Olen yrittänyt saada selville kuinka monta prosenttia huostaanotetuista lapsista on otettu huostaan sairauden vuoksi. Tarkoitan tällä autismi,asperger ja adhd-lapsia. Näistä tapauksista on käyty paljon keskustelua ja nyt (vihdoinkin) on ollut myös iltapäivälehdessäkin ollut kirjoitusta. On kyllä tutkittu alkoholisti- ja huumevanhempia. (Stakes) Näissä on huostaanotto ollut varmasti asiallinen, mutta epäilen onko sairaiden lasten huostaanotto ollut asiallista. Esim. as-lapsella voi olla kouluvaikeuksia ja sos.virasto tulkitsee ne heti "huonoksi hoidoksi" ja vanhemmat ovat syyllisiä tähän. Tämä on valitettavaa, mutta totta. Sen verran olen saanut selville, että näissä tapauksissa sovelletaan lastensuojelulakia joka on tarkoitettu päihdeongelmaisten lasten vanhemmille. (Lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon toimenpiteet riitä tai ole mahdollisia ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.)Entäpä ne avohuollon toimenpiteet ovat. Kyselyjeni perusteella tällä tarkoitetaan, että kotipalvelu käy luonasi siivoamassa tai perhetyöntekijä käy juttelemassa vanhempien kanssa. Huomaatteko, lapselle ei mitään tukea, vanhemmille kyllä seuraa. Ja jälleen unohdetaan lapset.
Täytyy todeta, että lastensuojelulaissa on todella pahoja porsaanreikiä.
Tämän lain turvin sos.virasto voi tehdä vaikka kuinka paljon huostaanottoja vaikka perusteita ei olisikaan. Uskon, että monessa tapauksessa pelkkä avustaja kouluun olisi riittänyt. Jälleen olisi vältytty huostaanotolta.
Täytyy todeta, että lastensuojelulaissa on todella pahoja porsaanreikiä.
Tämän lain turvin sos.virasto voi tehdä vaikka kuinka paljon huostaanottoja vaikka perusteita ei olisikaan. Uskon, että monessa tapauksessa pelkkä avustaja kouluun olisi riittänyt. Jälleen olisi vältytty huostaanotolta.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ei kukaan mitään siivoamassa,tai juttelemassa käy.Ihan sananhelinää koko avohuolto.Tosiaan voivat huostaanottaa minkä lapsen tahansa,sama mitä taistelet vastaan,siellä on niin suuri organisaatio takana.
yhteiskunnan elätti, ei tee mitään, puhelee säästä, kaljoittelustaan,
juo kahvini, istuu ja haisee. Tuskin työtä on koskaan tehnytkään, ns oikeaa työtä.
YK:n moittii Suomea siitä, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten, kuten sairaiden ja vammaisten kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten tilastointi ja seuranta on laiminlyöty Suomessa. Tämä YK:n huoli mainitaan erikseen YK:n Suomea koskevassa määräaikaisraportissa vuodelta 2005. Muutenkin Suomi on saanut moitteita paljon.
Täältä on raportti löydettävissä jopa suomeksi, tosin hyvin hankalasti ja sitä ei ole mahdollista kopioida tähän. Mutta alakulmasta kun klikkaa tuota sinistä kohtaa (pdf), niin pääsee raporttiin.
"
Lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi
Suomi on jättänyt maaraporttinsa arvioitavaksi YK:n Lapsen oikeuksien komitealle kolme kertaa. Ensimmäinen jätetään kahden vuoden kuluttua sopimukseen liittymisestä (Suomi 1993), sitten viiden vuoden välein (Suomi 1998 ja 2003). Komitea antaa valtioille huomautuksia ja suosituksia, joihin valtioiden pitää vastata seuraavan maaraportin yhteydessä
Suomen maaraportit löytyvät: http://www.unhchr.ch/tbs/doc.nsf/
Vuonna 2003 jätetty raportti käsiteltiin komitean työn ruuhkautumisen vuoksi vasta 2005, ja Suomi sai siihen liittyvät huomautukset syyskuussa 2005 pdf
"
Tästä linkissä:
http://www.unicef.fi/LOS_maaraaikaisraportointi
Pidän raportin peittelyä tahallisena tekona suomalaisviranomaisilta. YK moittii raportissa myös lasten oikeuksien informoinnin laiminlyönnistä Suomea, eikä suotta.
YK:n vuoden 2005 Suomea koskeva raportti, pelkästään tekstimuodossa oli mahdollista tallentaa ja sitten kopsata tähän, joten siinä:
"
Lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi
Suomi on jättänyt maaraporttinsa arvioitavaksi YK:n Lapsen oikeuksien komitealle kolme kertaa.
Ensimmäinen jätetään kahden vuoden kuluttua sopimukseen liittymisestä (Suomi 1993), sitten
viiden vuoden välein (Suomi 1998 ja 2003). Komitea antaa valtioille huomautuksia ja suosituksia,
joihin valtioiden pitää vastata seuraavan maaraportin yhteydessä
Suomen maaraportit löytyvät: http://www.unhchr.ch/tbs/doc.nsf/
Vuonna 2003 jätetty raportti käsiteltiin komitean työn ruuhkautumisen vuoksi vasta 2005, ja Suomi
sai siihen liittyvät huomautukset syyskuussa 2005.
CRC/C/15/Add.272
30. syyskuuta 2005
LAPSEN OIKEUKSIEN KOMITEA
40. istunto
SOPIMUSVALTIOIDEN YLEISSOPIMUKSEN 44 ARTIKLAN MUKAISESTI
ANTAMIEN RAPORTTIEN KÄSITTELY
Päätelmät: Suomi
1. Komitea käsitteli Suomen kolmannen määräaikaisraportin (CRC/C/129/Add.5) 1068. ja 1069.
istunnossaan (ks. CRC/C/SR.1068 ja 1069) 22 päivänä syyskuuta 2005 ja hyväksyi 30 päivänä
syyskuuta 2005 pidetyssä 1080. istunnossaan seuraavat päätelmät.
A. Johdanto
2. Komitea kiittää sopimusvaltiota kolmannen määräaikaisraportin antamisesta samoin kuin
lisäkysymyksiin (CRC/C/Q/FIN/3) annetuista kirjallisista vastauksista, joiden avulla komitea sai
selkeän käsityksen lasten tilanteesta Suomessa. Komitea arvosti eri sektoreita edustavan
valtuuskunnan läsnäoloa ja heidän antamiaan lisätietoja.
B. Sopimusvaltion seurantatoimet ja saavuttamat tulokset
3. Komitea kiinnittää tyytyväisenä huomiota:
a) alaikäisten haastatteluohjeistuksen hyväksymiseen maaliskuussa 2002;
b) lapsiasiavaltuutetun viran perustamiseen syyskuussa 2005;
c) kansallisen toimintasuunnitelman "Lapsille sopiva Suomi" hyväksymiseen vuonna 2005;
d) ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman valmistumiseen 31 päivänä maaliskuuta 2005.
4. Komitea pitää myönteisenä myös sitä, että Suomi on ratifioinut:
a) lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten osallistumisesta aseellisiin
selkkauksiin 28 päivänä toukokuuta 2002;
b) lapsityön pahimpien muotojen kieltämistä ja välittömiä toimia niiden poistamiseksi koskevan
kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 182 17 päivänä tammikuuta 2000;
c) Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 29 päivänä joulukuuta 2000.
C. Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
1. Yleiset täytäntöönpanotoimet
(yleissopimuksen 4, 42 ja 44 (6 kappale) artikla)
Komitean aikaisemmat suositukset
5. Komitea toteaa tyytyväisenä, että sopimusvaltion toisen määräaikaisraportin (CRC/C/70/Add.3)
käsittelyn yhteydessä esitettyjen huolenaiheiden ja suositusten (CRC/C/15/Add.132, 16 päivänä
lokakuuta 2000) johdosta on ryhdytty lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin tai muihin toimenpiteisiin.
