Vie Nukke

Mielestäni kirjaa on vähän vaikea lukea, koska siinä on niin paljon vuoropuhelua. Se sekoittaa minun ajatukseni aina välillä. Kirjan alku ei ole mielestäni kovin mielenkiintoinen, koska ensimmäisillä sivuilla ei tapahdu oikein mitään.

Ennen kirjan avaamista ajattelin kirjan olevan aivan tavallinen kirja, mutta alkaessani lukemaan tajusin sen olevan näytelmä. Kirjan avattuani ja ensimmäisen sivun nähtyäni tuli vain mieleeni kysymys "mitä ihmettä?"

vieteri2 kirjoitti:

Mielestäni kirjaa on vähän vaikea lukea, koska siinä on niin paljon vuoropuhelua. Se sekoittaa minun ajatukseni aina välillä. Kirjan alku ei ole mielestäni kovin mielenkiintoinen, koska ensimmäisillä sivuilla ei tapahdu oikein mitään.

Lue lisää

Olen samaa mieltä siinä, että kirjaa on hieman vaikea lukea sen ollessa vuoropuhelua. Myös erilaiset opastukset lavasteista sekoittavat, sillä niitä löytyy koko ajan keskeltä tekstiä.

vieteri1 kirjoitti:

Ennen kirjan avaamista ajattelin kirjan olevan aivan tavallinen kirja, mutta alkaessani lukemaan tajusin sen olevan näytelmä. Kirjan avattuani ja ensimmäisen sivun nähtyäni tuli vain mieleeni kysymys "mitä ihmettä?"

Lue lisää

Näin muutam luetun sivun jälkeen totean tämän kirjan olevan sellainen, että paljon mieluummin katsoisin sen näytelmänä, kuin lukisin näin painetussa muodossa. Totean kirjan lisäksi vielä vaikea lukuisesksi aivan kuin vieteri2 on todennut.

Olen nyt lukenut noin puolet kirjasta ja se ei ole saanut mieleeni kovin paljon ajateltavaa. Siinä ei ole tapahtunut paljon mitään ja se hermostuttaa minua vähän, sillä pidän kirjoista/näytelmistä joissa tapahtuu jotain mielenkiintoista. Kirjan naishenkilö tuntuu olevan vähän valehtelija tyyppiä ja se saa minut odottamaan, milloin kaikki valeet tulevat selville. Jään odottamaan kirjan loppuratkaisua innolla,että tapahtuuko siinä jokin käänne tai jotain muuta yllättävää.

vieteri3 kirjoitti:

Näin muutam luetun sivun jälkeen totean tämän kirjan olevan sellainen, että paljon mieluummin katsoisin sen näytelmänä, kuin lukisin näin painetussa muodossa. Totean kirjan lisäksi vielä vaikea lukuisesksi aivan kuin vieteri2 on todennut.

Lue lisää

Minäkin kyllä katsoisin tämän esityksen mieluummin näytelmänä kuin luen, sillä silloin voisi siihen tulla jotakin tunnetta mukaan. Olen lukenut kirjan, eikä se sytytttänyt minua kovin hyvin sillä se on melko tylsä mielestäni. Tylsää siinä on se, että siinä ei tapahdu oikein mitään. Muistellaan vain vanhoja. Ainoa hyvä asia kirjassa on loppu kun siinä tapahtuu kuitenkin mielestäni jonkin verran odottamaton käänne.

Sain luettua kirjan loppuun pari päivää sitten. Mielestäni kirjan lopussa oli erikoinen käänne, jota en voinut ennalta odottaa. Mielestäni kirja oli muuten koko ajan tylsää ja samanlaista jahkailua. Mielestäni kirjassa ei tapahtunutkaan aiemmin kovin suuria käänteitä, ennen paria viimeistä sivua. Ehkä se teki kirjasta hieman tylsän.

Yhdyn vieteri3:sen kommennttiin, että kirja todella voisi olal parempi näytelmänä.

Vieteri2 kirjoitti:

Olen nyt lukenut noin puolet kirjasta ja se ei ole saanut mieleeni kovin paljon ajateltavaa. Siinä ei ole tapahtunut paljon mitään ja se hermostuttaa minua vähän, sillä pidän kirjoista/näytelmistä joissa tapahtuu jotain mielenkiintoista. Kirjan naishenkilö tuntuu olevan vähän valehtelija tyyppiä ja se saa minut odottamaan, milloin kaikki valeet tulevat selville. Jään odottamaan kirjan loppuratkaisua innolla,että tapahtuuko siinä jokin käänne tai jotain muuta yllättävää.

Lue lisää

Myös minun mielestä kirjan naisella on paljo salailtavaa ja hän yrittää monin keinoin salaisuuksiaan peitellä.

Kirjan draamallisuus näkyy kirjassa koko ajan sen kerronta tavassa. Kirjassa ei ole kertojaa vaan kirja etenee henkilöiden puhelun ja toiminnan mukaan. Kirjan alussa kerrotaan henkilöt ja tapahtuma paikka lyhyesti kuten joka näytöksen alussa.

Kirjassa draamallisuus tulee esille vuoropuheluissa. Kirjassa ei ole oikeata kertojaa, mutta juoni etenee mukavasti henkilöiden keskustellessa. Vuoropuhelut vaikeuttivat hieman kirjan lukemista.

Kirjassa draamallisuus tulee esille joka näytöksen alussa, jossa kuvaillaan hieman tapahtuma paikkaa eli miljöötä. Toisin kuin muissa kirjoissa, joissa tapahtuma paikkaa kuvaillaan jatkuvasti.

Sain luettua kirjan ja en löydä kirjasta enää draamaa jota voisin kommentoida. En pitänyt kirjasta kovinkaan paljon, sillä se on tarkoitettu esitettäväksi ei niinkään luettavaksi. Kyllä vaihtelukin voi virkistää, mutta ei minun tapauksessani, sillä olisin katsonut näytelmän mielummin teatterissa kuin lukenut kirjana kotona.

Älä höpötä,,,oot menossa samassa kohin missä minäkin ja minä oon törmänny AINAKIN kahteen runoon.

Hei Viemärit! Ei tosiaankaan taida olla sisäistarinoita eikä runoja. Näkökulma kannattaa unohtaa ja herkistyä sen sijaan sille, mitä kirjassa on olla nainen.

Hyvää vappua ja lukuintoa. Naiseus fokukseen!

Seitsemän kotia kirjoitti:

Hei Viemärit! Ei tosiaankaan taida olla sisäistarinoita eikä runoja. Näkökulma kannattaa unohtaa ja herkistyä sen sijaan sille, mitä kirjassa on olla nainen.

Hyvää vappua ja lukuintoa. Naiseus fokukseen!

Lue lisää

mistäs me sitten ryhmän kanssa keskustellaan jos kirjassa ei kerta ole runoja ja sisäistarinoita?

Viemäri 1 kirjoitti:

Älä höpötä,,,oot menossa samassa kohin missä minäkin ja minä oon törmänny AINAKIN kahteen runoon.

mä en kyllä löytäny yhtäkään runoa! :D

Viemäri 3 kirjoitti:

mistäs me sitten ryhmän kanssa keskustellaan jos kirjassa ei kerta ole runoja ja sisäistarinoita?

Hei Viemärit! Kun luette, tarkkailkaa, miksi ja milloin kukin nainen - lähinnä päähenkilö - tekee sellaisia ratkaisuja kuin tekee. Eiköhän siitä jotain kommentointia irtoa.

Hahaa. sain eilen luettua sen kirjan. ei se ollukaan niin tylsä ku mitä aluksi kuvittelin. mitenkäs teidän tehtävä sujuu? onko kirja luettu viemäriROTAT 1 ja 2? ;D

Kirjaa on outo lukea, koska se on kirjoitettu näytelmän muotoon. Ja lisäksi se on tylsä.. :D
En ole ainakaan vielä löytänyt mitään intertekstuaalisuuteen viittaavia kohtia kirjasta, vaikka olen lukenut melkein puolet kirjasta.

Vikuja1 kirjoitti:

Kirjaa on outo lukea, koska se on kirjoitettu näytelmän muotoon. Ja lisäksi se on tylsä.. :D
En ole ainakaan vielä löytänyt mitään intertekstuaalisuuteen viittaavia kohtia kirjasta, vaikka olen lukenut melkein puolet kirjasta.

Lue lisää

Minusta taas on aivan käsittämättömän ihana lukea kirjaa, koska se on niin mielenkiintoinen. Näytelmäkirjallisuuteen on upea tutustua! Kirja on jotenkin kauhean suloisen vanhanaikaisesti kirjoitettu ja siinä on mielenkiintoinen juoni. Päähenkilö on suloinen ja tunnen häntä kohtaan suurta sympatiaa. :)

Intertekstuaalisuutta en vielä ole ainakaan löytänyt, tai ainakaan en ole osannut yhdistää niitä mihinkään toiseen teokseen. Mielestäni kuitenkin juuri naisen perinteinen alistettu asema ja miehen ja naisen roolit voisivat olla viittauksia johonkin kirjaan. Onhan Raamatussakin kyllä naisen ja miehen asemasta aika paljonkin juttua.
Olen lukenut sellaiset n. 40 sivua kirjaa, joten jospa noita intertekstuaalisia viitteitä löytyisi. Lukemaan siis. :)

viekuja2 kirjoitti:

Minusta taas on aivan käsittämättömän ihana lukea kirjaa, koska se on niin mielenkiintoinen. Näytelmäkirjallisuuteen on upea tutustua! Kirja on jotenkin kauhean suloisen vanhanaikaisesti kirjoitettu ja siinä on mielenkiintoinen juoni. Päähenkilö on suloinen ja tunnen häntä kohtaan suurta sympatiaa. :)

Intertekstuaalisuutta en vielä ole ainakaan löytänyt, tai ainakaan en ole osannut yhdistää niitä mihinkään toiseen teokseen. Mielestäni kuitenkin juuri naisen perinteinen alistettu asema ja miehen ja naisen roolit voisivat olla viittauksia johonkin kirjaan. Onhan Raamatussakin kyllä naisen ja miehen asemasta aika paljonkin juttua.
Olen lukenut sellaiset n. 40 sivua kirjaa, joten jospa noita intertekstuaalisia viitteitä löytyisi. Lukemaan siis. :)

Lue lisää

Sain luettua kirjan viikonlopun aikana ja en kyllä löytänyt/tunnistanut yhtään intertekstuaalisuuteen viittaavaa juttua. Ikävä kyllä... Olisin mieluummin seurannut kirjan tapahtumia näytelmän muodossa, koska tuo oli näytelmän "käsikirjoitus". Välillä tuntui, että opettelisi vuorosanoja johonkin näytelmään...

Kirjaa on aika outo lukea, kun se on koko ajan vuoropuhelua ja välissä on monesti suluissa selitetty jotakin, miten näytelmässä näytteliöiden tulisi tehdä niissä kohtauksissa.
Lisäksi kirjaa on tylsä lukea ja syy tähän on se, kun se on kirjoitettu näytelmämuotoon.

Mitä nyt olen kirjaa lukenut niin en ole vielä löytänyt siitä mitään intertekstuaalisuuteen liittyvää.

Viekuja 1 kirjoitti:

Sain luettua kirjan viikonlopun aikana ja en kyllä löytänyt/tunnistanut yhtään intertekstuaalisuuteen viittaavaa juttua. Ikävä kyllä... Olisin mieluummin seurannut kirjan tapahtumia näytelmän muodossa, koska tuo oli näytelmän "käsikirjoitus". Välillä tuntui, että opettelisi vuorosanoja johonkin näytelmään...

Lue lisää

Kieltämättä kirja olisi takuulla näytelmänä paljon mielenkiintoisempi, olen siitä samaa mieltä. Mutta mielestäni näytelmä on hyvä, ja ajaton teemaltaan. Intertekstuaalisuutta en minäkään löytäny enempää kirjan loppuun päästäessä, mutta loppuratkaisu oli aivan mainio, ja kerrassaan ennalta-arvaamaton. :)

viekuja2 kirjoitti:

Kieltämättä kirja olisi takuulla näytelmänä paljon mielenkiintoisempi, olen siitä samaa mieltä. Mutta mielestäni näytelmä on hyvä, ja ajaton teemaltaan. Intertekstuaalisuutta en minäkään löytäny enempää kirjan loppuun päästäessä, mutta loppuratkaisu oli aivan mainio, ja kerrassaan ennalta-arvaamaton. :)

Lue lisää

No en minäkään olisi voinut aavistaa loppua, se oli täýsin yllätys! Olisin voinut uskoa, että se loppuu onnellisesti..

enpä minäkään löytänyt kirjasta mitään intertekstuaalisuuteen liittyvää.. :s
Tykkäsin kirjasta kuitenkin..ihan ok luettavaa.

En löytänyt kirjasta mitään, joka viittaisi muihin teksteihin. Loppu ratkaisu selvisi aivan lopussa ja se oli yllättävä. Mutta olen sitä mieltä, että se olisi parempi näytelmänä. Kun katsojaa pidetään jännittyneenä koko sen ajan ja ei tiedä että milloinka Torvald saa totuuden tietää.

Kirja on nyt luettu ja tänne pitäisi vielä siis raapustella. Alussa tulee se kuva Noran asemasta, että Helmer pitää häntä suunnilleen aivottomana. Nora ei saa paljon rahaa, jotta hän ei tuhlaisi sitä ja sitä rataa. Törkeää! Tietysti myös tuhlailevia naisia on olemassa (kuten sellaisia miehiäkin!) mutta voi sitä nyt joskus jotain ylimääräistä ostaa... ;D

Vierivä4 kirjoitti:

Kirja on nyt luettu ja tänne pitäisi vielä siis raapustella. Alussa tulee se kuva Noran asemasta, että Helmer pitää häntä suunnilleen aivottomana. Nora ei saa paljon rahaa, jotta hän ei tuhlaisi sitä ja sitä rataa. Törkeää! Tietysti myös tuhlailevia naisia on olemassa (kuten sellaisia miehiäkin!) mutta voi sitä nyt joskus jotain ylimääräistä ostaa... ;D

Lue lisää

Minä olen myös lukenut kirjan. Luin sen oikeastaan jo parissa illassa, kun oli aika nopealukuista.

Olisi kyllä hirveää olla Noran asemassa, varsinkin kun olen tämmönen tuhlari... :D Mutta ei se Nora siinä kirjassa niin hirveästi kuitenkaan valittanut sitä elämäänsä. Olisi se kuitenkin hirveää, jos pitäisi salata jopa karkkien syönti! :D

Vierivä3 kirjoitti:

Minä olen myös lukenut kirjan. Luin sen oikeastaan jo parissa illassa, kun oli aika nopealukuista.

Olisi kyllä hirveää olla Noran asemassa, varsinkin kun olen tämmönen tuhlari... :D Mutta ei se Nora siinä kirjassa niin hirveästi kuitenkaan valittanut sitä elämäänsä. Olisi se kuitenkin hirveää, jos pitäisi salata jopa karkkien syönti! :D

Lue lisää

Nukkekoti kuvaa 1800 -löuvun lopun tyyliä avioliiton suhteen. Oli melko helppoa ja nopealukuista tekstiä tämä Henrik Ibsenin romaani.
Ärsytti kauheasti Torvaldin tapa kutsua erilaislla höpsöntöpsön ja lässynmässyn nimillä Noraa. Tykkäsin yllättävistä käänteistä ja erityisesti loppu oli mahtava.
Yllättävää, kuinka vahva ja päätäväinen Nora oikeastaan onkaan, kun saa jotain päähänsä. Todella ihailtavaa on myös se, ettei hän antanut periksi Torvaldin lässytyksille ja anomiselle. Hyvä, Nora :D

vierivä2 kirjoitti:

Nukkekoti kuvaa 1800 -löuvun lopun tyyliä avioliiton suhteen. Oli melko helppoa ja nopealukuista tekstiä tämä Henrik Ibsenin romaani.
Ärsytti kauheasti Torvaldin tapa kutsua erilaislla höpsöntöpsön ja lässynmässyn nimillä Noraa. Tykkäsin yllättävistä käänteistä ja erityisesti loppu oli mahtava.
Yllättävää, kuinka vahva ja päätäväinen Nora oikeastaan onkaan, kun saa jotain päähänsä. Todella ihailtavaa on myös se, ettei hän antanut periksi Torvaldin lässytyksille ja anomiselle. Hyvä, Nora :D

Lue lisää

Minusta se oli ihan kiva, että Torvald kutsui kivoilla nimityksillä Noraa. Ehkä se oli vähän imelää, mutta ainakin huomasi ettei Torvald ole ihan täysi tyranni. :D

Vierivä3 kirjoitti:

