Terveyden ja sosiaalialan koulutettua henkilöstöä edustava Tehy on pettynyt teollisuusliittojen haluttomuuteen tukea naisvaltaisen hoitohenkilöstön palkankorotuksia. Edunvalvontayksikön johtaja Minna Helle pitää valitettavana, että solidaarisuutta alipalkatulle hoitopuolelle ei tunnu löytyvän.
Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa moitti puheiden tasa-arvotuposta nakertavan pohjaa tulopoliittiselta kokonaisratkaisulta.
Keskiviikon Taloussanomissa Vuorenmaa sanoo, että asiaa on eniten sotkenut kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Hän kun ei ymmärrä mitään koko sopimuspolitiikasta.
Minna Helteen mielestä on yhdentekevää, millä mallilla hoitohenkilökunta korotuksensa saa.
– Meille tärkeintä on saada monivuotinen palkkaohjelma. Tuleeko se tupon yhteydessä vai liittokierroksella, sillä ei meille ole niin merkitystä.
Helle pitää harmillisena, jos keskustelu koulutetun hoitohenkilökunnan palkankorotuksista menee palkansaajapuolen sisäiseksi väännöksi.
– Enteitä sellaiseen on ilmassa.
Tupon suurimpia esteitä on Helteen mukaan palkansaajapuolen keskinäinen eripura, mutta myös se, että tupon pohja uhkaa alakohtaisten sopimusten takia jäädä turhan kapeaksi.
Paperi- ja Elintarviketyöläistenliitto ovat jo irti tuposta, samoin rakennusala sekä Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT. Pankkitoimihenkilöt tekivät vastikään oman sopimuksensa, ja keskiviikkona teknologiateollisuus ilmoitti käynnistävänsä tuloneuvottelut liittokohtaisen sopimuksen saamiseksi.
Tuossa yhteydessä Suoran puheenjohtaja Tarja Lankila totesi Taloussanomille, että heille keskitetyistä ratkaisuista on ollut vain haittaa: toisin kuin teollisuustyöntekijät, pankkitoimihenkilöt eivät ole hyötyneet liukumista.
Helle ei moittisi keskitettyjä ratkaisuja, vaikka myöntääkin, että teollisuudessa liukumia käytetään julkista sektoria enemmän. Helteen mukaan terveydenhoitohenkilökunnan palkkauksen perusongelma on lähtötaso, jota normaaleilla korotuksilla ei pystytä korjaamaan.
Helle on närkästynyt työnantajan väitteistä, että sairaanhoitaja tienaisi 2 500 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa sairaanhoitajan peruspalkka on 1 744 euroa, ja lisien kanssa se on noin 1 900 euroa. Runsaan 2 400 euron kuukausituloihin pääsee Helteen mukaan silloin, kun palkassa on mukana kaikki epämukavista työajoista ja ylitöistä tulevat lisät.
– Meistä annetaan ihan väärää kuvaa. Puolet jäsenistöstä ei saa mitään lisiä.
Hallitus on luvannut hallitusohjelmassa puuttua koulutettujen naisalojen matalapalkkaongelmaan. Kuntapuolelle on lupailtu rahoitusta palkkakorjausta varten. Katainen arveli eduskunnassa tiistaina vasemmisto-opposition toivovan palkkaremontin kaatuvan, jotta hallitus ei saisi sulkia hattuunsa.
Helle toivoo, ettei asia menisi poliittiseksi. Hänestä yhteiskunnallinen fakta nimittäin on, että jos hoitoalan palkkoja ei tuntuvasti koroteta, koko terveydenhuolto ja sosiaalijärjestelmä "räjähtää käsiin".
Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa moitti puheiden tasa-arvotuposta nakertavan pohjaa tulopoliittiselta kokonaisratkaisulta.
Keskiviikon Taloussanomissa Vuorenmaa sanoo, että asiaa on eniten sotkenut kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen. Hän kun ei ymmärrä mitään koko sopimuspolitiikasta.
Minna Helteen mielestä on yhdentekevää, millä mallilla hoitohenkilökunta korotuksensa saa.
– Meille tärkeintä on saada monivuotinen palkkaohjelma. Tuleeko se tupon yhteydessä vai liittokierroksella, sillä ei meille ole niin merkitystä.
Helle pitää harmillisena, jos keskustelu koulutetun hoitohenkilökunnan palkankorotuksista menee palkansaajapuolen sisäiseksi väännöksi.
– Enteitä sellaiseen on ilmassa.
Tupon suurimpia esteitä on Helteen mukaan palkansaajapuolen keskinäinen eripura, mutta myös se, että tupon pohja uhkaa alakohtaisten sopimusten takia jäädä turhan kapeaksi.
Paperi- ja Elintarviketyöläistenliitto ovat jo irti tuposta, samoin rakennusala sekä Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT. Pankkitoimihenkilöt tekivät vastikään oman sopimuksensa, ja keskiviikkona teknologiateollisuus ilmoitti käynnistävänsä tuloneuvottelut liittokohtaisen sopimuksen saamiseksi.
Tuossa yhteydessä Suoran puheenjohtaja Tarja Lankila totesi Taloussanomille, että heille keskitetyistä ratkaisuista on ollut vain haittaa: toisin kuin teollisuustyöntekijät, pankkitoimihenkilöt eivät ole hyötyneet liukumista.
Helle ei moittisi keskitettyjä ratkaisuja, vaikka myöntääkin, että teollisuudessa liukumia käytetään julkista sektoria enemmän. Helteen mukaan terveydenhoitohenkilökunnan palkkauksen perusongelma on lähtötaso, jota normaaleilla korotuksilla ei pystytä korjaamaan.
Helle on närkästynyt työnantajan väitteistä, että sairaanhoitaja tienaisi 2 500 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa sairaanhoitajan peruspalkka on 1 744 euroa, ja lisien kanssa se on noin 1 900 euroa. Runsaan 2 400 euron kuukausituloihin pääsee Helteen mukaan silloin, kun palkassa on mukana kaikki epämukavista työajoista ja ylitöistä tulevat lisät.
– Meistä annetaan ihan väärää kuvaa. Puolet jäsenistöstä ei saa mitään lisiä.
Hallitus on luvannut hallitusohjelmassa puuttua koulutettujen naisalojen matalapalkkaongelmaan. Kuntapuolelle on lupailtu rahoitusta palkkakorjausta varten. Katainen arveli eduskunnassa tiistaina vasemmisto-opposition toivovan palkkaremontin kaatuvan, jotta hallitus ei saisi sulkia hattuunsa.
Helle toivoo, ettei asia menisi poliittiseksi. Hänestä yhteiskunnallinen fakta nimittäin on, että jos hoitoalan palkkoja ei tuntuvasti koroteta, koko terveydenhuolto ja sosiaalijärjestelmä "räjähtää käsiin".
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.