Komitea kuitenkin pahoittelee, että joitakin sen huolenaiheista ja suosituksista koskien muun
muassa yhtenäistä lapsia koskevaa politiikkaa, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, mukaan lukien
seksuaalinen väkivalta, ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia lapsia, on käsitelty riittämättömästi tai
vain osittain.
6. Komitea kehottaa sopimusvaltiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin niiden toisen
määräaikaisraportin päätelmien sisältämien suositusten käsittelemiseksi, joita ei ole vielä
pantu täytäntöön, sekä käsittelemään kolmatta määräaikaisraporttia koskevissa päätelmissä
nyt esitetyt huolenaiheet.
Yhteensovittaminen / kansallinen toimintaohjelma
7. Komitea kiinnittää huomiota useisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään lasten oikeuksien
täydellisempään toteuttamiseen, ja pitää myönteisenä laajaa kansallista toimintaohjelmaa "Lapsille
sopiva Suomi", -joka perustuu yleiskokouksen erityisistunnon toukokuussa 2002 hyväksymään
asiakirjaan “Lapsille sopiva maailma" -, mutta on huolissaan siitä, että näitä suunnitelmia ei ole
hyvin sovitettu yhteen.
8. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio:
a) varmistaa, että kansallinen toimintaohjelma kohdistuu selkeästi yleissopimuksen
suojaamiin lapsen oikeuksiin;
b) antaa toimintaohjelman täytäntöönpanoon riittävät varat;
c) yhdistää kansallisen toimintaohjelman alaisuuteen kaikki muut toimintasuunnitelmat ja
-ohjelmat, jotta lasten oikeuksien toteuttamisessa vältetään hajanainen lähestymistapa;
d) antaa uuden lapsiasiavaltuutetun tehtäväksi seurata kansallista toimintaohjelmaa ja
arvioida sen edistymistä.
Itsenäinen valvonta
9. Komitea pitää myönteisenä lapsiasiavaltuutetun viran perustamista syyskuun alusta 2005 lukien
ja sitä, että hänen tuekseen on asetettu laaja-alainen, eri alojen asiantuntemusta edustava
neuvottelukunta, jossa kansalaisjärjestöt tulevat olemaan edustettuina. Komitea kuitenkin toteaa,
että lapsiasiavaltuutetun toimivaltuudet koskevat pääasiassa yleissopimuksen toteutumisen
edistämistä ja neuvoa-antavia palveluita eivätkä sisällä yksittäisten tapausten tutkimista, mikä jää
eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltaan.
10. Komitea suosittelee, että:
a) lapsiasiavaltuutetun toimivaltuuksia laajennetaan itsenäisiä ihmisoikeusinstituutioita
koskevan yleiskommentin nro 2 (2002) mukaisesti, mukaan lukien mahdollisuus ottaa vastaan
ja tutkia lasten tekemiä valituksia;
b) sopimusvaltio antaa lapsiasiavaltuutetun toimistolle riittävät henkilöstö-ja taloudelliset
voimavarat, jotta tämä voisi tehokkaasti seurata yleissopimuksen täytäntöönpanoa koko
maassa;
c) lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus esitellään eduskunnalle ja siitä keskustellaan samassa
yhteydessä, kun käsitellään niitä toimia, joihin hallitus aikoo ryhtyä sen suositusten
täytäntöönpanemiseksi.
Lapsiin kohdistettavat voimavarat
11. Komitea jakaa sopimusvaltion huolen siitä, että -johtuen paikallisviranomaisten laajasta
itsehallinnosta ja autonomiasta -muutokset ovat tarpeen, jotta varmistetaan lapsiin kohdistettavien
voimavarojen jakautuminen ja palvelujen saatavuus tasa-arvoisesti koko maassa.
12. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tekee selvityksen, jonka avulla arvioidaan ja
analysoidaan lapsiin kohdistetut voimavarat, ja jatkossakin tarvittaessa ryhtyy tehokkaisiin
toimenpiteisiin, joiden avulla kaikille lapsille taataan tasa-arvoinen pääsy palveluihin ja
palvelujen saatavuus heidän asuinkunnastaan riippumatta.
Tietojen kokoaminen
13. Komitea toteaa huolestuneena, että lapsia koskevia tilastotietoja ei koota yhdenmukaisesti ja
säännöllisesti. Tämä koskee erityisesti kaikkein haavoittuvimpia lapsiryhmiä, kuten vammaiset
lapset, turvapaikkaa hakevat lapset, oikeusjärjestyksen puitteissa hankaluuksissa olevat lapset ja
vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset.
14. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa pyrkimyksiään kehittää järjestelmä lapsia
koskevien tietojen laaja-alaiseksi kokoamiseksi, erityisesti kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin
kuuluvien lasten osalta, jotta lasten elinolosuhteita ja heidän oikeuksiensa toteutumista
voidaan yksityiskohtaisesti analysoida.
Yleissopimukseen liittyvä koulutus / tiedottaminen
15. Komitea toteaa, että yleissopimusta koskevan tiedon jakaminen jää suurelta osin
kansalaisyhteiskunnan vastuulle, ja on huolissaan siitä, että yleissopimusta on tuskin saatavilla
vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kielillä. Lisäksi komitea on huolissaan siitä, että lasten kanssa
ja hyväksi työskenteleville ammattilaisille annettava yleissopimukseen liittyvä koulutus on
riittämätöntä.
16. Komitea kannustaa sopimusvaltiota edelleen jakamaan tietoa yleissopimuksesta, myös
koulujen opetussuunnitelmien kautta, ja kiinnittämään erityistä huomiota tiedon jakamiseen
haavoittuvimpien ryhmien, kuten maahanmuuttajien ja alkuperäiskansojen sekä etnisten tai
kielellisten vähemmistöjen keskuudessa, sekä jatkamaan pyrkimyksiään antaa lasten kanssa
ja hyväksi työskenteleville ammattilaisille riittävää ja järjestelmällistä lasten oikeuksia
koskevaa koulutusta ja/tai perehdytystä.
2. Yleiset periaatteet
(yleissopimuksen 2, 3, 6 ja 12 artikla)
Syrjimättömyys
17. Samalla kun komitea pitää tervetulleena yhdenvertaisuuslain voimaantuloa helmikuussa 2005,
se on huolissaan siitä, että maahanmuuttajat ja muut vähemmistöryhmät, erityisesti romanit,
kohtaavat arkielämässään syrjiviä ja muukalaisvihaa osoittavia asenteita samoin kuin tosiasiallista
syrjintää, ja että tämä on lisääntymässä nuorten keskuudessa.
18. Yleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa ja
vahvistaa pyrkimyksiään ehkäistä ja poistaa kaikenlainen lapsiin kohdistuva syrjintä,
mukaan lukien romani-ja ulkomaalaistaustaiset lapset, ja kiinnittää erityistä huomiota
nuorten koulutukseen syrjivien asenteiden osalta.
19. Lisäksi komitea kehottaa sisällyttämään seuraavaan määräaikaisraporttiin
yksityiskohtaista tietoa niistä lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvistä toimenpiteistä ja
ohjelmista, joihin sopimusvaltio on ryhtynyt seuratakseen vuoden 2001 rasismia, etnistä
syrjintää, muukalaisvihaa ja muuta niihin liittyvää suvaitsemattomuutta vastaan järjestetyn
maailmankonferenssin hyväksymää julistusta ja toimintaohjelmaa, ottaen myös huomioon
yleissopimuksen 29 artiklan 1 kappaletta (koulutuksen tavoitteet) koskevan yleiskommentin
nro 1.
