41-vuotiaana aloin aivan yht´äkkiä tuntea itseni vanhaksi. Se tapahtui aivan silmänräpäyksessä..alkoi vaihdevuosioireet. Ajoin silloisen miesystävän tiehensä ärsyttävällä käytökselläni...aloin etsiä kumppania tälle elämän "ehtoopuolelle", ja löysinkin sellaisen. Mukavan, tasaisen ja rauhallisen miehen, jonka kanssa nautimme rauhaiseloa. Emme jaksa käydä riennoissa (baareissa ym.).Ne ajat on takanapäin.
Vielä 5 vuotta sitten oli meno päällä ja tuntuu kuin olis ollut silloin aivan eri ihminen. Ajatukset on niin paljon niistä ajoista muuttunut. Nyt ei jaksa niin paljon ajatellakaan...
Vielä 5 vuotta sitten oli meno päällä ja tuntuu kuin olis ollut silloin aivan eri ihminen. Ajatukset on niin paljon niistä ajoista muuttunut. Nyt ei jaksa niin paljon ajatellakaan...
Vastaukset 16
Vanhimmat
vastaavanlainen kokemus kun täytin 42v.
Silti ei ole yli kymmeneen vuoteen kiinnostanut baareissa pyöriskely. Katsotaan nyt, miten paljon meno voi vielä hidastua, kun ne kauhulla odotetut vaihdevuodet sitten tulevat:) Toivottavasti vasta yli 50-vuotiaana.
elämähän vasta alkaa silloin... ku jtn "oppinukkin"
haitko hormonilääkkeet?
olevasi vanha...Olen 47 enkä tippaakaan tunne olevani vanha. Käyn baareissa välillä ja risteilyllä ym.Jos vaihdevuodet vaivaa käy hyvä ihminen hakemassa hormooneja lääkäriltä.. pienempi paha kuin jatkuvat vaivat, masennus ja kärttyily..
Elämällä vielä paljon annettavaa.. ;) iloisella mielellä mukavampi porskuttaa..
Omalta kohdalta innostun kaikesta uudesta. Vaikka en jaksa mennä tanssiravintolaan, niin ulkomaan matkoilla jaksan liikkua todella paljon niin päivällä kuin yöllä.
Kysymys on lähinnä siitä, että uusissa paikoissa koen jotakin uutta. Miksi menisin tanssipaikkaan kuuntelemaan fraaseja, käytkö täällä usein tai yleensäkän tutustumaan ihmisiin, jotka eivät jaksa kiinnostaa?
Mutta jos joku ehdottaa uutta harrastusta tai tutustumista uuteen paikkaan, en kieltäydy.
Vauhtini ei ole hiipunut iän mukana, mutta kohdistan sen eri tavalla. Pidän myös huolen siitä, että liikun riittävästi, syön ja nukun hyvin.
Tottahan se on ihminen on juuri sen ikäinen miksi itsensä tuntee,sinä tunnet itsesi vanhaksi.Minä taas en vaikka olen sinua hieman vanhempi.
Minäkään en käy baareissa,ne ajat on olleet ja menneet.(matkustelen kyllä pajon)Nautin elämästäni:)
Nykyän nautin yhdessä olosta kumppanini kanssa,erinäisistä harrastuksista mitä meillä on yhteisiä,mutta myös erikseen harrastettavia.
Luulen sinun saaneesi nk tarpeeksi riennoista,eihän niihin ole pakko mennä.
Kotona on hyvä olla,etenkin jos seurana on rakas ihminen.
Miten sinä luokittelet vaihdevuosi oireiksi kaiken kertomasi?
Tottahan on toisille ne tulevat ennemmin toisille myöhemmin.(toisille ei koskaan)
Sinun elämässä vaan on päättynyt jakso,jota ennen elit,nyt voit nauttia tulevasta.
Älä kuitenkaan vaivu synkkyyteen,sinulla on elämää jäljellä monen monta vuotta,nauti niistä parhaaksi näkemälläsi tavalla.
Hiostuttaa, itkettää ilman syytä ym...kyllähän ne vaihdevuosivaivoiksi arveli lääkäri ja sainkin hormoonihoidon niihin. Olo on siitä tasoittunut. Vanhaksi vaan tunnen itseni...senhän kertoo peilikin. Ihmettelen ihmisiä, jotka tuntevat itsensä nuoriksi viisikymppisenäkin, sillä eihän silloin enää kaiken järjen mukaan nuoria olla.
Mutta mikäs tässä on vanhana elellä. Vauhti on hidastunut ja järki toivon mukaan kasvanut.
