Dodii... Nyt on viimeinkin minusta riippumattomien tuskailujen jälkeen koukku asennettu focukseen. Kyseessä oli siis Fordin-leimalla myytävä, ilmeisesti italiaisvalmisteinen vedin. Tässä sitten lyhyt opas, kun sille ilmeisesti on tarvetta.
Ensinnäkin kannattaa katsoa mitä vuosimallia auto on. Uudemmissa joutuu peräkontin alareunaan vaihtamaan erikseen myytävän peltikappaleen ja vanhemmissa saa varautua uudelleen muotoilemaan puskurin sisältä löytyvän polyuretaanitäytteen. Omassa 99:säni alkuperäinen pelti oli sopiva, mutta uretaaniin joutui veistelemään uran vetokoukun palkille.
Auton perä kannattaa ajaa vähän korokkeelle, 10-15cm lisää tilaa riittää kyllä. Takapuskuri irtoaa, kun ensin irroittaa takalokasuojien takaa löytyvät pultit (yksi 10mm mutteri per puoli). Huopalokari taittuu riittävästi pois tieltä ilman kiinikkeiden irroittamistakin. Samalla voi nykäistä muovisen ohjaustapin päässä olevan kumitulpan talteen. Toiset Kiinnityspultit löytyvät farkkufocuksen peräkontin sivuilla olevien luukkujen alta löytyvien muovikansien takaa. Myös takaluukun reunasta löytyvät muovinastat (4kpl jotka näyttävät ruuveilta) puskurin yläreunasta pitää irroittaa. Avustajan kanssa puskuri irtoaakin nätisti paikoiltaan. Takarenkaita ei siis tarvitse irroittaa, jos jaksaa työskennellä vähän ahtaasti.
Sitten kasataan vetokoukkuun irrallaan oleva sivupalanen ja tyrkätään koukun runko paikoilleen palkkien sisälle. Sitten vaan asennusohejeen mukaisesti vastin raudat pultteineen paikoilleen ulkopuolelta ja kiristetään oikeaan momenttiin (110Nm). Uretaanin paikoilleen sovittaminen vaatii vähän avaruudellista hahmottamista, tai sitten voi varmaan ostaa valmiiksi sopivan muotoisen kappaleen. Periaatteessa Uretaanin yläreunasta veistetään n.55x55mm levynen ja 1200mm pitkä kaistale pois. Mitä huolellisemmin työn tekee sen jämäkämmän lopputuloksen saa. Myös itse kuulan varrelle meneville teräksille joutuu veistämään pystysuuntaisen uran uretaaniin. Kulmahiomakone on kätevä peli myös uretaanin työstämiseen. Muutaman sovituskerran jälkeen alkaa palikat sopimaan paikoilleen. Sitten voikin laittaa puskurin paikalleen, mutterit kiinni ja kiristellä myös kuulavarren vetokoukun runkoon kiinni.
Tarvikesähkösetin lyhyestä muovisukasta johtuen sopiva paikka johdon läpiviennille syntyi peräluukun lukon vastinkappaletta ympäröivän muovikaistaleen alle. Vararenkaan luukun ulkopuolisella alueella muovikastaletta kiinnipitävien nastojen vastikappaleet menevät korista läpi ja yhtä tämmöistä reikää suurentamalla sain helpon läpivientikohdan johdolle. Kyseisestä muovikaistaleesta joutui veistämään kaksi sisäpuolista kiinnityskohtaa pois, jotta johto mahtui kulkemaan sen sisällä. Muovikaistale pysyy hyvin paikoillaan pelkän luukun tiivisteen ja tavaratilan maton vaikutuksesta. Tarvittaessa kaisteen voi liimata tai ruuvata kiinni tavaratilan puoleiselta reunaltaan.
Johtonippuun kannattaa kiertää vaikka erkkaria suojaksi kun sen vie korin reikien kautta vasempaan kylkikoteloon, josta löytyy takavaloille menevät johtoniput. Takavaloille menvät johdot tulevat sinisestä liittimestä ja oikeat piuhat on helppo metsästää värien mukaan, kun katsoo mallia takavalojen sisäisistä kytkennöistä. Saman värinen johto kuin menee sumuvalolle, löytyy myös toiselta liittimeltä, mutta oikea sumuvalon johto tulee myöskin samalta siniseltä liittimeltä, kuin muutkin valoille menevät johdot. Maajohdolle löytyy sopivin paikka korissa olevasta pultista, johon takavalotkin on maadoitettu.
Kohtuullisen helppo homma kaiken kaikkiaan. Täysin maalikolta, joka joutui etsimään ja miettimään kaikki ratkaisut, meni koko projektiin noin 5 tuntia (ilman ruokataukoa). Suurin osa ajasta menikin juuri uretaanikappaleen sovittelemiseen. Fordin koukussa sähkörasian paikka on typerästi suunniteltu, joten rasia jää pahasti puskurin alle piiloon, mutta löytyyhän se sieltä vaikka sitten kun tietää.