Lapsen etu
20. Samalla kun komitea toteaa, että lapsen edun periaate otetaan usein huomioon lainsäädännössä,
mukaan lukien esimerkiksi uuden ulkomaalaislain 6 §, jossa selkeästi tunnustetaan lasten
erityisasema, se on huolissaan siitä, ettei tätä periaatetta riittävästi kunnioiteta eikä käytännössä
panna täytäntöön kaikilla lapsiin vaikuttavilla alueilla.
21. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa pyrkimyksiään taata, että lapsen edun
yleinen periaate tulee ymmärretyksi, asianmukaisesti huomioiduksi ja sovelletuiksi kaikissa
säädöksissä samoin kuin oikeudellisissa ja hallinnollisissa päätöksissä ja hankkeissa,
ohjelmissa ja palveluissa, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin.
Lapsen mielipiteen kunnioittaminen
22. Komitea kiinnittää huomiota tietoihin lasten kuulemista oikeudellisissa menettelyissä koskeviin
sääntöihin, jotka liittyvät esimerkiksi huoltajuutta tai lastensuojelua koskeviin toimenpiteisiin,
mutta on huolissaan siitä, että vain 15-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla on oikeus tulla suoraan
kuulluksi tuomarin / tuomioistuimen toimesta. Tätä nuorempien osalta lapsen suora kuuleminen on
jätetty tuomarin harkintaan, ja lasten mielipiteet annetaan tuomioistuimelle kolmannen osapuolen
välityksellä ja toisinaan näin tapahtuu ilman, että kyseinen kolmas osapuoli on kuullut lasta.
23. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy lainsäädännöllisiin ja muihin
toimenpiteisiin varmistaakseen, että yleissopimuksen 12 artikla pannaan täysimääräisesti
täytäntöön, erityisesti siltä osin kuin on kyse lapsen oikeudesta ilmaista mielipiteensä suoraan
tuomarille silloin, kun oikeudenkäynnissä ja/tai hallintomenettelyssä tehdään lapseen
vaikuttavia päätöksiä.
3. Kansalaisoikeudet ja vapaudet
(yleissopimuksen 7, 8, 13 -17 ja 37(a) artikla)
Pääsy asianmukaiseen tietoon
24. Vaikka komitea pitää tässä suhteessa myönteisenä sopimusvaltion pyrkimyksiä, mukaan lukien
laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003), se ilmaisee huolensa lasten
altistumisesta väkivallalle, rasismille ja pornografialle, erityisesti Internetin välityksellä.
25. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio vahvistaa toimenpiteitään lasten tehokkaaksi
suojelemiseksi altistumiselta väkivallalle, rasismille ja pornografialle
matkaviestinteknologian, videoelokuvien, pelien ja muun teknologian välityksellä, mukaan
lukien Internet. Komitea ehdottaa myös, että sopimusvaltio kehittää ohjelmia ja strategioita,
joiden avulla matkaviestinteknologiaa, mediamainontaa ja Internetiä voidaan käyttää
keinona lasten ja vanhempien tietoisuuden lisäämiseksi lasten hyvinvoinnille vahingollisesta
tiedosta ja aineistosta. Sopimusvaltiota kannustetaan kehittämään sopimuksia ja hankkeita
yhteistyössä toimittajien ja tiedotusvälineiden kanssa lasten suojelemiseksi altistumiselta
tiedotusvälineissä esiintyvälle haitalliselle tiedolle ja heille tarkoitetun tiedon laadun
parantamiseksi.
4. Perheympäristö ja vaihtoehtoinen hoito
(yleissopimuksen 5, 18 (1-2 kappaleet), 9-11, 19-21, 25, 27 (4 kappale) ja 39 artikla)
Vanhempien vastuu
26. Komitea kiinnittää huomiota Suomessa esiintyviin erittäin pitkäaikaisiin huoltajuuskiistoihin,
joilla saattaa olla kielteinen vaikutus lapsiin.
27. Komitea suosittelee, että lasten huoltajuutta koskevat riidat ratkaistaan
tarkoituksenmukaisessa ajassa ja että eronneille perheille suunnattuihin tukitoimiin
sisällytetään koulutettujen ammattilaisten tukipalvelu.
Sijaishuolto
28. Komitea toteaa, että lapset sijoitetaan usein sijaishuoltoon ottamatta tarpeeksi huomioon heidän
mielipidettään, ja on huolissaan siitä, että viranomaiset eivät aina riittävästi tue ensisijaisen tärkeänä
pidettävää vanhemman ja lapsen välisten yhteyksien säilymistä. Lisäksi komitea kuitenkin uudistaa
aikaisemmin esittämänsä huolen sijaishuollossa olevien lasten kasvavasta määrästä, samalla
huomioiden uuden Lastensuojelun kehitysohjelman.
29. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio kiinnittää huomiota lasten sijaishuollon
lisääntymisen perussyihin, muun muassa tukemalla vanhempia riittävästi. Sopimusvaltion
tulisi myös varmistaa, että laitoksissa kasvatettavat lapset asuvat pienissä ryhmissä ja saavat
yksilöllistä hoitoa.
30. Komitea myös suosittelee, että sopimusvaltio ottaa riittävästi huomioon lasten mielipiteet
päätöksissä, jotka koskevat heidän sijoittamistaan sijaishuoltoon. Lisäksi komitea suosittelee,
ettei lapsen sijaishuollolla vaikuteta haitallisesti vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.
Väkivalta, hyväksikäyttö ja laiminlyönti
31. Samalla kun komitea kiittää vuosina 1997-2002 järjestettyä väkivallan vastaista kampanjaa ja
sen toista vaihetta, se jakaa Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen huolen siitä, että vuosia 2004
2007 koskeva perheensisäinen lapsiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat yksi
vakavimmista esteistä lapsen oikeuksien täysimääräiselle täytäntöönpanolle Suomessa.
32. Yleissopimuksen 19 artiklan valossa komitea suosittelee, että sopimusvaltio:
(a) ehkäistäkseen ja torjuakseen kaikenlaisen lasten hyväksikäytön vahvistaa valistus-ja
opetuskampanjoita liittämällä lapset mukaan tähän toimintaan;
(b) lisää maksuttomaan kansalliseen lasten ja nuorten tukipuhelimeen kohdistamaansa tukea
ja yhteistyötä;
(c) vahvistaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan ilmoittamaan lapsen hyväksikäytöstä, mukaan
lukien antamalla tähän mahdollisuuksia myös sijaishuoltoon sijoitetuille lapsille, sekä asettaa
syytteeseen tällaisiin tekoihin syyllistyneet henkilöt;
(d) jatkaa väkivallan uhriksi joutuneille lapsille kohdistetun hoidon antamista täydellisen
fyysisen ja psyykkisen toipumisen ja uudelleen sopeutumisen edistämiseksi;
33. Liittyen pääsihteerin käynnissä olevaan seikkaperäiseen tutkimukseen lapsiin
kohdistuvasta väkivallasta (A/RES/56/138) ja siihen liittyvään hallitukselle osoitettuun
kyselyyn komitea kiittää sopimusvaltion tähän kyselyyn antamia kirjallisia vastauksia ja
osallistumista Sloveniassa 5-7 päivänä kesäkuuta 2005 pidettyyn Euroopan ja Keski-Aasian
aluekokoukseen. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio käyttää alueellisten neuvottelujen
tuloksia keinona ryhtyäkseen
-yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa -toimiin jokaisen lapsen suojelemiseksi
kaikenlaiselta fyysiseltä, seksuaaliselta tai henkiseltä väkivallalta sekä vahvistaakseen
konkreettisia ja tarvittaessa määräaikaan sidottuja toimia tällaisen väkivallan ja
väärinkäytön estämiseksi ja siihen reagoimiseksi.
