Kaipaisin vinkkejä kuinka hienotunteisesti saisin mieheni kotitilaa muutettua edes vähän myös omaksi kodikseni.
Mieheni viljelee virkatyönsä ohessa kotitilaansa, ja on virallisesti kirjoilla siellä. Tilalla asuvat myös hänen vanhempansa. Mieheni omistaa tilan puoleksi isänsä kanssa. Yhdessä asumme kaupungissa, missä siis myös miehen virkatyö.
Koen ongelmaksi, että tilalla käydessämme olen appivanhemmilla vieraana. Talo on iso, tilaa riittäisi myös meille, mutta appivanhemmat ovat jotenkin onnistuneet levittämään tekemisiään jokaiseen huoneeseen tyyliin, täällä anoppi katsoo tv:tä, tuolla hän tekee käsitöitä, tuolla appi nukkuu päiväunensa... Meillä ei esim. ole omaa huonetta, vaan meille osoitetaan jokin huone tapauskohtaisesti.
Haluaisin, että meillä olisi talosta ainakin pari huonetta omassa käytössä, mutta kuinka ottaa asia kauniisti esille? Mies ei koe oman tilan puutetta ongelmaksi, hän on tilalla kotonaan, mutta minua asia häiritsee.
Mieheni viljelee virkatyönsä ohessa kotitilaansa, ja on virallisesti kirjoilla siellä. Tilalla asuvat myös hänen vanhempansa. Mieheni omistaa tilan puoleksi isänsä kanssa. Yhdessä asumme kaupungissa, missä siis myös miehen virkatyö.
Koen ongelmaksi, että tilalla käydessämme olen appivanhemmilla vieraana. Talo on iso, tilaa riittäisi myös meille, mutta appivanhemmat ovat jotenkin onnistuneet levittämään tekemisiään jokaiseen huoneeseen tyyliin, täällä anoppi katsoo tv:tä, tuolla hän tekee käsitöitä, tuolla appi nukkuu päiväunensa... Meillä ei esim. ole omaa huonetta, vaan meille osoitetaan jokin huone tapauskohtaisesti.
Haluaisin, että meillä olisi talosta ainakin pari huonetta omassa käytössä, mutta kuinka ottaa asia kauniisti esille? Mies ei koe oman tilan puutetta ongelmaksi, hän on tilalla kotonaan, mutta minua asia häiritsee.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jotakin tiedän minäkin.Vaikka talo oli virallisesti mieheni,anoppi ja appi hallitsivat alakerran huoneita ja me olimme lasten kanssa yhdessä vinnihuoneessa.-Aina sai tuntea olevansa liika,eikä omaa elämää ollut.Mutta onpa tuota sitten ehtinyt olla ihan omissaankin.-Miniäeh-
dokkaat häipyvät pojaltamme yksi toisensa perään,vaikka on oma mökkikin.-On tylsää,kun
pitäisi ajaa parikymmentä kilometriä töihin -ja illan bailupaikat taas ovat muualla...
Minä en häipynyt, mutta en viihdy tilalla kovinkaan hyvin. Aika usein kuitenkin menen (vielä) mukaan, kun miehelläni on siellä tekemistä. Pelkään vain, että käynnit harvenevat mikäli asiaan ei tule muutosta.
Miksi pitäisi muuttaa? Eihän se edes ole sinun koti!
Se on mieheni virallinen koti. Ja ajattelisin, että voisin viihtyä siellä paremmin, jos se tuntuisi kodilta minustakin.
jotakin osaa asunnosta omaksi kodiksenne. Omia huonekaluja jne. Kyllä siellä voisi aivan hyvin näkyä, että siellä asuu kaksi eri perhettä. Luulisin, että myös vanhempi väki olisi hyvin ylpeä siitä.
Jonkin huoneen verran-jos niitä huoneita kerran on niin runsaasti.-Ottakaa edes yksi huone,jonka sisustatte itse.
Pelottaa vaan vanhan parin reaktio jos "heidän" kotia rupeaa muuttelemaan, siksi etsinkin täältä vanhemmankin väen mielipiteitä. Kuinka asia kannattaisi esittää, järkyttääkö nuoremman emännän muutostoiveet vanhemman mielialoja perustuksiaan myöten yms.
Mutta kun olen kuullut sellaisenkin tarinan,että joku nuori emäntä oli kaatanut vanhanemännän leivänjuuren vessanpytystä alas...Ei ollut saanut paistaa enää leipiä entisessä kotitalossaan...
ps.mutta kun hankit lapsia,sitoudu sitten myös sukuusi,jo lastenkin takia.Irrallisia ja revittyjä lapsi on ihan liian paljon.
edetä, niin suunittele ehdotuksesi ensin miehesi kanssa. Hän voisi sitten viedä asiaa eteenpäin isänsä kautta, johon hänellä on ilmeisesti hyvät välit. Näin et rasittaisi turhaan välejäsi anoppiin.
Mieheni hankki juuri uusia toimistokalusteita tilalle ja anoppi keksi, että huonehan olisi hyvä maalata ennen uusien kalusteiden asennusta. Hyvä idea sinänsä, mutta anoppi valitsi heti työhuoneeseen värikartasta myös sopivat värit.., vaaleanpunaista, jota mieheni inhoaa.
Kyllä taitaa olla mahdottomuus yrittää tunkea hänen sisustusreviirillensä...
Paras tähän asti. Taitavasti, taitavasti...anoppi luulee itse keksineensä miniälle sopivat systeemit.
Mutta nyt saan itkeä,kun lähti pikkulasten kanssa.-Ne ovat lainaa niin miniät,kuin mummotettavatkin.-Samoin kuin lapsetkin.Nauttikaamme niistä ajoissa.
miehesi kanssa asian, oman mielipiteesi. Me miehet ollaan kyllä aika junkkareita, ei huomata kotinurkissamme mitään ihmeellistä, mutta kun vaimo meilläkin esittää asioita, niin jotain on saatu aikaankin (vaikka olenkin ensin vähän vierastanut ehdotusta). Siitä olen lähtenyt, että meidän kotihan tämä on ja voimme tehdä omia juttujamme vaimoni kanssa.
Rohkeasti vaan esittämään ensin miehelle ja yhdessä lähdette hakemaan muutosta!
Kyseessä on mieheni koti, kyllä minunkin käden jäljen pitäisi voida siellä havaita.
Mies on tietysti niin tottunut äitinsä pitämään järjestykseen, mutta enhän minä koko taloa haluaisikaan muuttaa, vain pari huonetta meille itselle.