Selasin Otavan uuden evankelisluterilaisen oman uskonnon oppikirjoja peruskoulun 7.-9. luokille ja 3.-5. luokille. Yläluokkien kirjojen tekstissä ei ole halaistua sanaa uskonnottomista ja ateisteista. Yläluokkien kirjassa oli sentään taulukko, jonka mukaan maailmassa olisi uskonnottomia noin 15 prosenttia. No, eihän se tee kuin noin miljardi ihmistä. Mitään lisätietoa tai kommenttia heidän olemassaolostaan ei ollut.
Alaluokkienkaan kirjoissa ei ole mitään uskonnottomista ja ateisteista. Tosin 4. luokan kirjassa oli sentään maininta, että jotkut oppilaat ovat muiden uskontojen tunneilla ja jotkut elämänkatsomustiedossa. Jälkimmäiseen ei ollut kuitenkaan mitään selitystä, keitä ne ovat siellä ET:ssä ja millä perusteella.
Voidaan siis todeta, että uskonnon opetuksessa vaietaan kuoliaaksi eli nihiloidaan uskonnottomuus katsomuksellisena vaihtoehtona. Sen sijan ns. muista uskonnoista on sentään pätkiä tekstiä ja kuviakin melko paljon. Kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia on kuitenkin noin 15 prosenttia suomalaisista.
Suvaitsevaisuuskasvatuksen näkökulmasta tuo uskonnonopetuksen sisältämä tiedollinen aukko maamme ja maailman ihmisten katsomusmaailmasta kerrottaessa on oikeastaan skandaalimainen laiminlyönti monikulttuurisuuden nimiin vannovassa yhteiskunnassamme. Mikä voi selittää tuota?
Voisiko kysymys olla yhä pyrkimyksistä luterilaiseen hegemoniaan, ns. ehkäisevän lähetystyön tekemisestä? Silloin kysymys olisi suomeksi sanottuna aivopesusta ja indoktrinaatiosta, joka on kaukana ns. tiedon jakamisesta. Uskonnon opetustahan paradoksaalisesti perustellaan tiedon jakamisella.
Oli kuinka oli asian syiden kanssa, kysymys on olennaisen tiedon pimittämisestä, mitä tulee ihmisten elämän- ja maailmankatsomuksiin, arvoihin, etiikkaan ja moraaliin sekä tapakulttuuriin.
Olisiko uskonnottomilla ihmisillä joitain vastauksia niihin kysymyksiin, joihin uskonnoilla on uskonnollisia vastauksia? Onko uskonnottomilla eettisiä periaatteita? Miten ihmiset elävät ja tulevat toimeen ilman uskontoa? Miten lapsi saa nimensä, mitä ovat Prometheus-leirit, miten uskonnottomat menevät naimisiin, millaiset ovat siviilihautajaiset?
Herää kysymys, missä ja miten kirkkoon kuuluville lapsille opetetaan tällaisista asioista? Ilmeisesti ei missään.
Alaluokkienkaan kirjoissa ei ole mitään uskonnottomista ja ateisteista. Tosin 4. luokan kirjassa oli sentään maininta, että jotkut oppilaat ovat muiden uskontojen tunneilla ja jotkut elämänkatsomustiedossa. Jälkimmäiseen ei ollut kuitenkaan mitään selitystä, keitä ne ovat siellä ET:ssä ja millä perusteella.
Voidaan siis todeta, että uskonnon opetuksessa vaietaan kuoliaaksi eli nihiloidaan uskonnottomuus katsomuksellisena vaihtoehtona. Sen sijan ns. muista uskonnoista on sentään pätkiä tekstiä ja kuviakin melko paljon. Kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia on kuitenkin noin 15 prosenttia suomalaisista.
Suvaitsevaisuuskasvatuksen näkökulmasta tuo uskonnonopetuksen sisältämä tiedollinen aukko maamme ja maailman ihmisten katsomusmaailmasta kerrottaessa on oikeastaan skandaalimainen laiminlyönti monikulttuurisuuden nimiin vannovassa yhteiskunnassamme. Mikä voi selittää tuota?
Voisiko kysymys olla yhä pyrkimyksistä luterilaiseen hegemoniaan, ns. ehkäisevän lähetystyön tekemisestä? Silloin kysymys olisi suomeksi sanottuna aivopesusta ja indoktrinaatiosta, joka on kaukana ns. tiedon jakamisesta. Uskonnon opetustahan paradoksaalisesti perustellaan tiedon jakamisella.