5. Perusterveys ja hyvinvointi
(yleissopimuksen 6, 18 (3 kappale), 23, 24, 26, 27 (1-3 kappaleet) artikla)
Perusterveydenhoito ja hyvinvointi
34. Komitea ilmaisee huolensa lasten lisääntyvästä alkoholinkäytöstä sekä ylipainoisten ja
liikalihavien lasten kasvavasta määrästä.
35. Nuorison terveyttä koskevan yleiskommentin nro 4 (2003) valossa komitea suosittelee, että
sopimusvaltio vahvistaa lasten ja nuorten terveyteen, erityisesti lasten alkoholinkäyttöön,
kohdistuvia toimenpiteitä ja kehittää edelleen terveysohjelmiaan, joiden tulisi kohdistua
muun muassa nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen.
36. Antaen samalla tunnustusta toimenpiteille, joihin sopimusvaltio on ryhtynyt, komitea on
edelleen huolissaan itsemurhien korkeasta esiintymisasteesta nuorten keskuudessa.
37. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tehostaa toimenpiteitään nuorten itsemurhien
estämiseksi ja vahvistaa mielenterveyspalvelujaan.
38. Komitea on myös huolissaan tiedosta, jonka mukaan tarkkaavaisuus-ja ylivilkkaushäiriö
ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) ja tarkkaavaisuushäiriö ADD (Attention Deficit
Disorder) diagnosoidaan väärin ja tämän vuoksi mielialalääkkeitä määrätään liikaa huolimatta
lisääntyvistä todisteista näiden lääkkeiden haitallisista vaikutuksista.
39. Komitea suosittelee, että ADHD:n ja ADD:n diagnosointia ja hoitoa tutkitaan lisää,
mukaan lukien tutkimukset psyykelääkkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista lasten
fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, ja että näiden käyttäytymishäiriöiden hoidossa
käytetään mahdollisuuksien mukaan muita käsittely-ja hoitomenetelmiä.
Elintaso
40. Samalla kun komitea pitää myönteisenä kansallista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen
vastaista toimintasuunnitelmaa 2003-2005, se on huolissaan köyhyydessä elävien lapsiperheiden
määrän kasvusta ja siitä, etteivät taloudellinen apu ja taloudelliset tuet ole aina seuranneet
talouskasvua.
41. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio panee tehokkaasti täytäntöön kansallisen
köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelmansa sekä vahvistaa
tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille sen varmistamiseksi, että köyhyys vähenee ja
lapsia suojellaan taloudellisella ja muulla avulla niiltä kielteisiltä vaikutuksilta, joita
taloudellisilla vaikeuksilla on heidän kehitykseensä.
6. Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta
(yleissopimuksen 28, 29 ja 31 artikla)
42. Komitea, samalla kun se huomioi sopimusvaltion toimenpiteet tässä suhteessa, ilmaisee
huolensa romanilasten korkeasta koulun keskeyttämisasteesta ja heidän vaikeuksistaan päästä
koulutukseen, millä on kielteinen vaikutus heidän kehitykseensä ja myöhempään pääsyynsä
työelämään. Lisäksi komitea toteaa myös huolensa romaniopettajien ja romanikielisen
esikoulumateriaalin puutteesta.
43. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin
varmistaakseen, että yleissopimuksen 28 ja 29 artikla pannaan täysimääräisesti täytäntöön
kaikkien lasten osalta koko maassa, mukaan lukien kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin
kuuluvat lapset, kuten romanilapset.
44. Komitea pitää myönteisenä ihmisoikeuskasvatuksen mukaan ottamista perusopetuksen
kansallisiin opetussuunnitelmiin, mutta on huolissaan siitä, etteivät kaikki lapset mahdollisesti saa
ihmisoikeuskasvatusta, mukaan lukien lapsen oikeuksia koskeva kasvatus, koska tämän aiheen
sisällyttäminen opetusohjelmaan edelleen riippuu viime kädessä opettajan päätöksestä.
45. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tutkii, missä määrin ihmisoikeuskasvatusta on
saatavilla kouluissa ja varmistaa, että kaikille lapsille ei ainoastaan anneta opetusta
ihmisoikeuksista, vaan että heidät myös otetaan mukaan hankkeisiin, joissa
ihmisoikeusnormeja ja -arvoja toteutetaan käytännössä niin kotona, koulussa kuin
yhteisönkin sisällä.
46. Komitea pitää myönteisenä niitä toimenpiteitä, joihin sopimusvaltio on ryhtynyt puuttuakseen
kouluväkivaltaan ja -kiusaamiseen, mukaan lukien vaatimus, jonka mukaan kaikissa kouluissa tulee
laatia kiusaamisen ja väkivallan vastainen toimintaohjelma, mutta on huolissaan siitä, että nämä
käyttäytymistavat ovat edelleen melko yleisiä erityisesti vammaisia lapsia ja vammaisten
vanhempien lapsia kohtaan.
47. Komitea suosittelee, että sopimusvaltiot -liittäen lapset täysimääräisesti mukaan
toimintaan -edelleen jatkaa asiaankuuluvia toimia kiusaamis-ja väkivaltailmiötä vastaan
kouluissa, mukaan lukien tekemällä opiskelijoiden, henkilökunnan ja vanhempien
keskuudessa määräajoin selvityksiä koulussa edistettävien vertaissuhteiden laadusta.
Erityisesti tulisi keskittyä vammaisiin lapsiin ja vammaisten vanhempien lapsiin
kohdistuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan.
7. Erityiset suojatoimet
(yleissopimuksen 22, 38, 39, 40, 37 (b)-(d) ja 32-36 artikla)
Lapset turvapaikanhakijoina
48. Komitea toteaa, että maahanmuuttajien kotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa
koskevan lain muutos, joka panee täytäntöön neuvoston direktiivin 2003/9/EY, on hyväksytty
kesäkuussa 2005 tarkoituksena parantaa turvapaikkaa hakevien lasten oikeudellista asemaa ja
varmistaa, että heidän tarpeisiinsa kiinnitetään enemmän huomiota. Komitea on kuitenkin
huolissaan siitä, että nykyisen ulkomaalaislain nojalla tietyntyyppisiin turvapaikkahakemuksiin
sovellettavalla ns. "nopeutetulla menettelyllä" saattaa olla kielteinen vaikutus lapsiin.
49. Samalla kun komitea pitää myönteisenä, että yksin saapuvien lasten hakemusten käsittelyaika
on huomattavasti lyhentynyt, se on edelleen huolissaan siitä, että perheiden yhdistämiseen kuluu
liian paljon aikaa.
50. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio varmistaa, että ns. ‘nopeutetussa menettelyssä’
kunnioitetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia ja turvapaikanhakijoiden
oikeusturvaa.
51. Komitea suosittelee myös, että sopimusvaltio käsittelee perheen yhdistämistä koskevat
hakemukset myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti.
Seksuaalinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa
52. Samalla kun komitea pitää myönteisenä rikoslain viimeaikaisia muutoksia, joiden myötä
ihmiskauppa on Suomen lainsäädännön mukaan rikos, ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön
vastaisia toimia koskevaa kansallista toimintaohjelmaa vuodelta 2000 samoin kuin kansallista
ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa vuodelta 2005, se on huolissaan tiedoista, joiden mukaan
ihmisiä, mukaan lukien lapsia, edelleen kaupataan Suomeen ja Suomen kautta.
53. Yleissopimuksen 34 artiklan ja muiden siihen liittyvien artiklojen valossa komitea
suosittelee, että sopimusvaltio edelleen vahvistaa pyrkimyksiään tunnistaa, estää ja vastustaa
seksuaalisen ja muun hyväksikäytön tarkoituksiin tapahtuvaa lapsikauppaa. Lisäksi komitea
suosittelee että sopimusvaltio:
a) harkitsee liittymistä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista yleissopimusta
täydentävän ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja
rankaisemista koskevaan pöytäkirjaan;
b) harkitsee liittymistä kaikkien siirtotyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia
koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen.
