Onko kukaan tehnyt runkoa esim. 17,5 tai 19 cm. tai muunlevyisestä, jolloin ei tarvi panna ristikkäiskoolausta 2x2:sta? ja mitä panitte eristeeksi ja tuulensuojaeristeeksi?
Seinärunko yhdestä tavarasta?
onnistuisko?
163751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
tuo 175mm sentään on sahatavaramitta, 190 sen sijaan ei ole, ristikoolaus muuten tukee sitä rakennetta, oikein keleesti---
yksirunkoisia taloja.
Ja se vaakakoolaus ei tue mitään, levyt pitää olla jäykistämässä. Mutta sähköputkille se on hyvä tila varsinkin jos muovi on vaakakoolauksen alla kuten Kastelissa.
tullu muutama rakennettua, talo nimittäin, ja se kakkos kakkonen kyllä kummasti tukee, ja jäykistää rakenteen, mutta kaippa sitten tiedät enemmän..
kiloakaan vaakakoolaukselle jäykistystä.
Koeta vaikka jäykistää vaakarimoilla rakennustelineitä, ei varmasti onnistu.
niin jo alkaa tukemaan.
Vaakajuoksut kyllä tukevat pystyrunkoa (nurjahdusta vastaan) mutta eivät jäykistä runkoa. Rakennesuunnittelija ratkaisee tämän ongelman.
ilman ristikoolausta.
Esim. 50x175 runko vaatii tuulensuojaksi 25 mm paksun puukuituisen tuulensuojalevyn riittävän lämmöneristävyyden saamiseksi tai tuulensuojavillan. Rungon eristäminen kannattaa tehdä vaikka 100 mm paksulla ja 75 mm paksulla levyllä, jolloin villat on helpompi asentaa ja kerrosten saumat saa limitettyä.
Itse tekisin puurunkoiseen taloon seuraavanlaisen seinärakenteen: Ulkoverhous, tuuletusväli (tarvittaessa ristikkäin), 50 mm paksu tuulensuojavilla, 50x100 mm runko ja eriste, höyrynsulkumuovi, 50x50 mm ristikkäinkoolaus ja lopuksi sisäverhouslevy.
Perusteluna rakeenteelle, 50 mm lähes kylmäsillaton kerros (koolausvälikkeet), 50x100 runkotolppa helpompi saada hyvälaatuista tavaraa, ei siis ole niin helposti kiero, höyrynsulku jää ehjäksi, ainoastaan ristikoolauksen naulat ja nitojan niitit lävistää ja kaikki sähkövedot sekä rasiat jää muovin sisäpuolelle.
...tehdään juuri noin - yksirunkoisena.
Yksirunkoinen taitaa rakennusliikepuolella olla se kaikkein käytetyin tapa, eikä talopakettipuolellakaan ristirunkoinen ole ainoa käytetty tapa - vaikkakin varsin "paljon mainostettu".
Edullisin tapa toteuttaa ulkseinän lämmöneristävyysvatimukset on käyttää 170 mm runkoa ja molemmin puolin kipsilevyä (ulkpuolella tietysti tuulensuojalaatua).
puurunko villoineen seinän lämmöneritysvaatimusta U-arvo 0,25.
...mukaan täyttää vaatimukset - ja niin paljon niitä tehdään, että joku muukin on laskelmissaan päätynyt samaan tulokseen.
,no lasketaan ja sano missä menee väärin.
Tuulensuojakipsilevy 9 mm
0,009 m / 0,21 W/mK = 0,0428
Eriste 170mm
0,17 m / 0,041 W/mK = 4,146
eristeen prosenttuaalinen osuus normaalisti yhden neliön alueella 80% kun runkotolppajako K600 eli kun lasketaan rungon heikentävä vaikutus eristävyyteen.
0,8 x 4,146 = 3,3168
Runkotolpan osuus neliön alueella 20%
0,17 m / 0,12 W/mK = 1,4166
0,2 x 1,4166 = 0,2833
Höyrynsulkumuovin lämmönvastusta ei äkkiseltään löytynyt, mutta se on lopulta aika olematon.
Sisäpuolen kipsilevy 13 mm
0,013 m / 0,21 W/mK = 0,0619
Lasketaan kaikki yhteen ja lisätään vielä sisä- ja ulkopinnan pintavastukset yhteensä 0,17 eli
0,0428 + 3,3168 + 0,2833 + 0,0619 + 0,17 = 3,8748
tästä otetaan kokonaisvastuksen käänteisluku eli todellinen U-arvo 1 / 3,8748 = 0,2580 W/m2K
eli U-arvo vaatimus ei kyseisellä rakenteella täyty koska sen täytyisi olla pienempi kuin 0,25
Eristevalmistajat ovat keksineet parantaa villan lambda-arvoa ja sille ilmoitetaan alle 0,04 arvoja. Lmbda deglared voi olla esim 0,036. Käytännössä villa ei ole parantunut mutta mittaustuloksilla on saatu kikkailtua juuri sen verran marginaalia että grynderit voivat rakentaa 175mm rungolla juuri rimaa hipovan ratkaisun.
Tuo rounon mainitsema rakenne on ok kun ulkopuolella on runkoleijona. Tällaista rakennetta käytetään joissakin elementtitaloissakin.
villan Lambdalle ilmoitetaan useita arvoja, mutta laskennassa kuuluisi käyttää normaalista lambdan arvoa eikä tuota declared arvoa.
Pitää paikkaansa, että 25 mm puukuituista tuulensuojarunkolevyä käyttämällä rakenne täyttää määräykset ja sellainen rakenne on tosiaan monella talotehtaallakin käytössä.
Mutta jos tarkkoja ollaan niin tuolla tuulensuojakipsilevyn ja villan normaalisella lämmönjohtavuudella arvo ei täyty, mutta mikä on sitten niiden ero käytänössä, varmaan marginaalisen pieni.
...laskettavaksi:
* rungon osuudeksi 8 % (umpiseinän kohdalla)
* lambda declared 0,037 (kahden tiiviin pinnan välissä)
Silloin 175 mm pelittää.
Itse en noin tiukalle venyttelis, mutta sattumalta on viimeaikoina ollut paljon pääkaupunkiseudun isojen rakennusliikkeiden rivarikohteita pöydänkulmalla - ja niissä tuo rakenne on likimain "vakio"
Rakenna niin että eristepaksuus mineraalivillalla on vähintäin ulkoseinissä 250 mm ja yläpohjassa 450 mm.Energian hinta on tulevaisuudessa sellainen, että tämäkin saattaa olla liian vähän.
Luuletko että rivitalo-osakkeen ostajaa kiinnostaa yhtään kuinka paksut eristeet talossa on. Jos kiinnostaakin niin ei varmasti latiakaan enämpää suostu maksamaan tuollaisesta hienoudesta. Kannattaako siis rakentaja uhrata rahojaan hyvänteleväisyyteen. Kannattaa mieluummin sijoittaa mukavan värisiin keittiökalusteisiin, niin kauppa käy paremmin.