Minusta se oli ihan kiva, että Torvald kutsui kivoilla nimityksillä Noraa. Ehkä se oli vähän imelää, mutta ainakin huomasi ettei Torvald ole ihan täysi tyranni. :D

Tosiaan ei Torvald aivan tyranni ole, juuri noista hellittelynimistä sen huomaa. Torvald näkyy myös olevan aika altis naisen suostuttelulle, koska hän jättääkin katsomatta postilaatikkoon, koska Nora haluaa hänen soittavan pianoa harjoitellaakseen tanssia. Aika ovelaa siis ja siitä näkee että eivät nuo 1800-luvun naiset nyt ihan tossun alla olleet ;D

Vierivä4 kirjoitti:

Tosiaan ei Torvald aivan tyranni ole, juuri noista hellittelynimistä sen huomaa. Torvald näkyy myös olevan aika altis naisen suostuttelulle, koska hän jättääkin katsomatta postilaatikkoon, koska Nora haluaa hänen soittavan pianoa harjoitellaakseen tanssia. Aika ovelaa siis ja siitä näkee että eivät nuo 1800-luvun naiset nyt ihan tossun alla olleet ;D

Lue lisää

No kirjotanpa samaan syssyyn tämän viimeisenkin viestin.
Loppu oli todella yllättävä ja hyvä. Olin ihan varma, että loppu olisi ollut tyyliin: "And they lived happily ever after" mutta ei ja hyvä niin :D .
Nora oli siis todella rohkea ja ehkäpä tuon ajan naisista poikkeava tehdessään niin suuren päätöksen. Toivottavasti kukaan meistä ei tajua kahdeksan avioliittovuoden jälkeen joskus tulevaisuudessa, että perskules, nyt on väärä mies (tai vaimo, riippuu ihan lukijasta ;) ) ja lapsiakin vielä... :D

Vierivä4 kirjoitti:

No kirjotanpa samaan syssyyn tämän viimeisenkin viestin.
Loppu oli todella yllättävä ja hyvä. Olin ihan varma, että loppu olisi ollut tyyliin: "And they lived happily ever after" mutta ei ja hyvä niin :D .
Nora oli siis todella rohkea ja ehkäpä tuon ajan naisista poikkeava tehdessään niin suuren päätöksen. Toivottavasti kukaan meistä ei tajua kahdeksan avioliittovuoden jälkeen joskus tulevaisuudessa, että perskules, nyt on väärä mies (tai vaimo, riippuu ihan lukijasta ;) ) ja lapsiakin vielä... :D

Lue lisää

Minä luulin kans, että se loppu olisi semmonen onnellinen. :D Mut mä kyllä tykkäsin, että se Nora vaam otti ja lähti. :D Kerrankin noin päin, eikä niin että miehet päättää aina kaikesta.
Mutta siitä en kyllä tykännyt, että se jätti lapset. Jotenkin kummallista, miten äiti voi niin tehdä. Kyllä miehen ymmärrän, mutta omat lapset...

Vierivä3 kirjoitti:

Minä luulin kans, että se loppu olisi semmonen onnellinen. :D Mut mä kyllä tykkäsin, että se Nora vaam otti ja lähti. :D Kerrankin noin päin, eikä niin että miehet päättää aina kaikesta.
Mutta siitä en kyllä tykännyt, että se jätti lapset. Jotenkin kummallista, miten äiti voi niin tehdä. Kyllä miehen ymmärrän, mutta omat lapset...

Lue lisää

Minäkin olen jo melkein lukenut kirjan, mutta en ole saanut vain aikaiseksi kirjoittaa tänne.
Kirjan alussa Nora vaikuttaa olevan todellakin miehensä tossun alla. Minua ärsyttää Noran puolesta kun Torvald nimittelee häntä pikku tuhlariksi ja veitikaksi eikä anna Noran törsätä rahoja. Noran pitää syödä karkkinsakin piilossa, jotta Torvald ei vaan huomaa häntä.

Pitääpä lukea kirja loppuun ja tulla kirjoittelemaan tänne kohta uudestaan.

vierivä1 kirjoitti:

Minäkin olen jo melkein lukenut kirjan, mutta en ole saanut vain aikaiseksi kirjoittaa tänne.
Kirjan alussa Nora vaikuttaa olevan todellakin miehensä tossun alla. Minua ärsyttää Noran puolesta kun Torvald nimittelee häntä pikku tuhlariksi ja veitikaksi eikä anna Noran törsätä rahoja. Noran pitää syödä karkkinsakin piilossa, jotta Torvald ei vaan huomaa häntä.