Nuoruus ja hullus se on mennyttä aikaa.
Nyt ehkä vähän viisaampana,mut kokemuksia rikkaampana tallustellaan näitä elämän latuja.
Tuskin muakaan peilistä katselee mikään teini,vaan aikuinen nainen,on just sellanen kun olen.
Mut oikein hyvä jos sait apua oireesi lekurilta,ei ne lääkkeet heti auta,kestää jonkuu aikaa.
Mut jos oot jo nyt huomannu olossasi kohennusta,se oon todella hyvä ja lääke ilmeisesti oikea.
Vaihtarit on niin moninaiset,eli oireita on mitä erilaisenpia .
Mä väitän vieläkin,sä et oo vanha.
Askel hidastuu,mut astele niitä askelia arvokkaasti.
Älä kompastu,se sattuu hitsiti polviin jos rypäsee.
Elä elämää just niinkuin susta hyvältä tuntuu.
Ikä sitä meille jokaiselle tulee vuosi vuodelta lisää.
Nautitaan kuitenkin elämästä,sä siellä jossain ja mä täällä:)
Menee ohi ja elämä "kirkastuu" :) Itsellä alkoi "elämä" tuos nelikymppisenä nuorimman syntymän jälkeen. Opiskelin kymmenen vuoden ajan erilaisa opintoja ja valmistuin uuteen ammattiinkin 49 vuotiaana. Viisikymppisenä opin uimaan :)) Nyt olen lähenpänä kuuttakymmentä kuin viittäkymmentä, enkä tunne itseäni ollenkaan vahaksi. Siitä taitaa pitää huolen murkkuikäinen tyttö. Nenu pystyyn ja hymyä huuleen "tämäkin aika kuuluu elämään".
Poikkesin täs kurkkaamaan mitäpä tänne kuuluu :))
ikäänsä.
Voihan sitä alkaa heti synnyttyään miettimään ikäänsä.
Se kun kokoajan lisääntyy miettimättäkin.
Hymyä huuleen, ja hauskaa Wappua!
Silloin tunnen itseni aika vanhaksi, kun olen lapsenlapsen kanssa mummoilemassa. Toisaalta, bailaan baareissa siinä kuin ennenkin ja tunnen itseni nuoreksi.
Tunnen itseni nuoreksi kun käyn hoidoissa 70-vuotiaiden seassa. Tunnen itseni vanhaksi kun tulen sieltä kotiin ihan pökerryksissä.
Tunnen itseni vanhaksi kun juttelen tyttären kanssa. Tunnen itseni nuoreksi kun juttelen äidin kanssa.
Olen varmaan väliinputoaja.
Mitä ihmettä tässä saa oikein lukea tällaista !!!
Vaihdoin viisi vuotta sitten alaa, opisklin 4 vuotta ja nyt valmistun aivan uuteen unelma-ammattiin kun täytin 40v.
Ja elämä senkun paranee.
Oliskohan geeneissä?
Oma äitini synnytti minut kun täytti 45v.
Ja kattokaas Aira Samulinia, paljonko se nyt täyttikään just?
Oma äitini oli 36 vuotta, kun synnyin. Vielä 76-vuotiaana näyttää olevan täysi vauhti päällä. Opiskelee kieliä, käy joogaamassa, matkustelee ja tuntuu olevan koko ajan vauhdissa. Isoäitini oli 84 vuotta vanha, kun kävi vielä saunasta järvessä uimassa.
Ehkä geenien lisäksi myös asenne elämään ja ehkä saamme myös mallimme omista vanhemmista.
Huh minäkin tunsin itseni vanhaksi 40 v, mutta nyt kohta 52v en ole vanha ollenkaan. Piristynytkin olen joka tavalla ja käyn baareissa joskus, vaikka en usein. Mietin tässä nuoremman miesystävän ottamista, kun hormoonit ja kaikki hyrrää, edellinenkin oli 14 v nuorempi ja lystiä oli, kyllästyin muuten häneen ja joka viikonloppuiseen baari-elämään. Nythän vasta elämä onkin mukavaa saa olla sellainen kun on. Käy lääkärillä jos vaihdevuodet alkavat piinaamaan, syö terveellistä ruokaa, hivenaineita, ulkoile ja nauti elämästä ei sen lopusta ainakaan.
Menin eilen vapun aattona nukkumaan puoli kymmeneltä jotta jaksoin tänään herätä puoli seitsemältä lukemaan aamulehteä. Ja mitkään riennot ei kiinnosta yhtään, toivottavasti viiskymppisenä taas piristyy..