Oli kuinka oli asian syiden kanssa, kysymys on olennaisen tiedon pimittämisestä, mitä tulee ihmisten elämän- ja maailmankatsomuksiin, arvoihin, etiikkaan ja moraaliin sekä tapakulttuuriin.
Olisiko uskonnottomilla ihmisillä joitain vastauksia niihin kysymyksiin, joihin uskonnoilla on uskonnollisia vastauksia? Onko uskonnottomilla eettisiä periaatteita? Miten ihmiset elävät ja tulevat toimeen ilman uskontoa? Miten lapsi saa nimensä, mitä ovat Prometheus-leirit, miten uskonnottomat menevät naimisiin, millaiset ovat siviilihautajaiset?
Herää kysymys, missä ja miten kirkkoon kuuluville lapsille opetetaan tällaisista asioista? Ilmeisesti ei missään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Selasin matematiikan kirjoja. Lukion kirjoissakaan ei mainittu halaistua sanaa siitä, miten pärjäisi ilman matematiikkaa. Miten ihmiset selviävät joissakin maissa ilman matematiikkaa?? Kuinka matematiikkaa osaamattomia voidaan näin ylenkatsoa?
Jatkoin seikkailuani. Ahaa- pakkoruotsin kirja!!! Ei halaistua sanaa (edes ruotsiksi) siitä, mitä kieltä Egyptissä puhutaan. Kyllä on sisäpiirijuttuja ja pieni maailma.
Ole tässä sitten laajasti si(c)vistynyt!
peräti 11 vuosiviikkotuntia käytetään peruskoulun aikana katsomusaineiden opetukseen.. kyllä siinä ajassa pitäisi ehtiä kertoa hieman myös maassamme elävän suuren katsomuksellisen ryhmittymän, uskonnottomien olemassaolosta ja tilanteesta..
pidetäänhän suurta huolenpitoa siitäkin, että elämänkatsomustiedon eli ET:n opetuksessa varmasti kerrotaan myös kristinuskon peruteista..
Toki ET:ssä voidaan ja pitääkin kertoa kristinuskosta ja musitakin uskonnoista, mutta vstavuoroisesti uskonnon opetuksessa pitäisi kertoa myös paitsi muista uskonnoista myös uskonnottomista
Uskonnottomilla ei ole reikää pässään,
emme ole vajaita vaan vapaita..,
Paljon on vielä sarkaa, että saadaan samaan asemaan. Aloituspuheenvuoro oli minusta ihan asiaa. Meilläkin piti ihan rehtorin vaihtua, että saatiin kouluun edes ET-opetusta. Niin tiukassa istuvat vanhat käsitykset.
Pikku hiljaa aineen arvostus on saamassa sille kuuluvan aseman eikä siinä käyviä oppilaita katsota jotenkin poikkeaviksi. Olisin valmis sanomaan itsestäni, että elän moraalisemmin kuin moni tapakristitty ja kirkkouskovainen. Niin tarkkaan on pitänyt miettiä katsomuksensa ja opiskella suunnattomasti erilaisia ajatustapoja. Avara mieli ja suvaitsevaisuus uupuu monilta uskonnon opetusta kiihkeästi puolustavilta..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000025772611&view_mode=flat_threaded
Pitikö lukea kaikki linkit???
Olisiko sulla ollut joku oma ajatuskin kukaties...
Katsos, meidän tätä palstaa lukevien on PIKKUSEN VAIKEETA tehdä kirjoille yhtään mitään.
Tutustu kunnan OPS.iin! Sen mukaan koulua pidetään, ei oppikirjojen.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet on laaja, ohjaava asiakirja (www.oph.fi ja http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627).
Niin oppikirjat kuin kuntien opsit laaditaan sen pohjalta.
Ongelmana tässä asissa ei ole ensi sijassa kustantajat, vaan tuo opsin perusteet. Kuitenkin perusteissa toisalta on sen tapaisia mainintoja, että kirjoissa olisi voitu edes hieman käsitellä myös uskonnottomuutta. Kirjat ovat siis paavillisempia kuin valtio-paavi itse, mutta perusvika on valtion hyväksymässä opetussuunnitelman perusteissa.
OPS evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen suhteen:
VUOSILUOKAT 1−5
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä
• tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
• tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin
• ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden
• tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin
• oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista.
Hmm.. siellähän se kuitenkin sanottiin, "tutustua muihin---ympäröiviin uskonnollisiin ja EI-USKONNOLLISIIN KATSOMUKSIIN"
Eli opetussuunnitelmassa tämä sanotaan, kaipa silloin jotain tietoa asiasta pitäisi antaa välillä eka-viides luokka. Vaan tuleeko vasta viidennellä?