Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kuoleman jokeen

    On minut kuiluun heitetty.
    Ikuiseen suruun ja epätoivoon.
    Joka päivä yksin itken
    Kuilussani, huudan apua.
    Mutta kukaan ei auta.

    Miksi ketään kiinnostaisi?
    Ei tuskani keneenkään
    Muuhun satu.
    Miksi ketään auttaisi?
    Mitä se muita hyödyttäisi.

    Pimeyden varjoon piiloudun
    Ihmisten naurulta.

    Nykyään kasvoni ovat niin elottomat,
    Ei hymyä kasvoillani koskaan nähdä voi.
    Talviyössä kävelen yksin järven rantaan.
    Mihin jäi se onni joka oli joskus minulla?
    Mihin jäivät ne ihmiset, jotka saivat
    Minut hymyilemään?

    Olen aivan kuin toinen ihminen.
    Jo pari vuotta olen rimpuillut
    Tässä epätoivossa.
    Ja nyt annoin periksi...

    Hukuttaudun kuoleman jokeen,
    Joka minut uneen peittelee,
    Murheeni minusta irroittaa..
    Jotta saisin levätä rauhassa...
    2214
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    runo kertoi elämästäsi, kukaan ei voi ymmärtää sinua paremmin kuin minä. Lue runoni nimellä orvokki85- mielipiteitä... Haluan tietää ajatteletko samoin kuin minä joku vuosi sitten...

    Äänestä

    • Runo kertoo minun tämänhetkisestä elämäntilaanteestani. Luin ne sinun runosi ja jotkut
      kohdat kuvaavat minun tunteitani todella hyvin.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Pimeydessä kulkija kirjoitti:

    On minut kuiluun heitetty.
    Ikuiseen suruun ja epätoivoon.
    Joka päivä yksin itken
    Kuilussani, huudan apua.
    Mutta kukaan ei auta.

    Miksi ketään kiinnostaisi?
    Ei tuskani keneenkään
    Muuhun satu.
    Miksi ketään auttaisi?
    Mitä se muita hyödyttäisi.

    Pimeyden varjoon piiloudun
    Ihmisten naurulta.

    Nykyään kasvoni ovat niin elottomat,
    Ei hymyä kasvoillani koskaan nähdä voi.
    Talviyössä kävelen yksin järven rantaan.
    Mihin jäi se onni joka oli joskus minulla?
    Mihin jäivät ne ihmiset, jotka saivat
    Minut hymyilemään?

    Olen aivan kuin toinen ihminen.
    Jo pari vuotta olen rimpuillut
    Tässä epätoivossa.
    Ja nyt annoin periksi...

    Hukuttaudun kuoleman jokeen,
    Joka minut uneen peittelee,
    Murheeni minusta irroittaa..
    Jotta saisin levätä rauhassa...

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu