Olen 18 vuotias tyttönen ja seurustelen nyt ensimmäistä kertaa "vakavasti". Aiemminkin on ollut parin kuukauden suhteita, mutta niin kliseeltä kuin kuulostaakin niin nyt tuntuu ihan erilaiselta. Olen tuntenut pojan jo kolme vuotta ja seurusteltu nyt kuukausi. Ja seksi alkaa olla ajankohtaista. Olen siis neitsyt ja ensimmäinen kerta jännittää vähän. Haluan sitä todella paljon, mutta pelottaa. Siispä olisinkin kiitollinen jos muut tytöt kertoisitte omia kokemuksianne ekasta kerrastanne. Esim. sattuiko, vuotiko verta, onnistuiko kaikki hyvin, oliko ihanaa jne. Kiitos!
ekasta kerrasta..
Sissy
121343
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mulla vähän samanlainen menneisyys kun sulla :) Oli lukemattomia parin viikon tai kuukauden suhteita, yleensä ite kyllästyin ja jätin, sänkyyn asti ei koskaan päästy. Sitten tän nykyseni tapasin 18 vuotiaana, tosin erilaista oli se, että heti ekana päivänä päädyttiin sänkyyn :P Muiden kanssa olin kyllä nyhjänny sängyssä ja käpelöity toisiamme niin oli immenkalvo jo valmiiks puhki eikä seksi sattunu ollenkaan, ihanasta en tiedä mutta hauskaa ainaki oli ;) Kerroin pojalle että oon neitsyt vasta kun oltiin saatu vaatteet pois päältä ja se oli aivan paniikissa eikä siitä paljon mitään tullu kun nauroin koko ajan :) mut sen jälkeen seksi vaan parantunu ;) Verta tuli parilla seuraavalla kerralla mut ihan vähän vaan eikä sattunu. Mut jos kalvot ei oo puhki niin sitten sattuu ja paljon.. Sillon kun exät tunki sormiaan sinne niin oli sellanen olo kun ois istunu tikun päällä viikon siitä eteenpäin ja oli välillä itku silmässä :( mut kannattaa aina sanoo heti kun sattuu ja pakko ei oo jatkaa jos ei pysty.
Mulla vähän samanlainen menneisyys kun sulla :) Oli lukemattomia parin viikon tai kuukauden suhteita, yleensä ite kyllästyin ja jätin, sänkyyn asti ei koskaan päästy. Sitten tän nykyseni tapasin 18 vuotiaana, tosin erilaista oli se, että heti ekana päivänä päädyttiin sänkyyn :P Muiden kanssa olin kyllä nyhjänny sängyssä ja käpelöity toisiamme niin oli immenkalvo jo valmiiks puhki eikä seksi sattunu ollenkaan, ihanasta en tiedä mutta hauskaa ainaki oli ;) Kerroin pojalle että oon neitsyt vasta kun oltiin saatu vaatteet pois päältä ja se oli aivan paniikissa eikä siitä paljon mitään tullu kun nauroin koko ajan :) mut sen jälkeen seksi vaan parantunu ;) Verta tuli parilla seuraavalla kerralla mut ihan vähän vaan eikä sattunu. Mut jos kalvot ei oo puhki niin sitten sattuu ja paljon.. Sillon kun exät tunki sormiaan sinne niin oli sellanen olo kun ois istunu tikun päällä viikon siitä eteenpäin ja oli välillä itku silmässä :( mut kannattaa aina sanoo heti kun sattuu ja pakko ei oo jatkaa jos ei pysty.
Ei kyllä täysin pidä paikkaansa tuo, että jos kalvo ei ole puhki niin sattuu ja paljon. Se on todella yksilöllistä!
Ekaa kertaa helpottamaan voisi myös käyttää jotain liukastetta, niin vaikka jännittämisen takia ei kostu tarpeeksi, niin ainakin silti luistaa.
Mulla itselläni ei ole kun pelkkää positiivista sanottavaa seksistä. Eka kerta ei sattunut, eikä myöskään seuraavat kerrat.
Koin ensimmäisen kertani jo 15-kesäisenä ja jälkeenpäin on kyllä tullut mieleen että olisi voinut vielä pari vuotta odotellakkin. Mutta muutoin seksi on ollut minustakin hirmu mukavaa ja ihmeen tyydyttävää.
Ekoilla kerroilla se sattui mutta se on sellasta mukavaa kipua ainakin minusta. Ja oli tavallaan vähän jännittävää kun vielä seuraavana päivänä tuntui. Mutta ottakaa rauhassa ja turvallisesti, jos ei tarvitse jännittää ehkäisyn toimivuutta niin olo on paljon rennompi ja kaikki sujuu paremmin. Nauttikaa läheisyydestä ja kaikesta, onnea teille! :)
oon tapaamassa kans yhtä muijaa joka on neitsyt, kyl se siitä sitten :) Ollaan molemmat melkein 18
mielenkiinnosta. ootte siis tuntenu 3v? ootsä tuntenu ennen suhdettanne mitään vakavempaa sitä jätkää kohtaan? vai ootteko ollu 'vaan' kavereita. entä miten teil sit yhtäkkiä muuttukin suhde?
mul nimittäin vähän semmonen tilanne kans et oon rakastunu koulukaveriin (tyttöön). pitäs jotenkin tehä asialle jotain.
kiitos jos jaksat vastata=)
VOi miten tutulta toi sun tilanne kuulostaakaan! :) Kolme vuotta ollaan tosiaan tunnettu ja koko sen kolme vuotta olisin halunnut olla enemmänkin kuin vain ystävä! Mutta en uskaltanu kertoa tunteistani koko aikana ja tyydyin vaan kiltisti olemaan kaveri ja itkin sitten salaa. Monet sanoi että myös tämä poika oli kiinnostunut musta, mutta en siltikään uskaltanut kertoa tunteista ja nyt jälkeenpäin ollaan todettu että molemmat oltais haluttu olla enemmän jo kauan. Rohkeus vaan puuttui.
