koiraa hankkimassa

Petit Brabancon
Tasapainoinen, valpas, itsetietoinen, omistajaansa hyvin kiintynyt ja erittäin tarkkaavainen pieni koira. Ei arka eikä aggressiivinen.

Tätä koirarotua en itse henkilökohtaisesti tuon paremmin tunne. Mutta mikäli koirasi tulisi olemaan ensimmäinen, suosittelisin varmaan tätä. Ainakin kuulostaa suhteellisen helpolta rodulta. Olen myös kuullut että nämä tulevat ainakin mopsien kanssa toimeen.

Mopsi
Mopsi on luonteeltaan hyvin ystävällinen ja iloinen, mutta myös oman arvonsa tunteva ja rauhallisempi kuin moni muu pienikokoinen koirarotu. Se on erittäin ihmisrakas, mutta myös hyvin itsepäinen, eikä sitä voi aina kouluttaa niin kuin muita koiria. Lasten kanssa mopsi pärjää hyvin, kunhan saa oman osansa huomiosta. Se haluaa aina olla mukana ja osallistua perheensä elämään. Mopsi tarvitsee säännöllisesti liikuntaa. Se jaksaa ja haluaa liikkua enemmän kuin moni muu vastaavan kokoinen koirarotu. Reipas kävelyvauhti sopii mopsin lenkitykseen. Liikunta on mopsille erityisen tärkeää siksi, että se on mestari kerjäämään makupaloja huolestuneen vetoavalla katseellaan.

Tuossa tuo mitä sain netistä selville ja sitten omaan kokemukseeni ollessani erään mopsin kanssa. Koira tosiaan on melko itsepäinen ja rupeaa helposti kerjäämään. Mikäli aiempaa koirakokemusta löytyy, niin kyllä tällaisesta pallerostakin aina kaverin saa. :)

Länsiylämaan terrieri
Pieni, eloisa, leikkisä ja peloton; voimakas itsetunto. Valpas, iloinen ja rohkea; itsevarma mutta ystävällinen. Vaikka koira näyttää söpöltä karvapallolta, on pinnan alla aitoa terrierimäistä itsepäisyyttä, iloisuutta ja sitkeyttä. Westie vaatii omistajaltaan tiukkaa auktoriteettia, jotta koira ei pyri perheessä johtaja-asemaan.

Terrieriä en suosittele ensimmäiseksi koiraksi, sillä nämä ovat melko itsepäisiä. Halutessaan koirat harvemmin kuuntelevat juuri mitään, mutta poikkeuksia on. Oma terrierini on juuri niin itsepäinen, kuin niinkin pienikokoinen koira vain voi olla. :D

Mäyräkoira
Reipas, toimelias ja ystävällinen joskus varautunut vieraita ihmisiä kohtaan. Itsepäinen ja melko herkästi loukkaantuva. Metsästysvietti selvä, vahtimisvietti voimakas. Mäyräkoirat ovat tunnettuja suuren koiran luonteestaan.

Mäyräkoirat joutuvat keskimäärin muita koiria enemmän auto-onnettomuuksiin. Usein ne eivät hahmota autoja vaarallisiksi eivätkä sen vuoksi joskus väistä liikkuvaa autoa. Toisaalta autoilijan on myös hankala huomata matala koira.

Mäyräkoirista löytyy kokemusta jonkin verran kaveri on kertonut, että jotkut saattavat olla todella omistuksen haluisia ja mustasukkaisia omistajan päältä. Pariin tällaiseen tapaukseen olen törmännyt ja ovat yrittäneet purra heti. Mäyräkoira ei ehkä ole se kaikkein paras, mutta kuitenkin ihan mukiin menevä rotu minusta. Huomioithan, että metsästyskoiraa ei kannata ottaa, jos sillä ei ole lajilleen kuuluvaa toimintaa? Mäyräkoirilla on selvä metsästysvietti siinä missä vahtimisviettikin.