Pitääpä lukea kirja loppuun ja tulla kirjoittelemaan tänne kohta uudestaan.

Lue lisää

Nytpä on kirja luettu ja pitäisi vielä kaksi kertaa käydä kirjoittelemassa tänne.
Yllätyin muiden ryhmäläisteni tavoin siitä, miten kirja loppui. Luulin, että Nora ja Torvald sopisivat keskenään ja jatkaisivat onnellista perhe-elämää.
Täytyy sanoa, että Nora oli todella rohkea nainen, kun hän uskalsi uhmata miehiä vastaan ja toteuttaa aikomuksensa.
Kirjaa lukiessa tuntui ihmeelliseltä ajatella, millaista olisi, jos nykyäänkin naiset saisivat toimia miehen vain miehen luvalla.Esimerkiksi kirjassahan Nora ei saisi lähteä talosta, koska Tolvard ei anna siihen lupaa.

Sivun 28 Noran repliikki kuvaa mielestäni hyvin naisen asemaan kirjassa:"Luulisinpa, että minulla sentään on hiukan vaikutusvaltaa. Sillä vaikka onkin nainen --".

vierivä1 kirjoitti:

Nytpä on kirja luettu ja pitäisi vielä kaksi kertaa käydä kirjoittelemassa tänne.
Yllätyin muiden ryhmäläisteni tavoin siitä, miten kirja loppui. Luulin, että Nora ja Torvald sopisivat keskenään ja jatkaisivat onnellista perhe-elämää.
Täytyy sanoa, että Nora oli todella rohkea nainen, kun hän uskalsi uhmata miehiä vastaan ja toteuttaa aikomuksensa.
Kirjaa lukiessa tuntui ihmeelliseltä ajatella, millaista olisi, jos nykyäänkin naiset saisivat toimia miehen vain miehen luvalla.Esimerkiksi kirjassahan Nora ei saisi lähteä talosta, koska Tolvard ei anna siihen lupaa.

Sivun 28 Noran repliikki kuvaa mielestäni hyvin naisen asemaan kirjassa:"Luulisinpa, että minulla sentään on hiukan vaikutusvaltaa. Sillä vaikka onkin nainen --".

Lue lisää

Pitäisi vielä keksiä jotakin kirjoitettavaa tänne.
Kuten aikaisemmissa viestissä jo kerroin, ihailen Noraa ja hänen rohkeuttaan. Hän varmasti eroaa muista 1800-luvun naisista, jotka ns. alistuivat miehen tossun alle.
Nukkekoti oli mielenkiintoista luettavaa, sillä en ole aiemmin lukenut näytelmäkirjallisuutta. Se oli myös juuri sopivan mittainen näytelmäksi ja olisi joskus hauskaa nähdä se oikeana näytelmänä.

Mielestäni Nukkekoti on todella paljon helppolukuisempi kuin seitsenmän veljestä. Kirjan monet henkilöt salaavat toisiltaan jotain, ja oli mielenkiintoista lukea, miten henkilöt selvittivät ne.

viekas 2 kirjoitti:

Mielestäni Nukkekoti on todella paljon helppolukuisempi kuin seitsenmän veljestä. Kirjan monet henkilöt salaavat toisiltaan jotain, ja oli mielenkiintoista lukea, miten henkilöt selvittivät ne.

Lue lisää

Niin. Ei ole minulle mielenkiintoisin lukukokemus tämä Nukkekoti, mutta kuitenkin tätä lukee. Olisikohan lopussa jokin juonen käänne. Täyytyypä lukea eteenpäin.

Viekas 3 kirjoitti:

Niin. Ei ole minulle mielenkiintoisin lukukokemus tämä Nukkekoti, mutta kuitenkin tätä lukee. Olisikohan lopussa jokin juonen käänne. Täyytyypä lukea eteenpäin.

Tulihan se kirja luettua loppuun. Minusta loppu oli surullinen ja varmaan vielä surullisemmalta se olisi tuntunut, jos tämä olisi näytelty.