häiriintyneitä

Minun kokemukseni oli se, että luokalle tuli runsaasti sellaisia lapsia, jotka olisivat normaalikoulussa joutuneet tarkkailulokalle. Kun vanhemmille oli selvinnyt, että heidän ihana lapsukaisensa joutuu tarkkikselle, niin äkkiä etsittiin vaihtoehtoa, ja tällöin tuli steinerkoulu mukaan kuvioihin. Steinerissa tarkkailuluokkaa ei ollut, vaikka sellaiselle olisi ollut käyttöä vähintään yhtä paljon, kuin peruskoulussa. Nämä häirikköoppilaat pilasivat ja sabotoivat tunteja parhaansa mukaan. Meininki oli suoraan kuin tarkkailuluokalta, sillä erolla, että opettaja ei edes yrittänyt saada lapsia kuriin. Tilannetta pahensi se, että opettajalla ei ollut pedagokisia valmiuksia edes normaalien lasten opettamiseen. Hän oli kyllä antroposofi, mutta ei kasvattaja. Lisäksi opettajan yleistieto oli kehnolla tolalla, sillä hän oli käynyt vain steinerilaisten lähetysopiston, eli Snellman -korkeakoulun. Luokka oli kaoottinen, ja luokkahengestä ei voinut puhuakkaan. Kiusaaminen oli näkyvää ja opettajien tiedossa. Siihen ei puututtu, sillä steinerin oppien mukaan vanhojen sielujen edellisistä elämistä johtuviin kaunoihin ei tule puuttua. Oppilaista moni on kokenut surullisen kohtalon, ja kokemani perusteella voin sanoa, että vanhemmille markkinoitiin aivan jotain muuta, kuin mitä todellisuus on. Pettyneitä vanhempia, ja ahdistuneita lapsia oli, ja moni kantaa synkkiä muistoja sisällään. Oma tapani käsitellä kokemaani on kirjoittaa siitä. Toivon että kirjoitukseni voisi toimia myös varoituksena niille vanhemmille, jotka pahaa-aavistamattomana harkitsevat lapselleen vaihtoehtoista koulua.

Siten, että "tuutista" tulee lopulta näistä yhteiskunnan hyljesimistä "adhdistä" ja muista vastaavista itsestään käsin oivaltavia nuoria eikä opetettuja koir.. ..nuoria.

No, leikki leikkinä... Kävin koulun,viihdyin hyvin, sain hyvät valmiudet elämään "aspergeriydestäni" huolimatta ja olen myös hyvässä työpaikassa juristina... Olin kyllä kahden vaiheilla ryhtyä itse koulun opettajaksi tai sitten taidemaalariksi. Ehkä vielä joskus...