Osaako joku sanoa minkälaisia satoja mahdollista saada jos käyttää typpeen vaan 80 kiloa hehtaarille? Maat hiesusavimaita
Typenkäytön vähentäminen
typpi?
5922
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mallasohrasta, lajikeet jalostettu käyttämään niukan typen sadonmuodostukseen.
Vehnästä ei taida tuolla typpitasolla juuri 3000 kg enempää irrota, eikä varsinkaan myllyvehnää.
Kauraa 3-4 tonnia, samoin rehuohraa.
Mikäli potentiaalista satoa rajaa ravinteet tai peräti sato ottaa enemmän ravinteita maasta kuin mitä sinne on annettu, kutsutaan tilannetta ryöstöviljelyksi. Nykyisin typpi-ja fosforirajat jo liiaksi rajoittavat satotasoa ja sadon laatua. Jotain energiaviljaa noilla tasoilla voi saada, mutta sitäkin vähän. Savimailla on kyseisellä lannoitetasolla jo kysymyksessä näennäisviljely.
Tuota kutsutaan ekonomiviljelyksi, ehkä mielestä myös ekoviljelyksi. Vai eikö ole parempi jos ravinteita on käytössä niukasti tai hieman liian vähän? Siitä tykkää kukkaro sekä ympäristö.
Jos kasvi käyttää maan raviteita niin eikös se ole säästöä vain lannoitekustannuksissa. Mun puolesta sais ryöstää sieltä maasta niin paljon raviteita ettei tarvis ostaa ollenkaan apulantaa.
Kauralla ei vaikuta sitä eikä tätä sadon laatuun. Vehnästä en tiedä.
Vaan jos siellä maassa ei ole ravinteita. Typpisalkun mittausten mukaan ei typpeä ollut nimeksikään mikä olikin odotettavissa oleva tulos. Lannoittamatta jättäminen ei tällöin ole säästöä vaan siinä menee muutkin panokset hukkaan.