Alaikäisiä koskeva oikeudenkäyttö
54. Komitea on huolissaan siitä, että:
a) lapsia voidaan tuomita ‘ehdottomaan vankeuteen’ erityisen vakavissa olosuhteissa;
b) sopimusvaltio on pysyttänyt voimassa varaumansa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 10 artiklan 2 kappaleen b kohtaan ja 3 kappaleeseen,
mikä voi haitata lapsen oikeuksien koskevan yleissopimuksen 37 artiklan c kohdan täysimääräistä
täytäntöönpanoa.
55. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio saattaa alaikäisiä koskevan oikeudenkäytön täysin
yleissopimuksen ja erityisesti sen 37, 40 ja 39 artiklan ja muiden Yhdistyneiden Kansakuntien
nuoriso-oikeuden alaan kuuluvien normien mukaiseksi, mukaan lukien Yhdistyneiden
Kansakuntien nuoria koskevat oikeudenkäynnin vähimmäissäännöt (Pekingin säännöt),
Yhdistyneiden Kansakuntien nuorisorikollisuuden ehkäisemistä koskevat säännöt (Riadin
säännöt), Yhdistyneiden Kansakuntien säännöt vapautensa menettäneiden nuorten suojelusta
ja lapsia rikosoikeusjärjestelmässä koskevat Wienin toimintaohjeet; ja komitean nuoria
koskevaa oikeudenkäyttöä käsitelleen yleiskeskustelunsa aikana (CRC/C/46, § 203-238)
antamat suositukset. Tässä suhteessa komitea suosittelee, että sopimusvaltio erityisesti:
a) jatkaa kaikkia tarvittavia toimia sen varmistamiseksi, että vapaudenmenetystä käytetään
alle 18-vuotiaisiin vain viimesijaisena keinona ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, ja että
heidät on pidtään erillään vapaudenmenetyksensä aikana;
b) varmistaakseen lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen täysimääräisen
täytäntöönpanon harkitsee kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen
yleissopimuksen 10 artiklan 2 kappaleen b kohtaan ja 3 kappaleeseen tekemiensä varaumien
peruuttamista;
Vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset
56. Komitea ilmaisee huolensa jatkuvasta eriarvoisuudesta valtaväestön ja romanilapsien välillä,
mikä vaikuttaa vakavalla tavalla romanilasten mahdollisuuksiin nauttia täysin oikeuksistaan,
erityisesti suhteessa asumiseen ja koulutukseen.
57. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa toimenpiteitä romanilasten yhteiskuntaan
osallistumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja leimautumisen torjumiseksi. Lisäksi
tarvitaan muita toimenpiteitä varmistamaan, että romanilapset voivat nauttia
täysimääräisesti kaikista yleissopimuksen suojaamista oikeuksista, erityisesti koskien heidän
pääsyään koulutukseen ja riittävää elintasoa.
8. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja
58. Komitea pitää myönteisenä sopimusvaltion keskustelun aikana antamia vakuutuksia lasten
oikeuksien sopimuksen lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskevan valinnaisen
pöytäkirjan tulevasta ratifioinnista.
59. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio mahdollisimman pian liittyy lapsen oikeuksien
yleissopimuksen lapsikaupan, lapsiprostituution ja lapsipornografian torjumista koskevaan
valinnaiseen pöytäkirjaan.
9. Seuranta ja tiedon jakaminen
Seuranta
60. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
varmistaakseen näiden suositusten täysimääräisen täytäntöönpanon, muun muassa
toimittamalla suositukset hallituksen jäsenille, eduskunnalle sekä kunnanhallituksille ja
valtuustoille, jos nämä tulevat kysymykseen, asianmukaista käsittelyä ja jatkotoimia varten.
Tiedon jakaminen
61. Komitea suosittelee myös, että keskustelun ja tietoisuuden herättämiseksi
yleissopimuksesta sekä sen täytäntöönpanosta ja seurannasta sopimusvaltion antama kolmas
määräaikaisraportti ja kirjalliset vastaukset sekä näihin liittyvät komitean hyväksymät
suositukset (päätelmät) saatetaan, mukaan lukien mutta ei yksinomaan Internetin kautta,
laajasti koko yleisön, kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen, nuorisoa edustavien
ryhmien ja lasten saataville.
10. Seuraava raportti
62. Komitea arvostaa sopimusvaltion säännöllistä ja ajallaan tapahtuvaa raportointia ja
kehottaa sopimusvaltiota antamaan 19 päivään heinäkuuta 2008 mennessä neljännen
määräaikaisraporttinsa, jonka ei tulisi ylittää 120 sivua (ks. CRC/C/118).
CRC/C/OPAC/CO/3
30 syyskuuta 2005
LAPSEN OIKEUKSIEN KOMITEA
40. istunto
LAPSEN OIKEUKSIA KOSKEVAAN YLEISSOPIMUKSEEN TEHDYN
LASTEN OSALLISTUMISTA ASEELLISIIN SELKKAUKSIIN
KOSKEVAN VALINNAISEN PÖYTÄKIRJAN 8 ARTIKLAN MUKAISESTI ANNETTUJEN
SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN KÄSITTELY
Lapsen oikeuksien komitean päätelmät: Suomi
1. Komitea käsitteli Suomen ensimmäisen raportin (CRC/C/OPAC/FIN/1) 1069. istunnossaan (ks.
CRC/C/SR.1069), joka pidettiin 22 päivänä syyskuuta 2005, ja hyväksyi seuraavat loppupäätelmät
30 päivänä syyskuuta 2005.
A. Johdanto
2. Komitea pitää myönteisenä sopimusvaltion raporttia, joka sisältää yksityiskohtaisia tietoja
valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpanosta.
B. Myönteiset näkökohdat
3. Komitea pitää myönteisenä asevelvollisuuslain muuttamista lailla 364/2000 siten, että alle 18vuotiaiden värvääminen varusmiespalvelukseen on kielletty, myös vapaaehtoiselta pohjalta. Lisäksi
komitea panee tyytyväisyydellä merkille, että saman lain nojalla alle 18-vuotiaiden värvääminen
taistelujoukkoihin voidaan katsoa sodankäyntirikokseksi, josta on mahdollista määrätä rikoslain
mukainen rangaistus.
C. Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
Fyysisen ja henkisen toipumisen edistäminen
4. Komitea toteaa, että sopimusvaltio on sellaisten sodan runtelemilta alueilta saapuvien
turvapaikanhakija-ja siirtolaislasten kohdemaa, jotka ovat mahdollisesti joutuneet traumaattisten
kokemusten uhreiksi.
5. Komitea kehottaa sopimusvaltiota toimittamaan seuraavan määräaikaisraporttinsa
yhteydessä tietoja niistä lainkäyttöalueellaan olevista pakolais-ja siirtolaislapsista, jotka ovat
saattaneet joutua omassa alkuperämaassaan mukaan vihollisuuksiin, sekä heille fyysisen ja
henkisen toipumisensa ja sosiaalisen sopeutumisensa edistämiseksi mahdollisesti annetusta
avusta. Lisäksi sopimusvaltiota pyydetään antamaan lisätietoja teknistä yhteistyötä ja
taloudellista apua koskevista hankkeista, joiden tarkoituksena on estää lasten osallistuminen
aseellisiin selkkauksiin ja auttaa aseellisten selkkausten lapsiuhrien toipumista.
Valinnaista pöytäkirjaa koskeva koulutus/ tiedon jakaminen pöytäkirjasta
6. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio jatkaa valinnaisen pöytäkirjan määräyksiä
koskevan jatkuvan ja järjestelmällisen, kaikilla oleellisilla kielillä annettavan koulutuksen
kehittämistä kaikille asiaan liittyville ammattiryhmille, erityisesti sotilashenkilöstölle, sekä
saattamaan määräykset laajasti tunnetuiksi yleisön ja erityisesti lasten ja vanhempien
keskuudessa kaikilla oleellisilla kielillä, muun muassa koulun opetussuunnitelman avulla.
