Kauheata vääntämistä täälläkin, mutta uskallan silti kysyä, kun tietoa olisin vailla:
Voiko tavallinen tallaaja (ei rakennusalalla, mutta ei myöskään peukalo keskellä kämmentä) lähteä rakentamaan hartiapankilla kivitaloa ja mikä tulisi hartiapankkisysteemillä halvimmaksi vaihtoehdoksi? Eikö näissä harkkomateriaaleissa ole U-arvot jo nykyään niin hyviä, että ei ole kauheasti eroa, minkä harkon valitsee sen puolesta? Harkitsemme joka tapauksessa maalämpöä energiamuodoksi, vaikka maksaahan senkin käyttö.
Voiko tavallinen tallaaja (ei rakennusalalla, mutta ei myöskään peukalo keskellä kämmentä) lähteä rakentamaan hartiapankilla kivitaloa ja mikä tulisi hartiapankkisysteemillä halvimmaksi vaihtoehdoksi? Eikö näissä harkkomateriaaleissa ole U-arvot jo nykyään niin hyviä, että ei ole kauheasti eroa, minkä harkon valitsee sen puolesta? Harkitsemme joka tapauksessa maalämpöä energiamuodoksi, vaikka maksaahan senkin käyttö.
Vastaukset 21
Vanhimmat
harkoista itse muuraamaalla ja jos pelkää rappauksia niin tekee puuverhouksien.
Ottaa siis puutalon pohjan ja tilaa siihen rautakaupasta harkot. Saa samaan hintaan kuin puutalon.
Kerro mihin faktatietoon tuo perustuu? Vai sellainen mielikuva tullut jostain?=)
about 80% verrattuna teettämiseen. Voin vannoa, että hiki irtosi oikein kivasti, aikaa meni paljon ja käsityön jälki näkyy, sillä vetelin tavarat seinille 40 ja 80 cm liipeillä, siis myös viimeisen pinnan 80 cm liipillä.
Aikaa säästyi sitten suojaamisessa, mutta ensi kerralla vuokraan ruiskun ja pestaan jonkun tekemään velliä.
Extreme dyydsonina tekisin vielä seuraavasti...
Rungon muurauksen yhteydessä hiertäisin julkisivuun myös kuitulaastin. Tulisi sekin samoilla telineillä hoidettua.
Sitten kun runko on valmis ei tarvitsisi kuin finistellä se tasoitus ja telalla maali siihen tasoitteen päälle.
mielikluvamyyjä Oivoi joka tälläkertaa koettaa "plagioida" mun nimimerkkiä.
Lapsia ei saisi päästää nettiin ilman valvontaa.
- raksaaja
"Eikö näissä harkkomateriaaleissa ole U-arvot jo nykyään niin hyviä, että ei ole kauheasti eroa, minkä harkon valitsee sen puolesta? "
Jos et välitä rakentaa energiataloudellisesti niin silloin se on yksi pazkan hailee.
Mutta jos energiataloudellisuutta haet ja samaan hintaan on tarjolla matalaenergiaharkkoa ja tuplaten huonompaa harkkoa niin käsittänet valita sen matalaenergiaharkon.
tuossa eristeharkossa. 60-80 luvuillakin kun alettiin miettiä energian säästöjä laitettiin höyrynsulkuja yms. ilman kunnollista ilmanvaihtoa ja kaikkitietää miten siinä kävi.
No nyt on ilmanvaihdot kunnossa mutta onko tuossa rakenteessa jotain kuitenkin huomioimatta joka tulee ajanmyötä esille... Mene ja tiedä - aika näyttää.
Ihan yhtä paljon silloin ennenvanhaankin ajateltiin että "tää on paras" ja " tää on varma ratkaisu". Siksi kannattaa miettiä että tyytyykö vähän eristävyydeltään huonompaan ratkaisuun mutta varmasti tutkittuun - sekä tieteellisesti että ajankanssa.
Savea, sementtejä ja betoneita on tehty jo ennen kristuksen syntymää ja EPS:ää yli sata vuotta.
Se huonoiten eristty on kaikein uusin villitys.
t. villijavapaa nimimerkitön hähäärähhäää
muoviakin on tehty kauan, mutta silloin aikanaan joku sai päähänsä yhdistää ne....
niin koskas se lammikivi nyt olikaan kehitelty?
Onko muita järkeviä kysymyksiä?
työaikaa yli kuukauden verrattuna ammattimiesten harkkomuuraukseen (omaan työhön monta kuukautta), ja urakkahinnan verrattuna n. viikon pystytykseen. Omassa talossa säästö olis ollut n. 50k€ luokkaa.
...heräsit ja päästit kissan ulos!
50ke....hahaha...heheheh
Suht edulliseksi tulee täystiilitalo; materiaalit edullisia, mutta talopakettia ei välttämättä löydy; joutuu "paketoimaan" itse, muuta sillä voi myös säästää.
