttäjä. Nuorena ja naiivina tämä asia selvisi minulle vasta liian myöhään. Terapian ja lääkityksen avulla selvisin lopulta siitä suhteesta, olin täysin loppu henkisesti. Että eiköhän niitä eroja tule huonommistakin syistä. Minä tyhmä olisin vielä ollut valmis yrittämään mikäli isukki olisi suostunut menemään terapiaan, mutta sitä ei koskaan sitten tapahtunut.
Nykyään isukki voi jo hiukan paremmin ja opettelee hiljalleen osallistumaan vastuun kantamiseen lapsestaan, mutta mikä tärkeintä, ainakin välittää lapsestaan ja tapaa tätä viikottain, on lapsen elämässä mukana, vaikkei vastuun kantaminen aina onnistuisikaan.
huonoon kaveriin. Eikö niitä nyt parempiakin miehiä olisi ollut tarjolla Sinulle, kauniille tytölle?
Moi!
Menehän Setan sivuille ja keskustelufoorumiin. Rekisteröidy ja liity rainbow-foorumiin. Se on hyvä ja asiallinen keskustelupaikka sateenkaariperheellisille ja perheestä haaveileville! Saattaapi löytyä samanhakinen ihminenkin sieltä :) tsemppiä sulle!
Itse kanssa 22-vuotias ja nyt muutaman vuoden halunnut lasta. Harmi vaan, kun tyttöystävä ei ole kiinnostunut perhe-elämästä, on sanonut ettei välttämättä koskaan halua lapsia :( Odottelen vielä josko hänkin muuttaisi mieltään, mutta jos ei, niin täytyy kai hakeutua yhteen sellaisen kanssa joka haluaa perheen kuten minäkin. Tule seta.fi:n rainbow- ja pinkkiforumeille, sieltä saa paljon lisätietoa ja löytyy samanhenkisiä ihmisiä! :)