Tuolla mellakkakeskustelussa mainittiin filösofi Wittgenstein ja hänen mietteensä:
Innostuin hiukan kurkistamaan muutamia filosofisia ajatuksia, jotka hyvin sopivat meillekin:
1. Tiedän vain yhden asian, sen nimittäin, etten suinkaan ole viisas, ja juuri siinä olen teitä viisaampi.
-Sokrates
2.Filosofia on vapautuksen voimia. Se on terveen järjen tykkitulta ja uskallusta ajatella omilla aivoillaan. Se on pyrkimystä kehitellä maailmanjäsennyykseensä oma henkilökohtainen tyyli.
-Esa Saarinen : Filosofia
Innostuin hiukan kurkistamaan muutamia filosofisia ajatuksia, jotka hyvin sopivat meillekin:
1. Tiedän vain yhden asian, sen nimittäin, etten suinkaan ole viisas, ja juuri siinä olen teitä viisaampi.
-Sokrates
2.Filosofia on vapautuksen voimia. Se on terveen järjen tykkitulta ja uskallusta ajatella omilla aivoillaan. Se on pyrkimystä kehitellä maailmanjäsennyykseensä oma henkilökohtainen tyyli.
-Esa Saarinen : Filosofia
Vastaukset 19
Vanhimmat
ruonoa, jossa toistui:
"Ette ole nähneet vielä mitään!"
Kuka näki viimekertaisen 'Voimalan'?
Kyllähän hiukan kokeneempi professori sarkasmissaankin
oli enemmän realisti ja viisaampi. Mielestäni.
voisi ihan hyvin olla tuossa edellisessä ketjussa. Kumma tarve aina aloittaa uusia, viisi aloitusta taitaa nytkin olla.
Tulin ottaneeksi esille tuon tunnetun Wittgensteinin ajatuksen, mistä M.A.Numminen on tehnyt biisinkin: "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava".
Olisi houkuttelevaa päätellä lauselman tarkoittavan poliittista vaikenemisen pakkoa, mutta filosofi tarkoittaa, että on olemassa asioita, joita kieli ei kykene analysoimaan vaan on vaiettava, tai kuten iskelmässä sanotaan: sanat eivät riitä kertomaan.
Siksi onkin huolella valittava aika ja paikka, milloin ja missä käyttää ns. suurmiesten ja varsinkin filosofien siteerauksia.
Ajatella omilla aivoillaan tai tykittää terveellä järjellä ovat aika tavalla tulkinnan varaisia asioita. Jos näin kuvitellaan päästävän optimaaliseen tulokseen jonkin vaikean ongelman ratkaisussa, niin metsään taidetaan mennä.
Uakon eräissä maissa, missä ei ole keskushallintoa lainkaan, ei kouluja eikä järjestystä, ajateltavan omilla aivoilla ja vain niillä. Pakkohan se on, kun ei ole minkään maan järjestystä eikä sääntöjä. Vallitsee jatkuva sotatila.
Aivot harjaantuvat ajattelemaan sen mukaan, mitä ravintoa ja harjoitusta ne ovat saaneet lapsuudesta lähtien. Sama koskee ns. tervettä järkeä. Kaiketi lapsisotilas joutuu käyttämään aivojaan ja tervettä järkeä omalla tavallaan. Mutta heidän ajattelunsa ja terve järkensä taatusti poikkeaa ratkaisevasti meikäläisen lapsen ja nuoren vastaavista ominaisuuksista.
Siksi mielestäni käsitteet terve järki ja omilla aivoilla ajatteleminen ovat kuin huojuva talo. Varmaan nykyisetkin sotia käyvät johtajat kuvittelevat ajattelevansa terveellä järjellä ja omilla aivoillaan. Ehkä niin on, mutta tulokset ovat kammottavia.
Kun ei tietääkseni mitään koneaivoja vielä ole, ovat ainoat ajattelun välineet omat aivot.
Tarkoitátko, että kun demokratiassa tehdään päätökset enemmistöpäätöksillä, niin ajattelu, aivot ja järkikin, on kollektiivista.
Nuo ajatukset eivät, muuten, ole minun vaan filosofi Saarisen.
Noinhan se on. Olin nuorempana hetken aikaa mukana kunnallispolitiikassa. Hämmästyin, kuinka ihminen muuttuu esim. äänestystilanteissa. Yksityisesti ollaan eri mieltä kuin kollektiivisesti.
Mainoksissahan tämä ilmenee hauskasti: Ostakaa tämä yksilöllinen tuote, jo satatuhatta on valinnut sen!
