Elikkä tilanne on seuraavanlainen:
Siskoni on eroamassa miehestään ja heillä on neljä lasta.
Siskoni on se joka tekee kaikki asiat vaikeiksi miehellee,välillä mies saa ottaa kaiki lapset,sillä hän vihaa niitä jokaista ja ne rajoittavat hänen elämistään.
Toisena päivänä on ihan toisenlainen ääni kellossa.
Ulkopuolisille antaa kyllä sen kuvan,että lapset ovat hänelle tässä erossa kaikein tärkeimpiä,mutta totuus on kyllä toisenlainen.
Mies tekee kaikki kotityöt ja hoitaa lapset,edes minä en siskona saa auttaa heitä,sillä jos otan lapset luokseni,niin siskoni mielestä yritän saada lapset itsenipuolelle...halloo,siis miksi minä haluaisin manipuloida toisten lapsia,sillä en ole ikinä pahaa sanaa lasten kuullen siskostani sanonut.
Lapset selvästi hakevat minulta huomiota ja sitä että heitä joku kuuntelee,mielestäni olen sen tätinä heille oikeasti velkaa tai vaikka oli vieraskin lapsi kyseessä,niin lapsella kuuluu olla aikuinenj johon luottaa purkaatunteensa.
Tämä taas aiheuttaa omissa lapsissani mustasukkaisuutta,sillä he kokevat jäävänsä varjoon aika ajoin.
Nyt kun ero alkaa olla loppusuoralla ja asunnot on molemmilla,niin siskoni ei enää suostukkaan menemään lstenvalvojalle,sillä hän voi mielestään järjestekllä missä ja milloin lapset asuvat.
Nyt kysynkin,että miten yleensä tällaisissa tilanteissa toimitaan?
Olen huolissani enenkaikkea sisareni mielenterveydestä,sillä hänellä ei kaikki ole kohdallaan,mutta eihän hän sitä itse valitettavasti myönnä.
Olemme oman perheeni kanssa aika pattitilanteessa,sillä sympatiani ovat siskoni miehen puolella,mutta ainahan veri on vettä sakeampaa,joten....
Siskoni on eroamassa miehestään ja heillä on neljä lasta.
Siskoni on se joka tekee kaikki asiat vaikeiksi miehellee,välillä mies saa ottaa kaiki lapset,sillä hän vihaa niitä jokaista ja ne rajoittavat hänen elämistään.
Toisena päivänä on ihan toisenlainen ääni kellossa.
Ulkopuolisille antaa kyllä sen kuvan,että lapset ovat hänelle tässä erossa kaikein tärkeimpiä,mutta totuus on kyllä toisenlainen.
Mies tekee kaikki kotityöt ja hoitaa lapset,edes minä en siskona saa auttaa heitä,sillä jos otan lapset luokseni,niin siskoni mielestä yritän saada lapset itsenipuolelle...halloo,siis miksi minä haluaisin manipuloida toisten lapsia,sillä en ole ikinä pahaa sanaa lasten kuullen siskostani sanonut.
Lapset selvästi hakevat minulta huomiota ja sitä että heitä joku kuuntelee,mielestäni olen sen tätinä heille oikeasti velkaa tai vaikka oli vieraskin lapsi kyseessä,niin lapsella kuuluu olla aikuinenj johon luottaa purkaatunteensa.
Tämä taas aiheuttaa omissa lapsissani mustasukkaisuutta,sillä he kokevat jäävänsä varjoon aika ajoin.
Nyt kun ero alkaa olla loppusuoralla ja asunnot on molemmilla,niin siskoni ei enää suostukkaan menemään lstenvalvojalle,sillä hän voi mielestään järjestekllä missä ja milloin lapset asuvat.
Nyt kysynkin,että miten yleensä tällaisissa tilanteissa toimitaan?
Olen huolissani enenkaikkea sisareni mielenterveydestä,sillä hänellä ei kaikki ole kohdallaan,mutta eihän hän sitä itse valitettavasti myönnä.
Olemme oman perheeni kanssa aika pattitilanteessa,sillä sympatiani ovat siskoni miehen puolella,mutta ainahan veri on vettä sakeampaa,joten....
Vastaukset 3
Vanhimmat
mutta verisiteestä huolimatta kannattaa miettiä mikä on lasten kannalta se paras ratkaisu. Ja kirjoituksesi perusteella siskon saaminen raiteilleen olisi tärkein asia. Helppoa se ei ole kun erokriisi ei ole helppo asia käsitellä mutta jotain keskusteluapua hän varmasti tarvitsi. Diagnooseja on turha tässä vaiheessa tehdä, sen verran ero hetkauttaa vakaampaakin ihmistä...
Lasten asioista sopivat vanhemmat. Lastenvalvojan tehtävä on kertoa faktat ja varmistaa että lapsen (ja kunnan) etu toteutuu. Eli asioita ei todellakaan ole pakko sopia lastenvalvojan luona mutta tuolloin sopimus ei pätevä. Tosin esim juristin vahvistama sopimus on käsittääkseni ihan yhtä pätevä. Mikäli toinen osapuoli ei suostu sopimusta vahvistamaan niin silloin oikeudessa se voidaan tehdä. Toi pätevyys on tärkeä siinä tilanteessa, että mikäli tulee ongelmia, lähinnä tapaamissa, noin joihinkin asioihin voidaan puuttua. Tosin ei siihen kuuluissaan etän tapaamishaluttomuuteen.
Kaikenkaikkiaan tuo kuvattu tilanne kuulostaa varsin riitaisalta ja niinpä tilanne kannattaisi katkaista esim lyhyellä määräaikaisella sopimuksella, jotta akuutti tilanne rauhoittuu ja lapset eivät kärsi kohtuuttomasti. Tilapäinen huostaanottokin on tarpeen mikäli sisko on vaarallinen lapsille. Sitten jonkin ajan kuluttua(kuukausia) voisi koittaa keskustella pidempikestoisesta ratkaisusta.
Jos siskollasi on mielestäsi "kuuppa sekaisin" ja lapset siitä kärsivät, voit toki ottaa yhteyttä kuntanne mielenterveystoimistoon ja kysyä neuvoja.
Toki erossa kaikki ovat "sekaisin" kuka enenmän, kuka vähemmän ja jokainen oirehtii pahaa oloaan tavallaan.
Mitä tulee "taisteluun" lapsista, niin taatusti tulee häviämään, kun toinen ensin vie asian lastenvalvojalle. Jos sinne ei toinen ilmesty, niin vielä heikommin kieltäytyjälle käy oikeudessa, tosin pitkähkö prosessi, mutta toimii kuin junan vessa.
Ja vanha sanonta; Kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti. Yritä olla siis neutraali.
Jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen huollosta, tapaamisesta ja elatuksesta tai eivät halua mennä lastenvalvojan luo, heidän on pyydettävä oikeutta vahvistamaan nämä avioeron yhteydessä. Jos juristi tekee sopimuksen, lastenvalvojan on se vahvistettava, jotta se olisi lainvoimainen, tai sitten annettava se oikeudelle.