Ensinnäkin kannattaa katsoa mitä vuosimallia auto on. Uudemmissa joutuu peräkontin alareunaan vaihtamaan erikseen myytävän peltikappaleen ja vanhemmissa saa varautua uudelleen muotoilemaan puskurin sisältä löytyvän polyuretaanitäytteen. Omassa 99:säni alkuperäinen pelti oli sopiva, mutta uretaaniin joutui veistelemään uran vetokoukun palkille.
Auton perä kannattaa ajaa vähän korokkeelle, 10-15cm lisää tilaa riittää kyllä. Takapuskuri irtoaa, kun ensin irroittaa takalokasuojien takaa löytyvät pultit (yksi 10mm mutteri per puoli). Huopalokari taittuu riittävästi pois tieltä ilman kiinikkeiden irroittamistakin. Samalla voi nykäistä muovisen ohjaustapin päässä olevan kumitulpan talteen. Toiset Kiinnityspultit löytyvät farkkufocuksen peräkontin sivuilla olevien luukkujen alta löytyvien muovikansien takaa. Myös takaluukun reunasta löytyvät muovinastat (4kpl jotka näyttävät ruuveilta) puskurin yläreunasta pitää irroittaa. Avustajan kanssa puskuri irtoaakin nätisti paikoiltaan. Takarenkaita ei siis tarvitse irroittaa, jos jaksaa työskennellä vähän ahtaasti.
Sitten kasataan vetokoukkuun irrallaan oleva sivupalanen ja tyrkätään koukun runko paikoilleen palkkien sisälle. Sitten vaan asennusohejeen mukaisesti vastin raudat pultteineen paikoilleen ulkopuolelta ja kiristetään oikeaan momenttiin (110Nm). Uretaanin paikoilleen sovittaminen vaatii vähän avaruudellista hahmottamista, tai sitten voi varmaan ostaa valmiiksi sopivan muotoisen kappaleen. Periaatteessa Uretaanin yläreunasta veistetään n.55x55mm levynen ja 1200mm pitkä kaistale pois. Mitä huolellisemmin työn tekee sen jämäkämmän lopputuloksen saa. Myös itse kuulan varrelle meneville teräksille joutuu veistämään pystysuuntaisen uran uretaaniin. Kulmahiomakone on kätevä peli myös uretaanin työstämiseen. Muutaman sovituskerran jälkeen alkaa palikat sopimaan paikoilleen. Sitten voikin laittaa puskurin paikalleen, mutterit kiinni ja kiristellä myös kuulavarren vetokoukun runkoon kiinni.
Tarvikesähkösetin lyhyestä muovisukasta johtuen sopiva paikka johdon läpiviennille syntyi peräluukun lukon vastinkappaletta ympäröivän muovikaistaleen alle. Vararenkaan luukun ulkopuolisella alueella muovikastaletta kiinnipitävien nastojen vastikappaleet menevät korista läpi ja yhtä tämmöistä reikää suurentamalla sain helpon läpivientikohdan johdolle. Kyseisestä muovikaistaleesta joutui veistämään kaksi sisäpuolista kiinnityskohtaa pois, jotta johto mahtui kulkemaan sen sisällä. Muovikaistale pysyy hyvin paikoillaan pelkän luukun tiivisteen ja tavaratilan maton vaikutuksesta. Tarvittaessa kaisteen voi liimata tai ruuvata kiinni tavaratilan puoleiselta reunaltaan.
Johtonippuun kannattaa kiertää vaikka erkkaria suojaksi kun sen vie korin reikien kautta vasempaan kylkikoteloon, josta löytyy takavaloille menevät johtoniput. Takavaloille menvät johdot tulevat sinisestä liittimestä ja oikeat piuhat on helppo metsästää värien mukaan, kun katsoo mallia takavalojen sisäisistä kytkennöistä. Saman värinen johto kuin menee sumuvalolle, löytyy myös toiselta liittimeltä, mutta oikea sumuvalon johto tulee myöskin samalta siniseltä liittimeltä, kuin muutkin valoille menevät johdot. Maajohdolle löytyy sopivin paikka korissa olevasta pultista, johon takavalotkin on maadoitettu.
Kohtuullisen helppo homma kaiken kaikkiaan. Täysin maalikolta, joka joutui etsimään ja miettimään kaikki ratkaisut, meni koko projektiin noin 5 tuntia (ilman ruokataukoa). Suurin osa ajasta menikin juuri uretaanikappaleen sovittelemiseen. Fordin koukussa sähkörasian paikka on typerästi suunniteltu, joten rasia jää pahasti puskurin alle piiloon, mutta löytyyhän se sieltä vaikka sitten kun tietää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.