Vanhemmat antoivat nimen minulle.
Jouko on hyvin suosittu kuusi- ja seitsenkymppisillä miehillä...
ajatukset kulkevat samaan aikaan samoja polkuja!Sinulla on miehekäs nimi, hyvä valinta vanhemmiltasi.Terveisiä sinulle Jouko, ja hauskaa vapun jatkoa !
Nykyfilosofia tosiaan tutkii sanojen merkityksiä. Arvostelijat kutsuvat sitä saivarteluksi.
Antiikin filosofia ja lainsäädäntä salli hallitsijalle oikeuden valehdella. Demokratiassa hallitus on hallitsija. Tiedämme valtiovallan pitävän salassa määrättyjä asioita.
Ovatko pitämättömät vaalilupaukset valheita? Niillähän päästään valtaan ja tullaan hallitsijoiksi. Kuinka vaalilupauksiin pitäisi suhtautua, osaisiko Esa Saarinenkaan vastata?
sen Stasi-listankin kanssa lienee?
mutta silti olen epäileväinen Tuomas.
Hän, siis E.S. kasvattaa näitä nuoria omnipotentteja,
jotka luulevat itsestään liikoja.
Viittaan taas ma-illan Voimala-ohjelmaan.
Se oli niin nolostuttavaa kuunneltavaa,
tuon nuoren partaisen filosofin puhe.
Kuten sanoin E.S.:sta ei voi olla rakastamatta silti. Ja miten hän kohteleekaan kuningatarta!
Päivystäviä dosentteja, kuten Loka Laitinen heitä nimittää, on jo niin paljon, että päät kolisee yhteen.
Nämä filosofiprofessorit (E.S. yhtenä heistä) kouluttavat heitä, kuin liukuhihnalta,
Mihin heitäkin tarvitaan?
Yhteiskunnan kustannuksella koulutetaan ja maksetaan palkkaa jonnin joutavien nollatutkimusten tekemisestä.
Ainoa käyttö niille on, että ne täyttävät muutenkin jo täydet arkistot.
siis vaimoaan - mitä sinä voit siitä tietää?Epäilyttää tuollainen palvomisen ja ylistämisen julistus, aivan epäaitoa, teatteria kaikki!
Käsitätkö näiden päivystävien dosenttien luennot valehteluksi vai p-n puhumiseksi vertailukohtina vaikkapa vaalilupaukset? Valehtelu ja p-n puhuminen ovat eria asia.
Jokainen muistanee määritelmän: Valhe, emävälhe, tilasto.
Kun asioita siis tilastoidaan ja näitä tietoja käytetään tulevaisuuden ratkaisujen suunnitteluun, toimitaan valheen varassa.
Salassapitovelvollisuus lienee tarpeen. Sormet Raamatulla tämän vannovat ministeritkin Virkavalassa, ehkä vähän tietämättäänkin.
Vaalilupausten noudattamatta jättäminen ei ole valehtelua, se on äänestäjien pettämistä. Kuinka monta kertaa meidät saadaan pettää, enenkuin opimme a) äänestämään aktiivisemmin? b) äänestämään pettäjiä vastaaan, protestiksi.
Kutkahan meistä ovat valmiit ja elossa, äänestämään seuraavissa vaaleissa "verta hyydyttävästi", niin, että nykypoliitikot sen muistavat kuolinvuoteellaankin.
En ymmärrä filosofien päättömäntuntuista sananpyörittelyä. Ei Sokrates kuitenkaan ollut kuka tahansa tyhjänpuhuja, Esa Saarinen ei tulle koskaan saavuttamaan Sokrateen mainetta!
Sokrateenkin aikana oli kiertäviä (sofisteja) luennoitsijoita. He opettivat rikkaille nuorukaisille valtiomies- ym. taitoja. Sokrates ei ottanut maksua puhuttaessaan Ateenan toreilla kaikenkarvaista väkeä.
Kun lukee näitä Platonin kirjoittamia Sokrateen historioita, antiikin Kreikka kaikkineen, suutareineen räätäleineen, oppineineen ja oppimattomineen tulee elävästi eteemme. Siinä kaiketi Sokrateen "suuruus".
Joku oli tivannut Delfoin oraakkelilta viisaimman ihmisen nimeä ja saanut vastauksekseen Sokrates. Kun Sokrates kuuli tästä, hän ihmetteli suuresti sanoen, että oli vakuuttunut tietämättömyydestään, koska oli keskustellut perin juurin niin monien kanssa.
Hän oli saanut selville ettei kukaan tiennyt perimmäisiä kysymyksiä - ei hänkään.