Julkkarimuurauksen tiilet laastit hinta/neliö samaa luokkaa kuin rappauksen, jos itse oot apparina muurarille.
Rungon voi kasata itsekin suht helpolla ohutsaumamuurattavista kappaleista (kahin tai tercan runkoponttiharkko 200x300mm)
tiilitalossa on materiaalit halvimmillaan ja työ suurimmillaan. Mutta kyllä sekä verhouksen että rungon voi muurata innokas rakentaja
No entä sitten joku virolainen kevytbetoniharkko verrattuna suomalaiseen kevytsoraharkkoon, kumpi tulee halvemmaksi rakentaa hartiapankilla?
helpoin itse liimata ohutsaumalla.
papuharkko on hitaampaa muurata ja ladottavissa voi olla ongelmaa kiilojen ja uretaanien kanssa.
Multa (it-nörtti) onnistui hyvin siporex-runko,
kellarin tosin tein Lakka-kevytsorahaerkoista ja
tuo nopeusvertailu on näiden kahden työtavan väliltä.
Edullisin talo tulee, jos sulla on aikaa se itse tehdä. Kaikki vieras maksaa maltaita.
Eri harkkotyyppien lopullista hintaa sinun on maallikkona aika vaikea laskeskella. Siihen kun vaikuttaa ne kivet, työt, nostot, betonit, laastit, tuennat, jne. Joten on aikalailla yhden tekevää minkä harkon valitset. Eikä sillä ole suurta väliäkäään, koska rungon osuus koko hankkeesta on kovin pieni. Keskity kustannussuunnittelussa oleelliseen: talon koko, rakenteiden yksinkertaisuus, varustelutaso. Tällä palstalla ihmiset tykkää puollustella omaa runkoratkaisuaan, ja haukkua muita. Kylmä tosiasia on, että kaikissa on omat huonot ja hyvät puolensa, mutta kunnollisella työllä saat mistä tahansa markkinoilla olevasta harkosta hyvän kivitalon.
muilta ylimääräiseksi jääneet kivet.
Tee niistä hartiapankilla talo.
Melkein kaikilla työmailla on 2-4 lavallista ylimääräisiä kiviä, jotka saat joko ilmaiseksi tai pienellä rahalla. Joku isäntä voi antaa jopa muutakin raksalta jäänyttä käyttökelpoista tavaraa sekä ylimääräiset harkkolavat kaupantekijäisiksi, kun on kyllästynyt koko hommaan. Harkkolavoja tarvitset tellingeiksi.
Samaan tapaan saat halvalla välipohjan, kun keräät ylijääneet liittolevyt. Niitä ei romukauppa huoli, kun ovat galvanoituja ja siis täysin kunnossa.
Mikäli tarvitset ikkunoita ja ovia, pyydä tarjous joulukuussa-tammikuussa, jolloin hinta on halvin. Sama tavaraerä maksaa 25-40% enemmän keväällä tilattuna. Muista klpailuttaa useampaa toimittajaa.
Ja sitten se suurin säästömahdollisuus. Tee kaikki mahdollinen itse. Jos joku muu siihen pystyy, kykenet sinäkin. Eteläläänin mies maksaa kympin tunti, kotimainen kolme-neljäkymppiä. Saat olla aika hyvissä hommissa, jos tienaat edes saman (muista sivukulut).
Pari vuotta tönössä asuttuasi, alat kuitenkin valmistella seuraavaa projektia ja saat myydessäsi oman työpanoksesi edellisestä kohteesta verottomana käteen.
Ota talkoovakuutus, jos joku satunnainen sukulainen joskus tulee pällistelemään raksalle, niin varmasti astuu naulaan tai nyrjäyttää nilkan. Talkoovakuutus maksaa puoleksi vuodeksi kolmekymppiä.
Kun teetät ammattitöitä, tee sopimus ja teetä urakalla, älä tuntityönä. Maksa vasta kun työ on tehty/tavara saatu tontille.
Aikaahan sinulla on. Näin rakentaen talo vie 2-3 vuotta sinun aikaasi. Et ehdi pelata golfia sinä aikana tai tietoisesti venytät aikatauluja.
Suurin säästö tulee jos et ole perheellinen ja voit rakentaa ajan kanssa.
Et ota minkään talopakettitoimittajan toimitusta vaan hommaat kamat sitä mukaa kun tarvitset, edullisesti mutta valitset laadukkaita komponentteja.
Tuolla tavalla myös omarahoituksen osuus kasvaa ja se on suurinta säästöä kun/jos voit päivätienesteillä maksaa rakennusmatkuja.
Mutta jos sitä perhettä one, etenkin jos on lapsia, ei moinen onnistune.
tekemään taloja itselleen, siinä sitä säästää kans!
Tuskin on ihan uusi ja outo itsensä elättämistapa tässä maassa.
- raksaaja