Lopulta sitten päädyin vuodattamaan tunteeni koulun risteilyllä (jep, hieman alkoholin rohkaisemana...) ja tilanne alkoi selkiintyä. Tosin poitsulla oli silloin toinen tyttö, mutta pitkän ja tuskaisen kuukauden harkinnan jälkeen se päätti jättää tämän toisen. Ja nyt sitten VIHDOINKIN ollaan yhdessä!
Siispä suosittelisin kokemuksesta kertomaan tunteista rohkeasti. Mekin tuhlattiin ihan turhaan aikaa kun ei uskallettu puhua asiasta. Nyt on sitten vihdoinkin oma kulta kainalossa!
Onnea sullekin kovasti ja muista että rakkauden puolesta kannattaa ottaa riskejä! :)
Ihanaa, että olet löytänyt ihanan ihmisen jolle olet valmis menettämään neitsyytesi.
Mun eka kerta oli sellainen, joka tapahtui henkilön kanssa josta en edes välittänyt, sattui enkä uskaltanut sanoa että lopeta yms.
Sulla menee varmasti kaikki hyvin kun teet sen rakkaasi kanssa :) Niin se on paljon ihanampaa :)
TSEMPPIÄ!
Kolme vuotta jätkän tuntenu ja vuoden verran oli molemmilla kiinnostusta. Mä tosin kiinnostuin kyseisestä ihmisestä "vasta" ysillä, tämä kiinnostui musta jo kasilla. Mutta eihän kumpikaan kehdannu tehdä mitään. Itse asiassa meidän juttu lähti etenemään mun pikku mokastani luokkaretkellä ;). Jätkän vieressä oli vapaa paikka ja mun piti siirtyä käytävältä johonkin, ja ku olin just ajatellut kuinka kiva olis laittaa pää sen syliin ja nukahtaa siihen nii möläytin että "sori nyt vaan mut mä tuun nyt sun syliin istumaan" ja rojahdin viereen. Ei se niin hauskalta varmaan kuulosta, mutta siinä oli kyllä molemmilla ihan naama punasena =).
Rohkeutta rohkeutta peliin vain =). Jos ei pelaa ei voi voittaa. Mulla on melkein sama tilanne ku Sissyllä. 3 vuotta tunnettiin ja nyt ollaan oltu puoli vuotta yhdessä. Kannatti tehdä asian eteen jotain. Jos ei muuta niin pientä vihjailua ainakin =).
no ei se eka kerta nii kauheeta ollu ku mitä ajattelin, se olis kiihkeetä ja tosi ihanaa ja mä oon itse 15wee ja tunsin itseni jo hyvin kypsäksi siihen sukupuolten taisteluun!!!ja itse olen seurustellu aina vakavasti ja nyt tää on pisin suhde 8kk ja edellinen kesti 4kk ja siitä sit en kerrokkaan enempää!=) ja jos olette vasta seurustelleet 1kk nii kannattaa harkita sitä yhdyntää hyvin pitkään ku se ei ole mitää leikkimistä, joten aloittakaa esileikeistä..=) niin on aina parempi.. mä en mitenkää alista sitä että et uskalla sextailla enkä halua loukata sinua millään tavalla ja ns. ok??!!! ku yritän vaa selittää että oma kokemus oli suunniteltu ja oltiin kokeilu yhden kerran jo aikaisemmin mutta eipä siitäkään tullu mittään.. joten haluun vaaa sanoa että yhden illan jutut ei ole järkeviä ideoita neitsyyden menetyksiin, ku frendejä on mulla sellasia olemassa!!!=( joten ei kiva se! ja itseltäni ei tullu verta vaan hyvin runsas valkovuoto..??!! sitä mä vaan olen ihmetelly ???miksi?
ihan hyvin meni, minua ei sattunut, ei tullut vertakaan. Mitä nyt vähän paleli, mutta sekään ei haitannut ollenkaan:) Koskikohan minuun ollenkaan, kun noin kivuttomasti hoitui:)
Mun ensimmäinen kerta ei ollut mitenkää ihana. Siis poikakaveri oli ihana ja lopetti heti kun mä halusin, mutta ei ollut mitään suojaa. Sen takia se olikin vain sellainen... "pikakäväisy" ;) jos nyt niin vois sanoa. Se kyllä sattui, ja parilla seuraavallakin kerralla, mut ihanaa se oli niillä parilla seuraavalla kerralla. Ja poikakaverikin otti vähän rauhallisemmin kun sanoin että sitte vähän rauhallisemmin. Molemmille eka kerta...