Asiakirjojen jakaminen
7. Valinnaisen pöytäkirjan 2 artiklan 2 kappaleen valossa komitea suosittelee, että
sopimusvaltion antama ensimmäinen raportti ja komitean hyväksymät päätelmät saatetaan
laajasti yleisön saataville keskustelun ja tietoisuuden herättämiseksi valinnaisesta
pöytäkirjasta ja sen täytäntöönpanosta ja seurannasta.
Seuraava raportti
8. Komitea kehottaa 8 artiklan 2 kappaleen mukaisesti sopimusvaltiota antamaan lisätietoja
valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpanosta seuraavan (neljännen) lapsen oikeuksien
yleissopimuksesta annettavan määräaikaisraporttinsa yhteydessä, joka yleissopimuksen 44
artiklan nojalla on määrä antaa viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2008.
.
suosivaksi.
Neurologisten oireyhtymien lapsille olisi suuresta merkityksestä jo pelkästään kouluun annettava apu, perusopetuslaki takaa kyllä sen, mutta koulujen määrärahat on vedetty niin alas, että riittävää määrää koulunkäyntiavustajia ei ole yksinkertaisesti mahdollista saada.
AS-liiton sivustoilta voi lukea, miten pelkästään välituntiavustaja olisi tarpeen monesti varsinkin koulunkäynnin alussa, koska Asperger-lapsi joutuu monesti kiusatuksi enemmän tai vähemmän erikoisen käytöksensä takia ja myös siksi, että hänellä on puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Siis lyhyesti sanottuna hänet ymmärretään helposti väärin ja myös hän ei ehkä osaa "lukea" oikein tavallista ele- ja ilmekieltä.
Olin raivosta ratkeamaisillani, kun lapsellani ei ollut mitään mahdollisuutta välituntiavustajaan, eikä nyt 3:lla luokalla koulunkäyntiavustajaan, vaikka vihdoin diagnoosi on varmistunut ja LAIN MUKAAN hänelle avustaja kuuluisi. Erityisluokkaan siirtämisestä ei ole mitään hyötyä, koska siellä on levotonta oppilasainesta ja lapseni tarvitsisi nimenomaan rauhallisemman ympäristön kuin tavallinen luokka voi tarjota. Aistiyliherkkänä hän stressaantuu tavattomasti ison luokan hälinästä, ei voi keskittyä, tulee huonovointiseksi, saa päänsärkyä jne. Kotona on rauhallista ja hän oppii loistavasti kun vain jaksan opettaa.
On kyse lapsesta, jonka kohdalla psykiatrit kielsivät neurologiset ongelmat ja hänet huostaanotettiin lastenkodin hoidolliselle osastolle. Traumaattinen huostapelleily oli viime vuoden alussa, josta kuntoutuminen jäi yksin minun vastuulleni.
meillä koulunkäynti ongelma ratkesi sillä, että lapsi jäi kotiopetukseen kouluhallituksen luvalla ja valvonnassa, itse kävin kotoa käsin myös jonkun aikaa koulua, koska juuri tuo aistiyliherkkyys oli niin iso ongelma.
Kertaakaan ei ole edes mainittu huostaanotosta, ( koputan puuta!) vaikka lapsella oli isoja ongelmia koulussa.
Puhumalla nekin on selvinnyt mutta mitään varsinaista apua ei kyllä saa, eli aivan yksin on kuntoutuksesta huolehdittava, mikä ei ole ihan helppo homma kun itsekin on samasta asiasta kärsivä kuntoutettava.
Tätä tietoa olen odottanut. Minä jo omassa päässä mietin että onhan täällä jo 15 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta, kun lapsia on muutenkin niin vähän että onkohan luku vähän suuri kansainvälisestikin katsottuna. Sitten kun kuulee mantran hyvinvointivaltio, hahahahah. Ei hyvinvoivassa maassa ole noin paljon lapsia huostassa!
"Lisäksi komitea kuitenkin uudistaa
aikaisemmin esittämänsä huolen sijaishuollossa olevien lasten kasvavasta määrästä, samalla
huomioiden uuden Lastensuojelun kehitysohjelman.
29. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio kiinnittää huomiota lasten sijaishuollon
lisääntymisen perussyihin, muun muassa tukemalla vanhempia riittävästi. "
lastensuojelu pitää halpana kansainvälisiä suosituksia, täällä kun kuulema lastensuojelu on "kehittyneempää" kuin muualla maailmassa. Tuloksena yli 15.000 huostassa olevaa lasta ja sosiaalijohtajat kuuluttavat, miten 'on aina syy vanhemmissa kun lapsi oireilee'.
Kun miettii, että kulttuurimme on sivistyksellisesti reilu satavuotta vanhaa, niin ei ole varaa tuollaiseen ylimielisyyteen.
Jos kerran ulkomaita ja YK:ta myöten ihmetellään suomen rajua huostaanottojen lisääntymistä, eikö maan ylin johto voisi suoraan puuttua asiaan?
1. ja vaikuttavin keino olisi sossujen huostaanottovaltuuksien poistaminen ja huosta-asioiden päätös käräjäoikeuksille. Ja lopetetaan rahotus näiltä moniammatillisilta huostatyöryhmiltä ja varpu-projekteilta.
Virallistettua lapsikauppaahan tämä suomen "lastensuojelu" suurimmalta osin on. Se on nähty ja kuultu.
puuttumiseen sillä, että silloin viime vuosikymmeninä hallituksessa istuneiden suurpuolueiden osoittavista sormista aina joku kääntyisi myös niitä itseään vastaan. Olisi ikävää niiden kannalta myöntää, koska äänestäjien luottamusta ovat kuitenkin nauttineet, että perhepolitiikka on lyöty törkeästi laimin viimeisen liki parinkymmenen vuoden ajan.
Näissä oloissa lastensuojelu on saanut pärjäillä parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä sen tueksi ole edes järjestetty riittävästi koulutettua henkilökuntaa, rahasta puhumattakaan. Voimiensa äärirajoilla toiminut lastensuojelu on yrittänyt itse räpiköidä pinnalla ja kehittänyt sisällään esim. VARPU-projektin, jonka tarkoitus on alun alkaen ollut hyvä, mutta joka monella tapaa toimii myös hyviä perheitä vastaan ja niiden elämää hankaloittavalla tavalla.
Tähän hässäkkään kun on lisätty vielä terveys- ja sosiaalitoimen yhteistyö, jota diktaattorimaisesti ohjailevat joillakin paikkakunnilla 50 v ajastaan jäljessä ammattiaan harjoittavat lastenpsykiatrian ylilääkärit, on saatu keitetyksi sellainen soppa, jossa ei lasten edusta ole tietoakaan. Eikä myöskään perheiden oikeusturvasta viranomaisia vastaan.
Se huippupoliitikko, joka ensimmäisenä uskaltaisi nähdä tilanteen juuri sellaisena kuin se on ja rohkenisi ajatella pelkästään väärin kohdeltuja suomalaislapsia ja heidän asemansa parantamista, ansaitsisi kansainvälisen kunniamaininnan tai vähintään tämän maan sisällä myönnetyn ansioristin.
Mutta kukahan siihen liemeen rohkenisi itsensä ensimmäisenä asettaa? Kuitenkin vaakalaudalla on oma suosio äänestäjien silmissä ja ansiotulot ministerinä tai vähintään kansanedustajana. Ja vastustus tulisi olemaan valtavaa pelkästään omien tulojensa katoamista pelkäävien sijaishoitajien taholta... Ja entäs se työttömien määrä, kun aiheettomat huostaanotot purettaisiin ja lapset saisivat muuttaa sinne, minne ovat aina kuuluneetkin?
