Täällä on kolme kisulia, jotka ovat kaikki vähän nirsoja. Mut tää pahin katti (leikattu uros) ei suostu oikein syömään kuin raksuja. Märkäruoka ei kelpaa minkäänmerkkinen. Jauhelihaa syö JOSKUS ja tonnikala(kissan) kelpaa. Muut lihat ei sitten käykään. Toisetkin 2 kattia ei kauheesti huoli kuiva- ja märkäruuan lisäksi kuin jauhelihaa ja tonnikalaa, joskus ehkä kanaa. On kokeiltu erilaisia kaloja (seiti) sun muita, mutta yleensä jää syömättä. Katkaravut kelpais kaikille, mutta on vähän liian kalliita. Nirsoimmalla katilla on sekin ongelma, et usein kun se syö niitä raksuja, se oksentaa sen jälkeen ne raksut ulos (kissa on terve). En tiedä, syökö se niitä sitten liikaa vai mikä on, aina ei oksenna kuitenkaan. Mutta siis: vinkkejä kaipailisin, että miten saada nirso kissa laajentamaan ruokavaliotaan?
Kiitos jo etukäteen!
Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aikoinaan nuorempana kun sisäelimet olivat vielä teurasjätettä, niin munuaiset, sydän ja keuhkot olivat kissan suurinta herkkua. Keuhkot ehkä paras suosikki. Siitä en tiedä, mikä nykyään on saatavuus kuseisille elimille.
Oli muuten iso ja terve kissa. Turkkikin kuin parasta kärpännahkaa.
juuri sisäelimiä mielellään, porsaan munuaista,naudan munuainen erityisen herkkua, porsaan kinkkusuikaleita, haukifilettä, pakasteseitä, myös purkkiruokaa välillä sekä muroja..juomaksi kelpaa jonkin aikaa kupissa "seissyt" kevytkerma" sekä vesi. Myös hirvenliha on erityistä herkkua jota saa vaan erittäin harvoin sukulaisilta...kissani on 10.v leikattu kolli joka tuli minulle 2,5 vuotiaana kissojen löytykodista.Painaa 6 kg.
Minun abessinialaispoikani Eemeli oli hemmetin nirso pari ekaa kuukautta. Maistui vai tietynlainen mureke, yksi ainoa merkki. No, nyt kun on pari kuukautta mennyt niin menee sekin ruoka mikä ei aiemmin kelvannut: kastikeruoka, mureke, pate, possusuikale - jopa cheddar-sulatejuusto, nakit ja perunasalaatti! En tiedä mikä syynä ruokahalun paranemiseen. Syötän muutaman kerran viikossa vitamiinigeeliä, jonka pitäisi parantaa ruokahalua. Toisaalta luulen, että syy parempaan ruokahaluun on pennun kotiutuminen. Eli voi paremmin ja syökin paremmin.
Pennulla oli alkuunsa ikäviä vaivoja: silmätulehdusta, flunssaa, aivastelua, ummetusta. Joten syömättömyys saattoi tietysti johtua siitäkin. Ohjeeni on kuitenkin ottaa rennosti: ei kissa nälkään kuole parissa päivässä jos tarjolla on tuoretta ruokaa. Näin neuvoi kasvattajakin, ja harvinaisen fiksu neuvo. Kissahan syö loppujen lopuksi sitä mitä omistaja syöttää. Esim. minulla ei olisi varaa ruokkia eläinkaupan valmispateilla joka päivä, joten annan lihaa, ja osan aterioista valmisruoalla.