Iso osa älyttömistä huostaanottokustannuksista jäisi pois, kyllä löytyisi äkkiä rahaa avohuollon tukiin ja ehkä päihdehuollon surkealle tilanteellekin olisi jotain tehtävissä. Ja entä jatkuvassa rahan puutteessa kärvistelevät koulut ja lasten päivähoito... Rahaa liikkuu lastensuojelussa aivan tolkuttomia summia, ja siihen verorahojen väärinkäyttöön pitäisi kaikkien veroja tässä maassa maksavien tajuta puuttua.
Mutta eihän siihen tietysti ole tarvetta puuttua, koska lapset on pelastettava kauheista kotioloista, niin kuin nyt lapsibisnestä peittelevät haluavat kaikkia uskotella. Kun kerran päihde- ja mielenterveysongelma perheistä tapahtuu 45 % kaikista huostaanotoista, niin olisi melkoinen säästö verorahojen käytössä, jos ne loput 65 % voitaisiin estää tavalla tai toisella. Ja keinoja kyllä löytyy, niistä on paljon täälläkin kirjoitettu.
opetukseen, mutta aina se ei onnistu, kun huostaanottajat ehtivät ennen sitä.
aloituksen kysymykseen, koska jostain 80-luvun alkupuolelta asti kirjaukset ovat olleet puutteellisia.
Viranomaisten suojaksi keksittiin sellainen valhe, että huostaanoton syyt ei saa olla liian tarkkaan kirjattu, koska asiakkaan intimiteettiä piti suojella MUKAMAS. Todellisuudessa suojellaan viranomaisten väärinkäytöksiä.
Sen takia sairaiden lasten huostaanoton syyksi voi olla kirjattu esim. kyvyttömyys vanhemmuuteen tai muuta vastaavaa.
Ensimmäinen: koulutoimi hoitaa kouluasiat, sossu ei palkkaa kouluavustajia.
Toinen: sairaus ei itsessään voi olla syy huostaanottoon. Jos lapsi on sairas, mutta vanhempi pystyy hänestä huolehtimaan, kaikki on kunnossa. Kyse on siitä pystyykö vanhempi huolehtimaan lapsesta riippumatta siitä onko lapsi sairas vai ei. Monellakin lapsella on koulussa vaikeuksia, eivät he kaikki todellakaan ole lastensuojelun asiakkaita! Jos vain koulussa on ongelmat, ja lapsi sijoitetaan samalle paikkakunnalle ja jatkaa samassa koulussa niin eihän poista sitä itse asiaa. Sitten on eri asia jos lapsi on joka toinen päivä poissa eikä vanhempia kiinnosta laittaa lasta kouluun, silloin kouluongelmat ovat myös sosiaalitoimen asia.
Jos perusteita ei ole, huostaanotto ei mene hallinto-oikeudessa läpi.
koulunkäyntiavustajien saamisen :( voi jestas sentään!
Ja nämä tilanteet osataan kyllä psykiatrien ja sossujen yhteistyöllä veivata niin, että lapsen sairaus on riittävä peruste huostaanotolle SILLOIN kun erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvittaisiin, eikä sitä MUKA muuten ole antaa kuin huostaanoton kautta.
Vanhempi pystyy loistavasti huolehtimaan lapsesta, mutta erityislapsen kanssa voimat voivat uupua ja olisi pakko saada lapselle esim. kuntoutusta, koko perheelle ohjausta arjen ongelmiin, mikä helpottaa jo merkittävästi lapsen kanssa elämistä ja jaksamista. Ja ennen kaikkea: Helpottaa lapsen elämää.
Nyt sitten virhe tapahtuu siinä, että perhe ohjataan aina automaattisesti vain psykiatrian yksikköön ja jos kohdalle sattuu mäntti sellainen, lähetettä neurologian osastolle ei pyynnöstä huolimatta anneta. Meillä kirjoitettiin lähete lastenkotiin sairaalapaikkojen puutteen takia, koska pelle-psykiatri oli sitä mieltä, että lapsi tarvitsee pikalähetteellä pitkäaikaista osastohoitoa ja sitä sai kuulema lastenkodin hoidollisella osastolla. On aivan turha vääntää tähän mitään "jos vanhempi pystyy lapsesta huolehtimaan", pystyin kyllä huolehtimaan, mutta osastohoitoa en pysty tarjoamaan. Kyllä siis pelkkä lapsen sairaus riittää huostaanoton syyksi, mitään muuta syytä eivät esittäneet lääkärit tai sossu.
En tiedä, mitä hallinto-oikeus sanoi tapauksestamme, ilmeisesti vahvisti sossun esityksen. Mutta ota huomioon, että jos erikoislääkäri on sitä mieltä, että lapsi tarvitsee osastohoitoa, muka ainoa mahdollisuus on saada sitä huostaanoton kautta ja äiti kieltäytyy siitä, niin sitten olisi sovelletty pykälää, joka antaa huostamahdollisuuden silloin kun vanhempi ei "ymmärrä" lapsen hoidon tarvetta.
Ja tämä taas on aivan tyypillinen sossun tapa nähdä asia:
"Sitten on eri asia jos lapsi on joka toinen päivä poissa eikä vanhempia kiinnosta laittaa lasta kouluun, silloin kouluongelmat ovat myös sosiaalitoimen asia. "
Itse en ole vastaavaan tilanteeseen joutunut, mutta kyllä liiton kautta olen tavannut ihan riittävästi ihmisiä, joiden kimppuun sossu hyökkää kun ensin koululla ei ole ollut tarjota niitä perusopetuslain lupaamia erityisopetuspalveluja, joita erityislapsi tarvitsee. Tämä ja esim. se, että AS-lapsi tulee helposti koulukiusatuksi ovat monesti syitä, että vanhemman on mahdoton saada lasta säännöllisesti kouluun. Jotkut onnistuvat saamaan yksityisopetusta kotiin, mutta ne, joille se ei onnistu tai lastensuojeluilmoitus tehdään koulusta ennen sitä, on sossu kimpussa, koska "vanhempia ei kiinnosta laittaa lasta kouluun".
Minun lapsellani oli vaikeuksia koulussa, ei kotona. On as-epäily. On käyty sairaalan kriisijaksot, ei apua. Dg: määrittämätön käytöshäiriö. Poika ei pysty käymään koulussa, paniikki iskee, tulee "raivokohtauksia". Yksityisen lääkärin kautta neurikselle, mutta tässä välissä poika otettiin huostaan. Kotioloista ei tullut mitään muuta sanomista kuin "vauhdikasta" lapsia yht.4. Yhdellä on adhd, myös vaikeuksia koulussa, on vilkas, ei huostaanottoa.
Meillä oli syy sairaus.
En juo enkä käytä kamaa en juokse yötämyöten "huoraamassa". Olen lasteni kanssa kotona. Ei auta, poika pois...
Pojan tilanne edelleen sama kuin aiemmin, osoite vain muuttunut...
tiedon levittäminen!
Vai hallinto-oikeus ei muka vahvista sossun esittämää aiheetonta huostaanottoa! Valehtelemaanko pitää nettipalstallakin ryhtyä, kun tilanne käy liian tukalaksi?
En kuullut koskaan HaO:n kannasta asiaamme, koska hoidin asiat vain sossuparin kanssa. He purkivat huostan 4,5 kk:n jälkeen, kun lasta oli ensin pahoinpidelty laitoksessa ja jätetty täysin ilman hoitoa. He olivat kuulema tuijottaneet vain lähetteeseen, jossa lapsen katsottiin tarvitsevan osastohoitoa ja uskoivat nyt, että tuo paikka ei ollut lapselleni paras mahdollinen.
Leeni Ikonen ei uskonut sossujen selityksiin, vaan oli sitä mieltä, että sossut ymmärsivät jäävänsä kiinni laittomuudesta ja lapsen terveydentilan huononemisesta..
HaO ei perusteetonta vahvista (joka mielestäni on ehdottomasti väärä väite), että voinhan pyytää oikeuden pöytäkirjan itselleni, sitä en nimittäin koskaan ole tehnyt.
Olen niin helpottunut kun sain lapsen kotiin, vaikkakin paljon huonompi kuntoisena h-oton ja pahoinpitelyjen jälkeen, että en jaksanut välittää p.......n oikeuden päätöksistä. Tämän tilanteen voi todistaa sillä, kun saan oikeudenpöytäkirjat itselleni.
Onko kellään kokemusta, mistä ne helpoiten saa?
Sossusta? Vai pitääkö pyytää/hakea oikeudesta?
Tilaa asiakirjat hallinto-oikeudesta, ilmeisesti kansliasta. Käsittämätöntä, että teille ei ole lähetetty oikeudesta päätöksiä!!!
asiahan ei meille kuulu (sossu kouluoloista), mutta heti ollaan haukkana kimpussa,
jos lapsella on "ongelmia" koulussa
(oli sitten sairaudesta tai mistä muusta tahansa johtuvaa)!
Ja missä ovatkaan sossulan ä..n mielestä syyt "kouluongelmaisen" lapsen tai nuoren "olotilaan" koulussa; no kotona ja vanhemmissa, tietystikin!
Todella raivostuttavaa tuollainen läpinäkyvä ja kierokin asenne; asiahan ei meille kuulu!
Mutta heti ollaan kuitenkin lapsen ja vanhempien kimpussa, jos jotain koulussa ilmenee.
Tekisi mieli sanoa että suurta showta ja valetta koko lasten suojelu Suomessa. Niin läpinäkyvää paskan puhetta ettei kyllä pokkana kukaan muu virkamies tuollaista saa ihmisistä suustaan "sylettyä".
Oletteko sossulassa olleet kuinkakin aktiivisia näissä homekouluasioissa;
sehän se vasta lasten edun valvomista ihan yleisellä tasolla olisi, jos kovalla kädellä näiden homekoulujen terveyshaittoihin puuttuisitte
(lastensuojelulaki kyllä MÄÄRÄÄ teitä puuttumaan YLEISELLÄ TASOLLA OLEVIIN LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOJEN EPÄKOHTIIN!)
Lasten suojelu.....
Ja hallinto-oikeus ei todellakaan tutki onko huostaanottoon syytä tai ei; hallinto-oikeus tutkii vain onko päätös tehty hallinnollisesti oikein.
Ettäs kehtaat vai etkö edes sitä tiedä!
KYLLÄ KUULUU SEURATA
LASTEN KOULUOLOJA YLEISELLÄ TASOLLA
NIINKUIN MYÖS PÄIVÄHOITO JA NIIN EDELLEEN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
"Muutama kohta, jotka ovat jo kirjattuna nykyisessä
Kirjoittanut: lastensuojelulaissa 6.11.2006 klo 20.09
Ovat voimassa olevaa suomalaista,
eduskunnassa hyväksyttyä, lainsäädäntöä
ja velvoittavat sosiaaliviranomaisia toimimaan näiden lakien mukaan.
Ovat nimenomaan lastensuojelulainsäädäntöä.
Sosiaalilautakuntien toiminta ja kannan otto nimenomaan YLEISELLÄ TASOLLA.
"Lastensuojelulaki 5.8.1983/683
...........
1 §
Lastensuojelulain (683/83) 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista sosiaalilautakunnan hyväksymistä yleisistä perusteista ja ohjeista tulee käydä ilmi, miten kunnassa:
1) kehitetään lasten ja nuorten kasvuoloja sekä tuetaan kasvatusta;
............
2 §
Lastensuojelu
Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen 1 §:ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua."
.......
.......
"Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010
.............
Kasvuolojen kehittäminen
Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä.
Sosiaalilautakunnan on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille."
.......
"Sosiaalilautakunnan on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan ja sen osa-alueiden eri toimintayksiköiden ja viranhaltijoiden samoin kuin muiden kuntien ja kuntainliittojen sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien palvelujen ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa."
................
Tuliko sitä lastensuojelulainsäädäntöä ollenkaan luettua opiskellessa
vai onko agronomin opinnot takana?
edes hallinto -oikeus ei noudata enää lakia! kumma juttu?
omaltakohaltas, että kun perusteita on huostaanotolle, mutta ei enää huostan jatkamiselle? minkäs teet? Mitä jos itseäsi kohdeltaisi tällä tavoin? sinusta valehdeltaisi, lastasi kiusattaisi, jos valittaisit sinulle määrättäisiin valvotut tapaamiset...annapa muuten neuvo miten päästä ulos tuollaisesta tilanteesta, kun kerran niin näppärä olet?
SAATAVA!
ethän voi edes valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jollet saa päätöstä käsiisi. Ehdottomasti sinun on asianosaisena saatava päätös. Nimi ylös, kuka kanslisti hallinto-oikeudessa kieltäytyy virkatehtävistään.
kanssaihmisten ja yhteiskunnan taholta.
Mitä aiemmin diagnoosi sekä mahdollinen lääkitys, terapia jne., sitä "helpompaa" ja inhimillisempää ihmisen elämä myös aikuisena on.
Kun ei tarvitse koko aikaa ihmetellä
että mikä minussa oikein on vikana....
TV Ohjelman otsikkokin kertoo miten diagnosoimaton ihminen kokee itsensä
(tämä koskee jo ihan "pieniäkin ihmisiä")
"TYHMÄ, LAISKA JA HUOLIMATON
Vieraana: Jarmo Luttinen, Anne Lehtokoski ja Asko Niemelä
Keskiviikkona 17.1.2007 klo 22.05 TV2
Lapsille luonnollisena ja tyypillisenä pidetty ylivilkkaus ei aina tasoitu iän myötä. ADHD eli tarkkaavaisuushäiriö on diagnoosina vielä kohtalaisen tuore, vaikka oireita varmasti on nähty aina. Kun ADHD-lapsesta kasvaa aikuinen, on löydettävä uudet työkalut selviytymiseen.
- Pahin pelkoni on aina ollut se, että minut määritellään tyhmäksi, kertoo taikuri Jarmo Luttinen. Kun hänellä diagnosoitiin ADHD, tunsi hän suurta helpotusta. - Ennen syyllisyys painoi monissa tilanteissa. Minun täytyy yhä ponnistella, jotta kaikki asiat tulevat hoidetuiksi. Taikurin työ ja siinä onnistuminen muodostuivat motivaatiotekijöiksi, kun oma ura löytyi.
Psykologi Anne Lehtokoski jakoi arjen miehen kanssa, jolla oli ADHD-diagnoosi. - Meidän elämämme oli täynnä intohimoa, Anne muistelee parisuhdetta edesmenneen puolison kanssa. - Tunteet heittelehtivät suuntaan jos toiseenkin, mutta vaihtelua elämässä riitti. Puolison rooli suhteessa oli silloin ohjata ja muistuttaa tekemättömistä töistä.
- Keskittymishäiriöisten ehdottomia vahvuuksia ovat luovuus ja innokkuus, arvioi psykiatri Asko Niemelä. He saattavat saada kielteistä palautetta ympäristöltään läpi elämän. Siksi diagnoosin saaminen on useimmiten suuri helpotus. - Isokin mies saattaa pillahtaa itkuun, kun selitys käyttäytymiseen ja ongelmiin löytyy.
Ohjelmassa pohditaan, miten arki sujuu, kun mukana seuraavat keskittymiskyvyn vaikeudet, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Ohjelman toimittajana on Helena Itkonen ja ohjaajana Pirjo Isomäki.
Tuotanto YLE Asiaohjelmat "